Keskustelut Metsänhoito Humus

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 88)
  • Humus

    Kuinka korvataan ja korjataan humuksen puuttuminen maaperassa? Silloin kun aluskasvillisuus puuttuu melkein taysin. Ja maapera on vihreaa n. 30 cm syvyyteen. Maa-aines hienojakoista silttia. Jossain maarin maapohjalla on ketunleipaa, joten kysymyksessa lienee lehtomaista alkuperaa oleva maasto? Vesitalous alueella lienee kunnossa, koska seisovia latakoita alueella ei esiinny.

  • jees h-valta

    A.J. Ilmastonmuutos etenee kuten metsäuutisista näemme. Kohta tyrkkää tammea tunturin rinteille. Saa porot vaihtelua tylsään koivun rääpimiseen.

    6 m3 6 m3

    Jo vain. 🙂 Makedonian mantya jo on. Libanonin seetria pitais saada.

    Puun takaa

    Tänään tulleessa (nro5) Metsälehti Makasiinissa on paljon mielenkiintoista luettavaa mm. puiden alkuperästä ja jalostuksesta.
    Kuusistakin on paljon asiaa!

    Caballista

    On kenelläkään tietoa, että mihin jalo- ja muut erikoispuut voi myydä korjuun jälkeen? Oman puupihan voi tehdä ilman taloudellista pohdintaa, mutta suuremmassa mittakaavassa pitää olla edes aavistus myyntikanavasta.

    Puun takaa

    Netistä löydät erikoispuiden ostajia ihan mukavasti. Metsänhoitoyhdistyksiltä kannattaa myös kysellä, koska erikoispuuta ei välttämättä osteta jatkuvasti, mutta ajoittain voi jostakin lajista olla kovakin kysyntä, ja ostajat jättävät tietojaan yhdistyksille.

    Gla Gla

    Puun takaa: ”Tänään tulleessa (nro5) Metsälehti Makasiinissa on paljon mielenkiintoista luettavaa mm. puiden alkuperästä ja jalostuksesta.
    Kuusistakin on paljon asiaa!”

    Paljon ajatuksia herättäviä asioita taas saatiin sivuille mahtumaan, vaikka ilmastonmuutoksen seuraukset ehkä turhan suoraviivaisesti pantiinkin halki, poikki ja pinoon. Jäi sellainen kuva, että tutkijat tarkkaan tietävät kehityksen 100 vuoden päähän.

    Samaan asiaan liittyi metsäntutkimuksen historia. Kiinnostavaa olisi tietää, miten pohjoisesta etelään siirretyillä taimilla voidaan simuloida ilmaston lämpenemisen vaikutusta. Asia tuskin on niin yksinkertainen, että ilmasto vain lämpiää. Tuleehan tuossa vastaan jo päivän pituuden erotkin.

    Kuusen istuttamiseen liittyen kiinnostavaa olisi perehtyä tarkemmin muokkaustavan vaikutukseen. Silvestan Koivumäen mielestä ainoat oikeat muokkaustavat olivat laikku- ja ojitusmätästys. Tukea väitteille tule yhdestä Metlan tuoreesta tuloksesta. Toisaalta aiemmin aiheeseen perehtyessäni on saatu myös tuloksia, joissa kääntömätästys ja äestys ovat tuottaneet yhtä hyvän tuloksen. Muuttujia on ainakin maaperän laadussa, ehkä myös käytettävien taimien ominaisuuksissa, joten yhteenveto eri muuttujien merkityksestä kiinnostaa edelleen

    6 m3 6 m3

    Lehtikuusen ja visakoivun kasvatuksesta loytyykin hyllystani kirjallisuutta. Onko kellaan kirjavinkkia muista erikoispuista? Varsinkin jos niita on koottu yksien kansien valiin. Tuo arborentum asia jai kiinnostamaan. Onhan noita puita tullut kerattya.

    Männyistä sembra ja makedonianmänty. Kuusista siperianpihta, engelmanninkuusi (määritys epavarma), mustakuusi, siperian lehtikuusi, euroopan lehtikuusi, hopeakuusi ja marjakuusi. Lehtipuista tammi (yksi kitulias) ja kolme lepän erikoismuotoa, lajit ei ole ulkomuistissa.
    Osa yksittäis kappaleita. Puutarhamyymälöitten loppuunmyynneista ostettuja. Osa siemenista kasvatettuja
    Periaatteena on ollut että kasvatusmaa on kotimainen.

    Tuota AJ:n vinkkaamaa Aarre-lehteä kioskeilla ei enää ollut. 🙁

    6 m3 6 m3

    Pieniä määriä visakoivua kannattaa tarjota puukkosepille ja kuksien tekijöille.
    Raidan juuresta voi löytyä yllätys, raidan juurivisaa tai pahka. Nekin saanee menemään tuota kautta tarvittaessa.

    6 m3 6 m3

    Halloo Anttoo, tästä ketjusta löytyy ohjeita esiin tuomaasi ongelmaan. Jota tuolla ”muuta metsästä” perään kuulutit.
    Happamoitumiseen, karikkeen lisäämiseen, monimuotoisuuteen etc.

    6 m3 6 m3

    Näin termisen kasvukauden kynnyksellä, (ainakin Kainuun eteläpuolisella alueella) lienee happamoitumista pelkäävä mo:n kerrata tässä ketjussa esiintulleita asioita.
    Tuohon happamoitumiseen varmaankin auttaa parhaiten kalkitus, mikäli puulaji valinnoissa ja niitten monipuolisuudessa on epäonnistuttu.
    Miksi toistaa samoja virheitä, jotka edesauttaa happamoitumista kun tietoa ja neuvoja on saatavilla? 🙂

    Lisäksi kannattaa lukea uusin Metsästäjä-lehti. Lehdestä löytyy artikkeli: ”Metsän ja suon reunat elintärkeitä kanalintupoikueille.”
    Jutussa kerrotaan lyhyesti ja ytimekkäästi vaihettumisvyöhykkeen merkitys kanalintujen viihtyvyyteen ja elinolosuhteisiin. 🙂
    Niin ettei nuo metsän reunat jäisi minkkien ja myyrien temmellyskentäksi. 🙁

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 88)