Keskustelut Metsänhoito lannoitegranulaatti metsataimille.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 33)
  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Toisaalta männyn taimista sanotaan että jos ne kituvat lehtipuun varjossa, ne tuottavat vähemmän makuaineita joista hirvi ei pidä. Eli elinvoimainen taimi olisi tämän teorian mukaan vähemmän maistuva hirvelle kuin kituva taimi. Muistelen että toisenlaisiakin tutkimustuloksia on, eli niitä joissa lannoitettu taimi on hirville maukkaampi. Mitähän tekoäly sanoisi?

    mehtäukko

    ”..Taimitarhavaikutus taimien ravinnetilassa tasaantuu siihen suurimpaan hirviriskin vaiheeseen mennessä…”           Empähän olisi niin varma. Jos lannoitusvaikutus on n. 10v., ruokapöytähän on monta vuotta maustettuna tarjolla.

    ”..jos ne kituvat lehtipuun varjossa, ne tuottavat vähemmän makuaineita joista hirvi ei pidä..”, tästä on kyllä prof. Matti K kirjoitellut toisin?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Muistat mehtäukko varmaan väärin Kärkkäisen kirjoitukset. Tästä ollaan aika yhtä mieltä että lehtipuuta ei saa päästää etukasvuiseksi männyn päälle. Vai oliko Matilla jokin eri ajatus syystä maistuvuudelle hirvien osalta?

    mehtäukko

    Muistelen niin, että lehtipuusta raivattu taimikko ”väkevöityy” auringon paahteessa ja myös matalampi salaattipöytä vaan pahentaa herkuttelua…?

    Sillä perusteella enimmät katajatkin linttaan ketoon.

    mehtäukko

    Kärkkäisen tehokas metsätalous-opus

    sivu 41 ” Männyllä varhaista perkausta ei vaadi niinkään pituuskasvun heikkeneminen, vaan päärangan hentoutuminen. Lumituhot yleistyvät, ja myös hirville maistuvat lehtipuuston varjostukseen jääneet mänty-yksilöt vapautettuina kasvatettuja paremmin..”

    Suosittelen opusta kaikille.

    Nostokoukku

    Kärkkäisen tekstin allekirjoitan. Olen seurannut erään turvekankaan männynistutuksen kehitystä. Kuvio muokattiin syksyllä, istutettiin varhain seuraavana keväänä. Ensimmäisenä syksynä alalla oli metrinen hieskoivikko, taaja kuin ruispelto. Laitoin kuvion kuvion varhaisperkaukseen, vaikka viljelyaloille tehtiin onnistumisen kontrolli normaalisti kahden kasvukauden jälkeen. Kuvio varhaisperattiin seuraavana kesänä ja seuraavan kerran kolmivuotiaana. Hieskoivun kanssa sama tilanne kuin ensimmäisen kasvukauden jälkeen. Taimista kehittyy tuollaisessa viidakossa rungoltaan hentoja rotanhäntiä, jotka lumi painaa nurin. Myös hirvituhojen kannalta on tärkeää saada mänty vapautettua varjostuksesta ajoissa. Tästä on Suorittava kirjoittanut toisaalla lukuisia kertoja.

    metsä-masa metsä-masa

    Oma näkemys taimien lannoituksesta istutuksen aikaan on, ettei heti  istutuksen jälkeen eroa huomaa pituus- eikä paksuuskasvussa. Menisikö tässäkin kasvu niin, että ensin vahvistuu ja levittäytyy juuristo ?

    Lannoitus tehtiin Argrowilla kolmen lannoitusputken verran samalle kuviolle, jossa suurin osa on istutettu ilman lannoitusta Kun lannoitus alue on tiedossa voisi nyt todeta, että taimet on siinä jämäkämpiä.

     

     

    Jean S

    Veikkaisin että mänty ja lehtisalaatti ovat aika samanlaisia, eli liian kuivassa kasvanut salaatti alkaa maistua karvaalta.

    Tosiaan en ole vielä huomannut Argrown vaikuttaneen testikohteellani oikeastaan mitenkään. Veikkaisin, että kyse on vähän siitäkin, mitä maasta puuttuu eli mikä taimen kasvua rajoittava tekijä on. Jos kasvua rajoittaa ravinnepuutteen lisäksi kuivuus, lannoitteeltakaan on ehkä turha odottaa vaikutusta.

    Ja tosiaan aina on niitä istutuskohteita, jotka ovat niin pieniä tai kaukana, ettei niihin kannata kaivuria viedä. Silloin on helpompi ja halvempi kikkailla luontaisella taimiaineksella ja istuttaa jokin määrä ”kaupan taimia” täytteeksi. Jos niiden kasvuunlähtöä pystyy auttamaan lannoitteella, vaikutus voi olla hyvinkin merkittävä.

    Gla Gla

    Kasvun ratkaisee minimitekijä. En tiedä, mikä se on. Kun kuitenkin maaperä on ennen päätehakkuuta mahdollistanut yli 300 m3/ha puuston hyvän kasvun, päivänselvää on ravinteiden riittävyys vaaksan mittaisille taimille.

    mehtäukko

    Aivan samaa mieltä.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 33)