Ilves ja muut suurpedot

Silmiini osui eilen video, jonka puutavara-auton kuljettaja oli ottanut  iltavuoronsa aikana. Kuormantekoa tarkkaili lähietäisyydeltä kolme sutta , joista yksi oli ilmestynyt kärryn taakse tielle siinä vaiheessa, kun kuljettaja viritteli sidontaliinoja kiinni. Oli varmasti hieman kuumottava kokemus.

Näitä kokemuksia on varmuudella tarjolla metsissä työskenteleville jatkossa nykyistä enemmän. Uteliaita nelijalkaisia riittää ja kanta vain kasvaa. Ei auta, kun toivoa ,että eivät käy liian tuttavallisiksi.

Toivo ei pelkästään riitä. Tarvitaan tekoja, että tilanne ei pahene. Valitettavasti näyttää käyvän niin, että paljon puhuttun suden kannanopidollisen metsästyksen toteutuminen on jäämässä puheiden asteelle. Aikataulu asetusten muutokselle on liian tiukka. Lisäksi metsästyksen valmisteluitakaan ei voida edes aloittaa, kun valmista ei ole syntynyt riittävän ajoissa. Taas on tyritty ja raskaasti.

Kun homma ei näytä onnistuvan tammikuun alkuun mennessä olisikin syytä valmistella seuraava siirto ja liittää karhut, ilvekset ja valkoposkihanhet samaan pakettiin, jotta niiden kanssa ei tarvitsisi vatuloida vuosikausia erikseen ja antaa ongelmien kasvaa.

On varsin kummallista, että viljelijöiden, metsäammattilaisten ja metsästäjien ääntä ei kuunnella ja annetaan kehittyä aivan liikaa haasteita harjoittaa elinkeinoaan, tehdä töitään ja harrastaa. Myöskään viranomaisten huolta kehityksestä ei oteta vakavasti.

Maaseutu ei ainakaan tällä menolla pysy asuttuna. Näin  käy ,kun annetaan ”isolle kirkolle” muuttaneiden kylähullujen päättää asioista.

Siinähän nämä petoasiat ovat mennetkin pahiten pieleen, kun ongelman ratkaisuksi  on päädytty vain lakien kiristämiseen ja järjen käyttö on julistettu kielletyksi. Jos alkaa ominpäin maalaisjärkeä käyttäen saada korjausta peto-ongelmaan , jotuu ensisijaisesti syytteeseen törkeästä metsästysrikoksesta. Ennen toimenpide palkittiin tapporahalla. Vähän myöhemmin suden eliminoiminen kiellettiin eikä poikkeuslupaa saatu vahvoillakaan perusteilla. Vielä siinä vaiheessa poliisitkin ymmärsivät tilanteen ja katsoivat liikojen susien hävittämistä läpi sormien. Korkeintaan totesivat, jos porukat innostuivat liikaa, että ”pitäisikö nuo pojat polttaa”. Tämä kovaan ääneen paikallisessa baarissa. Ongelma oli kuitenkin siihen mennessä jo hoidettu ja hyvä niin. Nyt asioihin on puututtava tiukasti, kun suden tappaminen ominpäin on uuden lain mukaan törkeä metsästysrikos. Tämä huolimatta siitä, kuinka pitkä rikosrekisteri tapetulla sudella sattuu siihen mennessä jo olemaan.

Vaikka asustelee susireviirillä en ole täällä havainnut samanlaista susihysteriaa edes lampureiden joukossa, mitä tällä palstalla saa lukea. Hirvenmetsästys sujuu, eikä lampuritkaan ole hanskoja tiskiin lyönyt. Hieman nyt tuntuu värikynää olevan turhan vahvasti osalla.

”Joudutaan käyttämään rajumpia konsteja tilanteen korjaamiseksi.”

Mitä nämä konstit sinun kohdalla mahtavat olla? Kannustamista laittomuuksiin vai itsekö aiot toimia?

”Toistan vielä ,että lait ja asetukset on saatava siihen asentoon, että laittomuuksiin ei tarvitse turvautua.” Jep. eli lapsenrassaajien tahtokin on saatava näkemyksesi mukaan läpi? Samoin rattijuoppojen… sitäkö tarkoitat? En itse vastusta missään nimessä sudenjahtuuta… päinvastoin. Voisin itsekin jahtiin lähteä, mutta yleinen öyhötys ja lain sekä asetusten ylenkatsominen vähintäänkin yököttää. Toisekseen susi on metsänomistajan paras ystävä; maillani ei ole taimikkotuhoja juuri koskaan. Kiitos susien. Ja samaan aikaan on mahduttu tälläkin hetkellä talossa vaikuttavan kahden touhukkaan koiran kanssa jahtihommiin nk. susireviirille.