Keskustelut Luonto Ilves ja muut suurpedot

Esillä 10 vastausta, 1,621 - 1,630 (kaikkiaan 1,701)
  • Ilves ja muut suurpedot

    Helsingin Sanomissa jatkuu kiihkeänä keskustelu ilveksen metsästyksestä. Toiset pitävät sitä aivan turhana huvituksena, toiset tarpeellisena kannan hallintana. Tänään kantaa ottaa entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Esko Joutsamo, joka ehdottaa riista- ja kala-asioiden siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Eli Suomen Riistakeskuksen ohjaava viranomainen vaihtuisi. Porotalouden ja ammattikalastuksen Joutsamo säilyttäisi MMM:ssä.

    Asia liittyy laajempaan kehykseen eli suurpetopolitiikkaan. Ilveksen kanta on noussut selvästi, ilmeisesti myös ahman, koska niitä liikkuu nykyään etelässäkin. Suden ja karhun tilanne on melko hyvä, jopa niin että suden metsästystä on vaadittu tehostettavaksi.

    Meillä on ymmärtääkseni luontaiseen tilanteeseen nähden vähän suurpetoja, eli vähän suhteessa sorkkaeläinten määrään, koska ihminen haluaa ne pääosin itselleen. Ilves ja ahma ovat ne suurpedot joista haitat ovat vähäisemmät, joten niiden kantaa ainakin minä nostaisin edelleen. Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009925409.html

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Reagoiko susi kilpailevaan koiraeläimeen eri tavoin eri puolilla maata – riippuen siitä mikä on ravintotilanne? Senhän pitäisi olla lounaassa erinomainen sudelle.

    Makarov

    En tiiä onko vaikutusta mutta täällä sattui n.5v sitten useampia susien aiheuttamia koiran kuolemia kun susia rupesi tänne tulemaan. Nyt kun susien reviirit on täällä vakiintuneet useammalle laumalle niin ei ole enää yhtään koiravahinkoa tullut vuosiin. Onko näin että silloin n.5vuotta sitten reviirit eivät vielä olleet selvillä niin luulivat koiria kilpaileviksi yksilöiksi ja poistivat ne mutta nyt kun reviirit on vakiintuneet niin ei ole enää tarvetta tehdä sitä.

    Nostokoukku

    Laittelin lauantaina hirvenlihoja pakastamista varten kuntoon. Samalla seurasin tuttua koiraa Trackerista. Oli haukkukokeissa Pohjanmaalla. Hienosti koira pelasi. Yli kolme tuntia haukkutyöskentelyä ja kolme annettua karkkoa ( haukussa olevalle hirvelle annetaan lähtö ja seurataan saako koira sen uudelleen haukkuun). Seuranta-ohjelmassa näkyi koiran työskentelymaastossa kolme sudennaamaa ja alla merkintä 1 d. Tuo taitaa tarkoittaa että susihavainto oli alle vuorokauden vanha. Iltahämärissä omistaja sai koiran metsästä pois. Ehjänä ja syömättömänä.

    Kitsas

    Anneli voi olla oikeilla jäljillä reviiriajatuksen kanssa? Yksi selitys ”entisen kaltaisiin – kasvamattomiiin” koiravahinkoihin voisi olla se, että nythän koiramiehet käytännössä ajelevat lumikelillä kartoittaen susia. Sellainen rinki, jossa susi on, jätetään metsästämättä. Lisäksi tieto susien kulloisestakin liikehdinnästä kulkee yli kuntarajojenkin. Kyllä näillä toimilla on vahinkoja ehkäisevä vaikutus. Autoiluahan siinä tulee koiranomistajille melkoinen määrä. Sulan maan aikaan on toki tarjolla vain näköhavainnot, joita ei enää monikaan jaksa suurpetoyhdyshenkiöille ilmoitella. Meidän alueella ei ole Trackeriin susihavaintoja juurikaan laitettu pitkiin aikoihin.

    suorittava porras suorittava porras

    Tuore uutinen petojen vaikutuksesta koirien käyttöön kertoo, että kaukohakuisten (hirvikoirat) koirien pentujen kysyntä on pudonnut vuodessa 20-30%. Jos sama tahti jatkuu , hirvet jäävät metsästämättä.

    Oli muuten facessa aika puhutteleva videon pätkä suden hampaisiin joutuneesta, viimeisiä henkäyksiään vetävästä ja armonlaukausta odottavasta repaleisesta ajokoirasta. Silmistä välittyi harras toive, että ammu jo. Kun näitä tilanteita ilmestyy nähtäville viikottain, ei ole lainkaan ihme, että koiria ei enää hankita metsästyskäyttöön.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Minä spekuloin ravinnon hankinnan helppouden vaikutuksella ja Makarov reviirien vakiintumisen vaikutuksella suden käyttäytymiseen koiria kohtaan. Molemmat ovat mahdollisia tekijöitä.

    Facebookissa tulee vastaan maaseudun asukkaiden vaikeuksia ja pelkoja vähättelevää sisältöä. Esimerkiksi pidetään koirien häkissä pitämistä vastuuttomana. Mikä se vaihtoehto olisi – pitää koira koko päivän sisällä? Hirvikoira tietysti tykkää myös olla perheen lähellä siinä kuin muutkin rodut, mutta vähintään paksuturkkiselle rodulle pitäisi olla antaa talvikarvan aikaan viileä tila (porstua). Meillä otettiin jämpti toisinaan talvella porstuaan kun oli kova pakkanen.

    Blogissa luontoväen ajatuksia.

    ”Myös metsästystilanteessa koiria joutuu suden suuhun, mikä lienee suurin syy sudentappovaatimuksiin. Nimenomaan metsästäjien kivenkovan asenteen vuoksi ristiriita on toivoton: susien pitäisi pysyä metsässä, mutta ei ole mitään niin syrjäistä seutua, missä metsästystä harrastavat ihmiset eivät häärisi, hyvänä esimerkkinä valtion mailla harjoitettu hirvi- ja kanalintujahti. Siis samalla kun erämaisilta seuduilta vähennetään susien luontaista ravintoa, vaaditaan, että sudet ymmärtävät jättää niiden reviirillä melskaavat koirat rauhaan.”

    https://suomenluonto.fi/blogit/kainuun-mailta/

    Numppi

    Ei kaikkia susihavaintoja edes enää ilmoiteta, ne ovat jo niin arkipäivää. Paikallisissa puskaradioissa on viikoittain suden tai peuran raatojen kuvia. Eikä lehdissä kyllä mitään suden aiheuttamia vahinkoja ole kuin harvakseltaan.
    Normaalisti ihmiset täällä koiria lenkkeilyttävät. Jos toisten metsissä koirien vapaana juoksuttaminen vähenee suden pelon takia, se on vaan positiivinen muutos.

    Rukopiikki

    Metsäpeuran häviäminen suomesta on muuttanu ekolookiaa. Ruottistakin se hävisi suunnilleen samohin aikoihin eikä sitä sinne ole palautettu. 1800 luvun suuret susionkelmat johtui epäilemättä paljolti siitä että hirvet ja metsäpeurat metsästettiin lähes sukupuuttoon.

    Suomi voisi sanoa EU:hun että me pidetään susikanta kurissa kun meillä on erityisesti suojeltava laji metsäpeura. Luulisi selityksen passaavan.

     

    suorittava porras suorittava porras

    Missä on runsaasti valkohäntiä, susi ei ole kovinkaan suuri uhka. Näkemieni videoiden perusteella valkohäntä on sudelle todella helppo saalis ,joka on tanteressa sekunneissa ja muutamalla loikalla avoimessa maastossa. Se kuitenkin on pidettävä mielessä , että lammaskatras on vielä helpompi kohde eikä jahtaaminen lopu siihen ,kun on saatu yksi lammas saaliiksi. Teurastus jatkuu niin kauan, kun on liikkuvia kohteita eikä se lammastarhurin mielestä ole varmasti niitä mukavampia asioita.

    Koirakin on helppo saalis uutta reviiriä hakevalle sudelle. Tilanteet tulevat lähes aina yllätyksenä koiranomistajille….eihän alueella ole ikinä havaittu susia…susi kuitenkin liikkuu jopa 200 km vuorokaudessa ,joten koirat eivät ole missään täysin turvassa.

    Moni kehuu, että koira on onnistunut säilyttämään henkensä susista huolimatta. No eiväthän kaikki aja ojaan, kun on liukasta ja punaisia päin ajanutkin saattaa selvitä hengissä, kun ketään ei sillä hetkellä satu tulemaan risteykseen yhtä aikaa…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    https://www.metsalehti.fi/uutiset/luonnonsuojeluliitto-metsastyslain-susimuutos-arvioitava-perustuslakivaliokunnassa/#d22ca7cc

    Ihme venkoilua: ”kannanhoidollisia lupia ei voida valvoa riittävästi ja metsästyksen vaikutusta susikantaan ei ole esityksessä arvioitu riittävästi”. No höh. Jos susikanta on nopeassa kasvussa ja on jo myös selkeästi suotuisan suojelun tason yläpuolella, kohdistuuko siihen muka suuria uhkia?

    Eikö vuotuinen kannanhoidollinen plus vahinkoa aiheuttavien yksilöiden kaatolupien määrä voida säätää vuosi kerrallaan sopivaksi? Ei kai kannanhoidollisen metsästyksen vaikutusta voida arvioida etu- vaan takakäteen, eli vasta kun sitä on kokeiltu ja kokemuksia saatu. Lisäksi kaatojen sijainnit tulevat rekisteriin ja susista saadaan geeni- ym. näytteet. Eiköpä tämä riitä valvonnaksi?

Esillä 10 vastausta, 1,621 - 1,630 (kaikkiaan 1,701)