Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
Uskon, että ABS-jarrut, luistonestot aikoinaan vaikutti onnettomuuksiin. Uudet autot jopa jarruttavat automaattisesti esteen ilmestyessä eteen. En tiedä, onko niillä vaikutusta tilastoihin, kun ei uusia ole vielä niin paljoa.
Suuri ongelma tässä keskustelussa on että nämä lähinnä metsää omistamattomat eivät näe metsää puilta. Eli eivät ymmärrä että hirvituho on hyvin moninainen ongelma. Minulla esim. On mänty kuvioita jotka tulevat harvennukseen n.seitsemän vuoden päästä. Samanlaisia kasvupaikoiltaan, yks harvennus kuvio 2012 istutettu, toinen vuonna 1995 istutettu. 2012 istutetussa laatu erinomaista ja 1995 istutetussa huono mutta hyvillä harvennuksilla saa kohtuullisen. Suurin ongelma näissä on aika, toinen on 20 vuotiaana harvennuksessa ja toinen hirvien vitkuttama kuvio harvennuksessa vasta liki 40 vuotiaana. Ja Huom! Nämä kumpikin kuvio on hoidettuja kuvioita erona että 2012 kuvio on tien varressa. Täällä joku Suorittava tai Nostokoukku sanos tällaiset metsät nähtyään että hei ei hirvistä ole ollut mitään ongelmaa ku nuin hyviä metsiä tullut, vaikja totuus on aivan toinen. Nämä on esimerkkejä elävästä elämästä ja tällaisia metsiä on maakunnissa paljon missä menetetään joku 15 vuotta harvennuksessa hirvien takia.
Makarov kiteytti hirviongelman todella hyvin. Vastaavia tapauksia löytyy meidän muidenkin metsistä. On saattanut puulajikin vaihtua kokonaan alkuperäisestä, eikä sitä motomies välttämättä huomaa lainkaan, sillä puiden kasvatusaika ja -kustannukset ovat vain metsänomistajan vastuulla, ei puunkorjaajan.
En voi kommentoida kuin sen alueen tilannetta missä itse liikun. Mutta täällä ei ole kyseistä ongelmaa. Ei ainakaan kahden ison ja valtion metsissä. Männyntaimikot kasvaa jutkistaa ensiharvennuskokoon kasvupaikkansa edellyttämässä aikataulussa. Ja hirviä on kohtuullisesti. Talvella paikoin jopa runsaasti. Tämä voisi olla tutkimuksen kannalta mielenkiintoinen alue tutkia miksi täällä ei tule merkittäviä hirvituhoja.
Väitän, että jos järjestetään soittokierros kaikkiin Suomen metsänhoitoyhdistyksiin niin sellaista toimihenkilöä ei löydy kenen alueella ei ainuttakaan hirvituhokohdetta olisi..
Joskus puolta suuremman hirvikannan aikaan jokasyksyiseen hirvipalaveriin pyydettiin mhy:n paikallinen toimihenkilö kertomaan näkemyksensä hirvistä. Hän ei ollut eläissään metsästänyt mitään. Hän kertoi, että hirvituhoja on hänen toimi-alueellaan hyvin vähän, ne mitä on, keskittyvät yhteen pitäjän kolkkaan, eikä sielläkään ole korvausrajan ylittäviä tuhoja. Pitäjästä on kolmannes firmojen ja yhteisöjen metsiä, joten hän puhui tietenkin vain yksityismetsistä.
Mielestäni tällä karulla vedenjakajaseudulla on runsaasti männiköitä. Täytyy tarkistaa olenko määrittänyt puulajin oikein. On kyllä liian karulle kasvupaikalle istutettuja kuusikoitakin, mutta syyt siihen ovat muut kuin hirvi.
Täällä olen kysynyt muutaman mhy:n neuvojalta, mitä pitäisi tehdä lahosta kärsivän mt/omt-kuusikon uudistamisen kanssa. Hyviä vaihtoehtoja ei ole heillä ollut tiedossa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään