Keskustelut Luonto Ilves ja muut suurpedot

Esillä 10 vastausta, 1,381 - 1,390 (kaikkiaan 1,415)
  • Ilves ja muut suurpedot

    Helsingin Sanomissa jatkuu kiihkeänä keskustelu ilveksen metsästyksestä. Toiset pitävät sitä aivan turhana huvituksena, toiset tarpeellisena kannan hallintana. Tänään kantaa ottaa entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Esko Joutsamo, joka ehdottaa riista- ja kala-asioiden siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Eli Suomen Riistakeskuksen ohjaava viranomainen vaihtuisi. Porotalouden ja ammattikalastuksen Joutsamo säilyttäisi MMM:ssä.

    Asia liittyy laajempaan kehykseen eli suurpetopolitiikkaan. Ilveksen kanta on noussut selvästi, ilmeisesti myös ahman, koska niitä liikkuu nykyään etelässäkin. Suden ja karhun tilanne on melko hyvä, jopa niin että suden metsästystä on vaadittu tehostettavaksi.

    Meillä on ymmärtääkseni luontaiseen tilanteeseen nähden vähän suurpetoja, eli vähän suhteessa sorkkaeläinten määrään, koska ihminen haluaa ne pääosin itselleen. Ilves ja ahma ovat ne suurpedot joista haitat ovat vähäisemmät, joten niiden kantaa ainakin minä nostaisin edelleen. Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009925409.html

  • Metsuri motokuski

    Miten se voi olla metsästäjien aiheuttama ongelma kun vuosia kaikki kaatolupa-anomukset ovat viimeistään luonnonsuojelijoiden toimesta hallinto-oikeudessa kaatuneet ? Hirvikanta puolittinut vuosikymmenen alusta mutta suurpetokanta moninkertaistunut samassa ajassa. Meillä eu lainsäädäntö on kieltänyt suurpetojen metsästyksen poronhoitoaluetta lukuunottamatta ja sitten ne vähäiset kannahoidolliset luvat ovat kaatuneet hallinto oikeudessa.  Elkää syyttäkö sellaista jos ette ole perillä asioista.

    Perko

    Puut ovat palannee 80 vuoden jälkeen susien tultua. Tapaus on erinomainen paikallinen esimerkki, mutta tunnetuin ja parhaiten tutkittu esimerkki tästä ilmiöstä on suden paluu Yellowstoneen Yhdysvalloissa 1990-luvun puolivälissä.
    Metsien uudistumisen esteenä eivät ole pelkästään metsätaloudelliset tekijät, vaan myös ekosysteemin tasapaino. Susi ei ole pelkästään metsän eläin, vaan se on eläin, joka aktiivisesti luo ja ylläpitää metsää. Ajatus siitä, että ”hirvet söivät taimet” ja ”petoeläimet mahdollistivat uudistumisen” on tarkka tiivistys siitä, miten luonto monimutkaisessa vuorovaikutuksessaan toimii.

    Metsuri motokuski

    Yellowstone ei nyt voi verrata paljon väkirikkaamman suomen Luontoon. Täällä ihmisasumusten keskellä ei kuitenkaan ole mahdollista pitää tarpeeksi suurta suurpetokantaa. Yellowstonessa on hirveän vähän kotieläimiä ja karjataloutta joihinka vahinko väistämättä myös kohdistuu. Suomessa petojen haittavaikutukset koulukuljetuksineen on niin suuri kustannus että se ei meillä vaan toimi.

    Numppi

    Etelä-Suomessa ei susia juuri tavattu 15v sitten. Vhp kanta päästettiin moninkertaiseksi. Tämän jälkeen sudet vetäytyivät alueelle. Onhan täällä väitetty kasvavien riistakolarienkin johtuvan susista, kun ei haluta nähdä itse ongelmaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Se Yellowstonen keissi on joskus yksipuolisesti tulkittu. Siellä vapitikanta kasvoi ja levisi puiston ulkopuolelle, ja sitä alettiin metsästää ulkopuolella suunnilleen samaan aikaan kuin susi tuotiin uudelleen puistoon sen kadottua, eli vapitikantaa alensi samanaikaisesti metsästys ja susi. Toinen mikä vaikutti vapitikantaan oli karhu: sen yhden tärkeän ravintolähteen eli kalojen määrä väheni ja se alkoi syödä enemmän vapitin vasoja.

    Ravintoverkoissa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja seuraukset ovat joskus vaikeita ennustaa, mutta kyllä kaikilla pedoilla – pienillä ja isoilla – aina jokin mitattava vaikutus on. Se lienee selvää että suden levinneisyys Suomessa näyttäisi erilaiselta, jos talviruokintojen ja säännellyn metsästyksen avulla levinnyttä valkohäntäpeuraa ei lounaassa olisi.

    Gla Gla

    En tunne Yellowstonea. Petojen avulla hirvieläinten määrää kurittavilta kysyn, miksi Suomen järvet eivät pullistele suuria haukia ja miksi särjet ovat ongelma.

    Kuokkija

    Suomen järvistä kalastetaan haukea noin 5 miljoonaa kiloa vuosittain. Jostain löytyi googlella sellainen määrä Luke:n tietona muutaman vuoden takaa. Se on valtava määrä, vaikka se on ollut aiemmin vielä enemmän. Ehkä niitä suurhaukia olisi enemmän, jos haukea kalastettaisiin vähemmän? Vaikka haukeakin monet hyljeksivät ruokakalana, niin särkikaloja vielä paljon enemmän.

    Yellowstonesta on pyörinyt netissä ”Disney-henkisiä” hehkutuksia siitä, kuinka sudet korjasivat kaiken paremmaksi. Ihan purematta sitäkään väitettä ei kannata kokonaan niellä. Voihan se olla, että sudet estävät hirvien pitkäaikaisparkkeerausta samaan hyvään ruoka-apajaan. Toisaalta, saako ne myös hirvet laumautumaan talvisin isompiin porukoihin?

     

    suorittava porras suorittava porras

    Metsästäjä naapuriseurasta Jyväskylän kupeesta soitteli eilen kuulumisia. Totesi hirviä olevan ennätyksellisen vähän. Viime kaudellakin lupia jäi käyttämättä.

    Riistakameroissa vierailee vain petoja. Satunnainen susi, ilveksiä, neljä eri uroskarhua , kaksi eri naarasta pentuineen ja joukosta puuttuu vielä lähitienoolla vaikuttava nalle-emo kolmen pentunsa kanssa. Se ei ole halunnut linssiluteeksi. Autosta käsin otetuissa videoissa karhuperhe esiintyy useammankin kerran.

    Toisen naapuriseuran edustaja länsipuolellamme totesi puolestaan hirviä näkyneen runsaasti. Meidän alueella hirviä on eksynyt  poikkeuksellisen vähän riistakameroiden kuvattaviksi.

    Edellä kertomastani voisi päätellä, että pedot aiheuttavat hirvien laumautumisen ja jakaantumisen erittäin epätasaisesti. Ei siis ihme, että pyyntilupia jää käyttämättä. ”Petovaralle” koetaan olevan tarvetta. Suden ilmestyessä jahtimaille metsästys loppuu  siihen.

     

    Gla Gla

    ”Suden ilmestyessä jahtimaille metsästys loppuu  siihen.”

    Unohdat, että Varsinais-Suomessa, jossa on pienellä alueella puolet Suomen susista, metsästys jatkuu susilaumojen keskellä.

     

    Metsuri motokuski

    Varmaan metsästystavat on sielläkin muuttuneet. Koirametsästys vähentynyt ja kyttäysjahti lisääntynyt. Samoin petojen tarvitsema ravinto vähentää myös kaatolupia. Varsinais suomi on hyvin peltovaltaista aluetta ja havaintoja missä sudet liikkuvat on helpompi tehdä kuin täällä metsä Suomessa.

Esillä 10 vastausta, 1,381 - 1,390 (kaikkiaan 1,415)