Keskustelut Luonto Ilves ja muut suurpedot

  • Tämä aihe sisältää 1,576 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 37 minuuttia sitten GlaGla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,501 - 1,510 (kaikkiaan 1,576)
  • Ilves ja muut suurpedot

    Helsingin Sanomissa jatkuu kiihkeänä keskustelu ilveksen metsästyksestä. Toiset pitävät sitä aivan turhana huvituksena, toiset tarpeellisena kannan hallintana. Tänään kantaa ottaa entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Esko Joutsamo, joka ehdottaa riista- ja kala-asioiden siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Eli Suomen Riistakeskuksen ohjaava viranomainen vaihtuisi. Porotalouden ja ammattikalastuksen Joutsamo säilyttäisi MMM:ssä.

    Asia liittyy laajempaan kehykseen eli suurpetopolitiikkaan. Ilveksen kanta on noussut selvästi, ilmeisesti myös ahman, koska niitä liikkuu nykyään etelässäkin. Suden ja karhun tilanne on melko hyvä, jopa niin että suden metsästystä on vaadittu tehostettavaksi.

    Meillä on ymmärtääkseni luontaiseen tilanteeseen nähden vähän suurpetoja, eli vähän suhteessa sorkkaeläinten määrään, koska ihminen haluaa ne pääosin itselleen. Ilves ja ahma ovat ne suurpedot joista haitat ovat vähäisemmät, joten niiden kantaa ainakin minä nostaisin edelleen. Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009925409.html

  • suorittava porras suorittava porras

    Gla:lle

    Käyhän vilkaisemassa Uusimaa kakkosen tilannetta luken metsästyksen aikaisesta seurannasta. Alueella sijaitsee ainakin pari susireviiriä. Metsästetty on tähän mennessä vain nimeksi. Kun seurataan hirvikannan kehitystä viimevuosien aikana, on kanta kasvanut 1,5 hirvellä/ 1000ha alimmasta arvostaan ja on tällä hetkellä reilusti yli 6 yksilöä/1000 ha. Tämä runsaasta susimäärästä huolimatta….tai sen ansiosta. Sama kehitys tulee yleistymään muuallakin, mikäli susia ei saada vähennettyä.

    PS. Poromiehillä on aika laajat valtuudet ”hoitaa” susikantaa. Siitä huolimatta vahingot vain lisääntyvät. Täällä etelämmässä tilanne kehittyy vielä pahemmaksi ,kun mitään ei voi laillisesti  tehdä kasvavan ongelman ratkaisemiseksi.

    kmo kmo

    Muistuu mieleen miten 50 vuotta sitten pitäjän metsästäjät olivat heti valmiita ilvesjahtiin kun jossain oli ilves nähty. Heti pois tai syö muuten kaikki peurat!

    metsassa-since1979

    60-luvulla täällä oli hirviä niin vähän,että kun sanoi nähneensä jäljet niin epäuskoisesti silmiin katsoivat.Muutama kaato lupa pitäjässä jollekin silmää tekevälle.Eipä ollut paljon petojakaan,silleen sopivasti.Oli tapporahat ja ei tämmöistä lupa hässäkkää.

    70-luvun loppupuolella hirviä jo runsaammin ja alkoi tulla porukka metsästystä enemmän,ei ollut ns.hirvikoiria vaan jollakin piski joka älysi hirven päälle,hyvin haukkuivat,eikä tarvinnut etsiä koiraa ympäri pitäjää.Ajometsästystä suurin osa,jäljittämälläkin monet hirvet kaadettiin.Olivat melkoisia lihan kanto operaatioita kaukana tiestä.

    En ole enää vuosiin hirviä pyytänyt,enkä koskaan seurue metsästyksestä innostunut.Ihmettelen minne on kadonnut aito erämies taito ja into.On tutkat,kännykät ja metsästys sellaista auto rallia,että ei ainakaan minua houkuttele.

    Itselläni on suomenpystykorva ja olen vielä välttynyt nälkäisiltä susilta.Riski näyttäisi olevan suurin asutusten liepeillä ja pienin erämaa alueilla,kun olen seurannut vahinko tapauksia,vaikka mielikuva päinvastainen.Lieneekö syy petojen käyttäytyminen erilaisten häiriötekijöitä aiheuttamana.

    Nostokoukku

    Hirvi ei ole sudelle aivan riskitön saalis. Sen kanssa otellessa susi tai sudet saattavat saada koparasta. Missä on Suomen tihein susikanta? Minkä kahden muun sudelle optimikokoa olevan saaliseläimen kanta on valtakunnan tihein samalla alueella? Sattumaa, vai syy ja seuraus?

    Tässä Keski-Suomen kolkassa hirvenmetsästys on sujunut paremmin kuin pitkään aikaan. Kaikilla porukoilla alkaa olla useampi hyvin toimiva koira. Myös vuosia jatkunut valkohäntien suunnitelmallinen metsästys alkaa tuottamaan tulosta. Niitä ei oikein enää ole. Saalista tullut vähempi kuin vuosiin. Se on ollut tavoite.

    suorittava porras suorittava porras

    Nostokoukku sen kertoikin, että hirvi on susille haastava kohde. Saalistusyrityksessä voi olla henki katkolla.

    Täällä hirvenpyyntiluvista on käytetty hieman runsas puolet, jos pankkiluvat lasketaan mukaan. Havaintomäärätkin laskusuunnassa. Seurassa ,jossa metsästin on tehty varma havainto 1,5:stä hirvestä päivää kohti 12 päivän aikana ja pyyntilupia kolmannes jäljellä. Havaintojen keskiarvo on tällä hetkellä 2,5 metsästyspäivää kohti koko pitäjässä.

    Valkkareihin kohdistuvista pitäjän 40:stä pyyntiluvasta on käytetty kolme. Pidetään kanta alhaalla, että ei saada petoja riesaksi….tai näyttää pysyvän alhaalla pitämättäkin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuo on hyvä pointti, että susi on tehokkaampi vhp:n kuin hirven saalistaja. Siinäpä sitä saa taiteilla, että saa metsästyksen määrän sopivaksi rannikoilla. Jos susille jätetään aina ja kaikkialla riittävä määrä murkinaa, ne lisääntyvät ja valtaavat uusia reviirejä tehokkaasti.

    Kansanedustaja Jenni Pitko kauhistelee Facebookissa aiottua 15 prosentin vähennystä susikantaan kannanhoidollisena metsästyksenä. Tunnistaa kuitenkin suden aiheuttaman haitan hirven metsästykselle. Varmaan vuotuinen kannan kasvu on ollut tuota luokkaa tai jopa suurempi viime vuosina, joten tuon verran kantaa tulisikin karsia, jos se halutaan pitää ennallaan? Järvi-Suomessa on susityhjiöitä, joille reviirejä vielä mahtuisi ja vastaavasti tihentymäalueilla harventaisi kantaa voimakkaammin. Sama hirven kohdalla: kun susi ei hoida tihentymiä, ihmisen tulee se tehdä.

    TA Hesarissa esittää usein mielipiteen, että susi pienentää taimituhoja pitämällä hirvet liikkeellä, jolloin ne eivät pysty syömään tiettyä taimikkoa talvella liikaa. Onko metsästäjillä havaintoja tästä susien hyödystä? Luultavasti tämä hyöty (jos sellaista on) on kuitenkin pienempi kuin susien aiheuttama haitta metsästykselle.

    Timppa Timppa

    Sikäli kuin olen ymmärtänyt, niin sudet saavat aikaan hirvien laumaantumisen.  Tarkoittaa siis pahaa tuhoa siellä. missä hirvilauma liikkuu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hirvet laumaantuvat ilmeisesti talvella myös ilman suden läsnäoloa? Tästä johtuvat talvilaitumien pahat tuhot.

    Timppa Timppa

    Hirvillä on tosiaan ollut tapana liikkua pitkiäkin matkoja kesä- ja talvilaidunten väliä.  Jokakeväinen tapahtuma on Ruotsin television tuottama ”Suuri hirvivaellus” jossa näytetetään kuinka hirvet yulittävät Ångermajoen matkallaan kesälaitumilleen.  Yleensä yksittäinen porukka käsittää muutaman hirven.  Susia tai karhuja ei kuvissa ole näkynyt.  Muutama kettu ja jänis.

    Keski-Suomessa Suomenselän tienoot ovat kaiketi hirvien talvilaitumia.  Esimerkisi Muuramesta hirvet ainakin aikaisemmin häipyivät talveksi sinne.   Lapissa Norjan puolen hirvet vaeltavat talveksi Utsjoen jokilaaksoihin ja jopa Inariin, mutta eivät ole suurina laumoina.  Koska nykyään on ruokaa joka paikassa, niin vaellus Metsä-Suomessa on saattanut vähentyä.

    Gla Gla

    Suorittava: ”Käyhän vilkaisemassa Uusimaa kakkosen tilannetta luken metsästyksen aikaisesta seurannasta. Alueella sijaitsee ainakin pari susireviiriä. Metsästetty on tähän mennessä vain nimeksi.”

    UU2 on siitä helppo tapaus, että porukat tulivat oikein lehdessä keromaan hirvien olevan kateissa. Heidän laskujen mukaan kanta oli jo pudonnut alle viiden. Ei ole vaikea päätellä, mitä siellä nyt tehdään rli säästellään lupia kannan kasvattamiseksi. Minäkin osaan olla havaitsematta hirviä, jos tilastoihin sellaisia luluja kaivataan.

    Sinä näet UU2:n syynä sudet. Varsinais-Suomessa on susireviirejä eniten Suomessa, mutta niin vaan hirvia metsästetään.

     

     

Esillä 10 vastausta, 1,501 - 1,510 (kaikkiaan 1,576)