Keskustelut Luonto Ilves ja muut suurpedot

Esillä 10 vastausta, 1,151 - 1,160 (kaikkiaan 1,168)
  • Ilves ja muut suurpedot

    Helsingin Sanomissa jatkuu kiihkeänä keskustelu ilveksen metsästyksestä. Toiset pitävät sitä aivan turhana huvituksena, toiset tarpeellisena kannan hallintana. Tänään kantaa ottaa entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Esko Joutsamo, joka ehdottaa riista- ja kala-asioiden siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Eli Suomen Riistakeskuksen ohjaava viranomainen vaihtuisi. Porotalouden ja ammattikalastuksen Joutsamo säilyttäisi MMM:ssä.

    Asia liittyy laajempaan kehykseen eli suurpetopolitiikkaan. Ilveksen kanta on noussut selvästi, ilmeisesti myös ahman, koska niitä liikkuu nykyään etelässäkin. Suden ja karhun tilanne on melko hyvä, jopa niin että suden metsästystä on vaadittu tehostettavaksi.

    Meillä on ymmärtääkseni luontaiseen tilanteeseen nähden vähän suurpetoja, eli vähän suhteessa sorkkaeläinten määrään, koska ihminen haluaa ne pääosin itselleen. Ilves ja ahma ovat ne suurpedot joista haitat ovat vähäisemmät, joten niiden kantaa ainakin minä nostaisin edelleen. Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009925409.html

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Suurosella myös mielenkiintoinen kysymys: voisiko koirat opettaa toimimaan yhdessä hirven metsästyksessä, siis ikään kuin palata alkuperäiseen susien toimintamalliin. Useampi koira yhdessä olisi paremmin turvassa susilta.

    vmt

    Tietääkö A.Jalkanen, kuinka hirvikoiran pitäisi toimia ja miksi se toimintatapa on sellainen?

    Kuinka tuo mielenkiintoinen kysymys suhtautuu siihen?

    Joo ja en jaksa selittää, kun tuollaisia heitellään mielenkiintoisena kysymyksenä..

    Nostokoukku

    Koira on oppivainen eläin. Senhän voi opettaa toimimaan monella tapaa. Mm. kuolaamaan merkistä tai etsimään huumeita. Hirvi ei ole niin oppivainen. Se ei tahdo ymmärtää metsästäjän hienoa ajatusta käyttää useampia koiria. Se sietää toisinaan yhtä ympärillän nalkuttavaa koiraa. Jos hakkuille menee toinen koira, se yleensä ottaa ritolat. Ja kauaksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos Nostokoukulle joka jaksoi selittää. Vastasin Hesarissa että en osaa vastata kysymykseen, voisiko hirvikoira oppia toimimaan porukassa. On muita työkoiria jotka toimivat parina tai ryhminä.

    Ville Hakanen kommentoi Hesarissa hirvikoirien käyttötapaa.

    Nostokoukku

    Vielä hiukan hirvikoirista. Koiran tehtävä on löytää hirvi, haukunnallaan merkata se, pyrkiä pitämään hirvi haukussa, jolloin metsästäjä voi lähestyä hirveä ampumaetäisyydelle. Toimiva koira löytää hirven moninverroin dronea paremmin. Aina hirvi ei haukkuvaa koiraa siedä, useampaa haukkujaa tuskin koskaan. Ehkä sillä useampi koira tuo geenimuistista mieleen saalistavan susilauman. Viime keväänä lopetettu poikani hirvikoira oli mestari käsittelemään hirviä. Tutkasta kun näki, että se alkoi kiertämään pientä kehää, tiesi että hirvet löytyivät. Hetken kiertelyn jälkeen se aloitti varovaisen volahtelun, kuin tutulle ihmiselle. Huomattuaan, että hirvet eivät pakene, alkoi täysi haukku. Vähän yli sata hirveä sille ammuttiin, mutta vanhuus tuli sillekin. Vuodenvaihteessa syntyneestä pentueesta otettiin perheeseemme kolme pentua. Varoiksi vähän ”särkymävaraa” , jos sudet alkavat tänne päin enempi leviämään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Keskustelu Hesarissa jatkuu… aina näissä toistuu se kommentti, että ei susiuhka ole merkittävä suhteessa metsästyskoirien muihin tilastoituihin kuolinsyihin. Oleellinen asia tässä on kuitenkin metsästäjien halukkuus pitää koiria ja yleensäkään metsästää, jos koiria ei voi enää käyttää.

    ”Hirvieläinten kantoja on pakko säädellä monestakin syystä. Idea mahdollisimman vähäisestä puuttumisesta ja luonnollisesta petojen ja kasvinsyöjien määrien suhteesta on periaatteessa hyvä, mutta ei nyt toimisi luonnossamme.

    Hirvi- ja petoeläinten ravintotilanne ei meillä kai vaihtele kovin paljon, vaan on lähes aina tasaisen hyvä. Lumen määrä talvisin vaikuttaa kyllä ravinnon hankintaan. Hirven talvisin suosimien männyntaimikoiden määrä on alentunut etelässä, kun metsänuudistamisessa on hirvituhojen vuoksi pitkään suosittu kuusta. Aivan viime vuosina tämä suuntaus on ehkä kääntynyt ja puulajivalinta tehdään terveeltä pohjalta kasvupaikan mukaan, kun kuusenkin kasvatuksen riskit tunnistetaan.

    Metsästäjäliiton jäsenkyselyn mukaan jäsenistön luottamus on heikko petoasioissa sekä viranomaisiin että Luonnonvarakeskukseen. Iso osa vastaajista kokee petotilanteen haittaavan metsästystä. Lisätietoja kyselyn tuloksista on Metsästäjäliiton sivuilla kohdassa uutiset.

    Petojen aiheuttamia koiravahinkoja on ollut vuosittain ilmeisesti aika tasaisesti (?) 30 – 50 kappaletta vuosittain. Metsästystapahtumassa tapetaan eniten ajossa haukkuvia ajokoiria ja hirvikoiria, pihoissa puolestaan siellä haukkuvia suomenpystykorvia.

    Susien määrää pyritään nostamaan. Joskus lähitulevaisuudessa voitaisiin siis olla tilanteessa, jossa niitä olisi ”nykyistä selvästi enemmän”. Jos vaikka suden ns. suotuisan suojelun kannan tasoksi määriteltäisiin kaksinkertainen nykyiseen verrattuna, niin jos meillä nyt on 250 – 300, niin niitä haluttaisiin olevan noin 500 – 600 yksilöä.”

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000011269437.html

     

    Nostokoukku

    En ole tutustunut hirvikoirien kuolinsyihin, mutta arvelen liikenteen olevan siinä tilastossa aika korkealla. Lukuja on hankala verrata, vasta sitten ne ovat vertailukelpoisia, jos Suomessa olisi yhtä monta autoa kuin sutta. Lopettaminen vanhuuden, sairauden tai käyttötarkoitukseen sopimattomuuden takia on varmasti myös merkittävä kuolinsyy. Sairaan tai vanhan koiran lopettaminen on armeliasta ja oikein. Siat ja Broilerit lopetetaan kaikki, ja nuorena ja terveenä. Teurastamot eivät ota vastaan sairaita eläimiä. Hirvenmetsästykseen sopivista roduista ei oikein ole seurakoiriksi sohvannurkkaan löhöämään. Jos hirvityö ei maita, mielestäni koiran voi lopettaa.

    Etelä-Suomesta löytyy maan tiheimmät hirvikannat. Niiden pelossa on viljelty lähes pelkästään kuusta. Näin ainakin väitetään. Millähän etelän hirvet ovat eläneet 15 vuotta. Niin kauan kuusenistutusbuumi on kestänyt.

    Vastasin itse tuohon Metsästäjäliiton kyselyyn. Suoraan sanoen, kyselyä oli pohjustettu jo pitkään hiukan ylilyönneillä. Tällaiseksi lasken metsästyskoirien kuolinilmoitukset ym. asian tiimoilta uutisoinut tapahtumat. Tuli vähän kyselyä täyttäessäni mieleen henki: ”Haittaahan petopelko metsästystäsi, haittaahan?” En usko, että kovin monta ukkoa jää ensi syksynä  pois metsästyksestä. Vaikka seurani ei varsinaista susi-aluetta olekkaan, joka syksy metsästysaikaan muutamia susihavaintoja tulee. Itse en ala metsästystä petopelon takia jarruttelemaan. Kolme talvella hankittua hirvikoiranpentua on kasvamassa. Ei niitä vasiten suden suuhun lykätä, mutta koulutus alkaa elokuun lopulla normaalisti.

    Metsuri motokuski

    Noinkin asian voi ajatella. Minä lopetan koiran käytön heti kun ensimmäinen susi alkaa pyörimään meidän alueella.  Hirvikoiria kuolee aina. Hukkuu, jää auton alle tai kuolee hirvenpotkuu ja jne. Susi on kyllä sellainen eläin että siinä menee raja kun koirani kuoleman hyväksyn.

    Nostokoukku

    Enpä tiedä onko koiralle jalompi kuolema jäädä Bemarin yliajamaksi. Etenkin, kun kuski hirvikoiran tienpenkassa havaittuaan painaa kaasua, näyttää keskisormea ja karjuu avonaisesta sivuikkunasta koiraansa kiinni yrittävälle metsästäjälle: ”Painukaa vit…un täältä”. Sellainenkin kokemus on muistissa. Mieluummin melkein annan koirani suden suuhun.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Susikeskustelu jatkuu… toimivia ratkaisuja ei ole tarjoiltu, saivartelua lähinnä.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011269437.html

Esillä 10 vastausta, 1,151 - 1,160 (kaikkiaan 1,168)