Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
Ollaan käyty eri koulua. Luin lyhyen matikan keskinkertaisilla arvosanoilla (8 ja C) ja opin, että jos hirvikanta leikataan kolmasosaan, todennäköisyys onnettomuuksien vähenemälle on enemmän kuin 50%.
Näin on, jos ei oteta huomioon muita muuttujia tai on koetilanne, jossa ne voidaan sulkea pois. Niitä kuitenkin on luonnossa lukuisia määriä, ennalta arvaamattomia ja ennustamattomia. Yksi kuolonuhri vuodessa ei osoita tilastollisesti mitään.
Nyt koukku sun pisteet on kyllä tippunu parin edellisen sivun kommenteilla. Olet vajonnut suorittavan kanssa samaan sarjaan ottamalla tukea kommenteille asioista millä ei ole mitään korrelaatiota itse keskusteltavan aiheen kanssa. Jokainen kuolemaan johtanut hirvikolari on tragedia, toki kuten myös rattijuopon yliajo. Se miten näiden tapahtumien riskiin voidaan vaikuttaa eroaakin sitten jo täysin….
Nostokoukku: ”jos ei oteta huomioon muita muuttujia”
Niinpä! Onko jollain käsitystä, minkälainen summa on tällä vuosituhannella käytetty pelkästään hirviaitojen, yms. rakentamiseen? Mitkä mahtaisivatkaan olla hirvikolariluvut ilman niitä? Kyllähän näissä hirviasioissakin pitää rehellinen olla, vaikka kysymys olisikin rakkaasta harrastuksesta. Muistan vieläkin hyvin elävästi sen, kun vuosikymmeniä sitten erittäin hyvin tuntemani isäntä sanoi, että hirvikoiran kuolema oli hänelle paljon kovempi asia kuin vaimon kuolema!
Nimenomaan, rehellinen pitää olla, vaikka puhutaankin vaikeasta asiasta. Viime vuosi meni ilman kuolonuhreja, edellisenä yksi uhri, tänä vuonna jo kaksi. Erittäin ikäviä asioita, mutta täytyy niistäkin keskustella ilman, että sotketaan kovin paljon tunteita mukaan. Kysyin, onko kunniakkaampaa kuolla huumehörhön puukkoon tai rattijuopon uhrina kuin hirvikolarissa. Siitäkin voitaisiin keskustella onko näillä sitä kuuluisaa korrelaatiota ja kuinka näihin voidaan vaikuttaa, mutta olkoon nyt. Aihe menee liikaa tunteisiin näköjään.
Vaikka sattuma vaikuttaa suhteellisesti paljon lukumääräisesti pienissä kolarimäärissä, todennäköisyys on silti olemassa, eikä sitä pidä kiistää. Ylivoimaisesti suurin vaikutus on hirvien määrällä. Tämä on niin yksinkertainen asia, ettei sitä vastaan kannata edes yrittää alkaa selitellä, vaikka C:n lyhyen matikan arvosanalla se kerrotaankin kiitettävän arvosanan tilastotieteestä saaneelle.
Hirvikolarien määrä viime vuosina
2022: 1509
2023: 1515
2024 1656
Olen samaa mieltä tunteiden vaikutuksesta riskien, todennäköisyyksien ja seurausten tulkintaan.
”Skuutti ja muut kaksipyöräiset ovat paljon suuremp riski terveydelle ,kun elävät luontokappaleet, joista yksi on hirvi.”
Juu ja Ukrainan sotaan verrattuna suomalaisten hirvikolareilla ei ole mitään merkitystä. Miksi näistä pitää alkaa keskustella hirvikolarien yhteydessä, onko aihe liian kiusallinen kun oman harrastuksen takia ihmisiä kuolee, loukkaantuu ja tapahtuu omaisuusvahinkoja? Aletaanko puhua vastaavalla tavalla motoleimikoista, pienet rungot ja raivaamattomuus ei ole minkään tason ongelma koneketjulle, kun sopiva vertailukohta haetaan. Esimerkiksi ilman ostaminen Saksasta.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään