Keskustelut Metsänhoito Huonot suot luonnontilaan

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 20)
  • Huonot suot luonnontilaan

    Uusi laki sallii huonojen soiden avohakkuun ja jättämisen luonnontilaan.

    Kun haihduttava puusto häviää soistuminen jatkuu.

    Tälläisiä soita ei tarvitse siis uudistaa ollenkaan, MV:n hoitoalueelta löytyy 1 tälläinen kohde.

    Laki muutuu ja sen mukana metsät, jäljet näkyvät sitten tulevaisuudessa mm. luonnon monimuotoisuutena.

  • jees h-valta

    Mitä monimuotoista suorutakossa on?
    Kyllä niitä on valtakunnan pinta-alasta järkyttävän suuri määrä joten joko metsää kasvamaan tai turve rullalle ja sitten metsä kasvamaan. Kaikki muu on erittäin turhaa piipertämistä.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Jees h-valta:
    ”Mitä monimuotoista suorutakossa on?
    Kyllä niitä on valtakunnan pinta-alasta järkyttävän suuri määrä joten joko metsää kasvamaan tai turve rullalle ja sitten metsä kasvamaan. Kaikki muu on erittäin turhaa piipertämistä. ”

    Onhan niitä soita, mutta kaikki eivät todellakaan sovi metsänkasvatukseen eikä turvetuotantoonkaan.
    Annetaan omistajan päättää, uudistaako suonsa vai ei. Ei siitä uudistamattomuuttakaan pidä miksikään kampanjaksi tehdä.

    Suurin hulluus mitä nyt ollaan soiden suhteen tekemässä, on se kun viherpiiperöt vaativat turvetuotannon lopettamista. Niillä alueilla missä turvetta todella nostetaan, on jo suojelussa olevia soita riittävästi. Eikä kuitenkaan kaikkia soita voida ottaa sen kummemmin metsätalouden kuin turvetuotannonkaan piiriin. Siis niitä jää luonnontilaisiksi muitakin kuin suojellut suot.
    Tyhmää jos luonnonvaroja tuhlataan lopettamalla turpeennosto. Vanhat nostopohjat soveltuvat monesti metsäksi. Osaan on tenty tekojärviä ja lampia, riippuen maastomuodoista.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Pähkäilijä

    Kaikki järvet täällä ennemmin tai myöhemmn kasvavat umpeen ja soiksi jos niihin ei ihminen puutu.

    jees h-valta

    Aika harva varmaan lähtee suolle shortsit ja t-paita päällä. Jotenkin tuntuu kyllä nyt että onko arto tosiaan käynytkään suolla?
    Tuo tuppaa olemaan aika itikkakeidas ja yleensä myös käärmeitäkin on syytä hiukan varoa.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Pähkäilijä:
    ”Kaikki järvet täällä ennemmin tai myöhemmn kasvavat umpeen ja soiksi jos niihin ei ihminen puutu. ”

    On totta että soita on syntynyt, sekä metsän soistumisen myötä että järvistä soistumalla.

    Tiedän yhden suon joka selvästi on järvestä soistunut, mutta vieläkin siellä on muutama lampi, eikä kuulemma ole miesmuistiin yhtään lammet pienentyneet. Suo sinänsä on monin paikoin ylikävelemätön. Juuri tälläiset järvestä soistuneet suot ovat niitä jotka eivät kelpaa metsäksi eivätkä turvetuotantoon.

    Isän koti oli pienen järven (muualla sanottaisiin lammen) rannalla. Järveen on parisataa vuotta valunut parin tilan pelloilta kaikki mehut ja jonkinverran metsäojavesiäkin. Järvestä on perimätietoa yli sadan vuoden takaa rantojen soistumisesta ja täytyy todeta, että minimaalista on ollut soistumien eteneminen.

    En kyllä usko että pidemmälläkään aikavälillä soistuminen olisi kovinkaan suuri uhka Suomen järville. Eivätkä kaikki järvet ole tässä vaarassa ollenkaan.
    Joissain tapauksissa ihmisen toimet ovat tosin soistumista kovasti kyllä edistäneet.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Hiluxmetsuri

    Minä juuri tänään kuulin tuosta tarkennuksia. Olin MHYn palvelutoimiston tilaisuudessa Helsingin Yliopistolla. Vastauksesta ymmärsin, että suon saa parturoida, mutta 20 runkoa hehtaarille pitää jäädä.

    Suden jälki

    Jeessin kanssa samaa mieltä. Mitä järkeä on muuttaa metsää suoksi maassa, jossa kolmasosa on jo nykyään suota. Eikö olisi paljon enemmän monimuotoista muuttaa suota metsiksi. Silloin paljon enemmän luonnolle elintärkeitä eläimiä pääsisi elämään. Nyt ne joutuvat kärsimään. Suo on niin hapan alue, ettei se voi elättää oikeastaan mitään. On suorastaan häpeä ilmaston kannalta, kun sinne ei istuteta metsää.

    Pähkäilijä

    Taneli, joka vuosi järvien pohjiin kertyy lisää humusta ja nykyisinkin monia järvenlahtia Saimaallakin ruopataan umpeenkasvamisen estämiseksi. Pienemmistä järvistä täällä on mielenkiintoinen kokeilu meneillään jossa järvi yritetään pelastaa umpeenkasvulta.

    . Se kuivatettiin, ruopattiin, laskettiin taas vettä täyteen ja viime kesän sitten niittivätkin osmankäämää minkä ehtivät

    http://www.ekkalatalouskeskus.fi/useruploads/files/haapaj%C3%A4rven_poistokalastusraportti_2011-2012.pdf

    Puun takaa

    Nyt kun suon voi halutessaan jättää hakkuun jälkeen luonnontilaan, on länsimaisen oikeuskäsityksen mukaisesti myös oltava vapaus tehdä toisinpäin, eli ottaa suo vapaasti metsä- tai maataloskäyttöön.
    Suomessa on nyt purettava suhteettoman suureksi paisunutta ympäristöhallintoa ja -lainsäädäntöä.
    Maanomistajille on turvattava elinkeinovapaus.
    Se on yksi niistä keinoista, millä Suomea aletaan nostaa nykyisestä, lähes toivottomasta taloustilanteesta.
    Hallituksen on vallannut pahimmalla mahdollisella hetkellä paniikki ja joukkopako, eikä se enää valitettavasti pysty elintärkeisiin päätöksiin.

    metsänvartija

    Siis aivan surkeimmat suot, kasvukykyiset kannattaa hoitaa.

    MV nauttii suometsistä, pehmyt pohja tehdä töitä. Suot on todella hienoja käkkyrä mäntyineen.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 20)