Keskustelut Luonto Ilves ja muut suurpedot

Esillä 10 vastausta, 1,661 - 1,670 (kaikkiaan 1,684)
  • Ilves ja muut suurpedot

    Helsingin Sanomissa jatkuu kiihkeänä keskustelu ilveksen metsästyksestä. Toiset pitävät sitä aivan turhana huvituksena, toiset tarpeellisena kannan hallintana. Tänään kantaa ottaa entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Esko Joutsamo, joka ehdottaa riista- ja kala-asioiden siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Eli Suomen Riistakeskuksen ohjaava viranomainen vaihtuisi. Porotalouden ja ammattikalastuksen Joutsamo säilyttäisi MMM:ssä.

    Asia liittyy laajempaan kehykseen eli suurpetopolitiikkaan. Ilveksen kanta on noussut selvästi, ilmeisesti myös ahman, koska niitä liikkuu nykyään etelässäkin. Suden ja karhun tilanne on melko hyvä, jopa niin että suden metsästystä on vaadittu tehostettavaksi.

    Meillä on ymmärtääkseni luontaiseen tilanteeseen nähden vähän suurpetoja, eli vähän suhteessa sorkkaeläinten määrään, koska ihminen haluaa ne pääosin itselleen. Ilves ja ahma ovat ne suurpedot joista haitat ovat vähäisemmät, joten niiden kantaa ainakin minä nostaisin edelleen. Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009925409.html

  • Nostokoukku

    Miksi ollaan huolissaan vain suden porotaloudelle aiheuttamista vahingoista? Ahma tappaa pahimpina vuosina kaksinkertaisen määrän poroja kuin susi. Luin juuri Pentti Mäensyrjän kirjan Ahman jälkijotos. Suosittelen.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Ajometsästys on ylivoimaisesti tehokkain hirvenmetsästystapa.

    Meillä oli taannoin 10 kiväärimiestä ja vähän enemmän ajohenkilöstöä. Ajot olivat laajuudeltaan 100 hehtaarin tasoa. Ajoketju noin kilometrin levyinen. Ajon kesto luokkaa yksi tunti. Parhaimmillaan tuolla koostumuksella saimme tuollaisella luokkaa tunnin vedolla seitsemän (7) hirveä (useita kertoja). Normisaalis vedosta 3-4 hirveä. Lupahirvien metsästys oli nopeasti ohi. Nyt koirien ja maattomien holtittomien laiduntajien aikakaudella ajohenkilöstö (edellistä suurempi) värjöttelee nuotioilla kun koirat yrittävät hoitaa heidän tehtäväänsä.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Porotalousalueella (vertaa hirvitalousalue) olen nähnyt panssariaitojen sisälle perustetun sahatukkiluokkaa olevan rauduskoivikon, jonka ympärillä kasvaa verrokkina porojen hoitama luokkaa heinäseiväskokoinen surkea kuusikko. Kun porot poistetaan, niin puuntuotanto vähintään kolminkertaistuu niinsanotulla poronhoitoalueella. Lisääntyneen puuntuoton koronkorolla poronpurijat voidaan elättää bahamasaarille ja antaa kuukausirahaa vähintään 5000 €uroa.

    Nostokoukku

    Antoon. Niitä maattomia on hirviporukoissa erittäin vähän. Yleisin värjöttelijä tulilla on metsänomistaja.

    suorittava porras suorittava porras

    …ja henkilövoimin tapahtuvat hirviajot ovat loppuneet siinä vaiheessa, kun seuraan on saatu toimiva koira. Entisessä seurassani muutos tapahtui jo lähes 50 vuotta sitten, eli juuri niillä ”kultaisilla vuosikymmenillä”, joita Anttooni edellä muistelee.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Meille (kotiin) ilmestyi karjalankarhukoira hirvikoiraksi yli 70 vuotta sitten. Hirviä oli siihen aikaan koko pitäjässä 5-10. Ne eivät halunneet jäädä koiran haukkuun, vaan vaihtoivat jopa lääniä. Hyvä koira joutui tyytymään kanalintujen ja oravien haukkumiseen ja jäniksen ajoon.

    Siitä on 17 vuotta, kun henkilökunta-ajosta ammuin viimeisen isomman hirvikasan yhdestä ajosta.

     

    MJO

    Ajometsästys on ylivoimaisesti tehokkain hirvenmetsästystapa.

    Meillä oli taannoin 10 kiväärimiestä ja vähän enemmän ajohenkilöstöä.

    Nykyisin metsästäjät ovat keskimäärin yli 70 vuotiaita. Suurimmasta osasta ei olisi ajomiehiksi.

    Niin meilläkin pyydettiin ajoketjuilla 80-luvulla, silloin kun minäkin aloittelin metsästystä. Nyt sellaisia ajoketjuja saada.

    Silloin oli silloin ja nyt on nyt. Ajat muuttuvat vuosikymmenien kuluessa.

    suorittava porras suorittava porras

    Entisen hirviporukkani historiasta löytyi tapaus 1950- luvulta ,jolloin koira saatteli kolme hirveä passimiehen eteen. Passimiehenä sodassa oikean käden toimintakyvyn menettänyt invalidi. Aseena hänellä oli lippaaton sotapyssystä sorvattu hirvikivääri. Kun hirvi tuli näkyviin metsästäjä ampui yhdellä kädellä ja latasi lyömällä aseen lukon polvea vasten auki. Sorkki jotenkin taskustaan uuden panoksen ja ampui taas ,kun hirvi tuli hollille. Kolmannen paukun jälkeen oli kolme hirveä hengettömänä tantereella ja syksyn viimeinen luvallinen metsästyspäivä hämärtymässä iltaan.

    60-luvulla ja70- luvun alussa harrastettiin vielä metsästystä miesajolla. Kun koirat tulivat kuvioihin ja niitä opittiin käytyämään, ei kenelläkään ollut haluja ajometsästyksen pariin.  Nyt saattaa tilanne muuttua petojen lisääntymisen seurauksena. On vain yksi ”pieni” ongelma. Halukkaita tai kyvykläitä henkilöitä on ajohommiin vaikea löytää. Jos porukka koostuu puolesta tusinasta henkilöstä, on ajoketju aika lyhyt ja passilinjan kohdalla sama juttu.

    MJO

    Meille (kotiin) ilmestyi karjalankarhukoira hirvikoiraksi yli 70 vuotta sitten. Hirviä oli siihen aikaan koko pitäjässä 5-10. Ne eivät halunneet jäädä koiran haukkuun, vaan vaihtoivat jopa lääniä.

    Aika ristiriitaisia nuo antonin kirjoitukset? Ajoketjulla tuli yhdessä ajossa jopa 7 kaatoa. Yleensä 3-4 kaatoa. Silti hirviä ei ollut koko pitäjässä lähes ollenkaan.

    Jokin ei täsmää?

    Nostokoukku

    Ja ajot tehtiin 100 hehtaarin alueilta. Jo pelkkä saalis tekee 70 hirveä/ 1000 ha. Melkoisia tiheyksiä. En enää ihmettele, jos Anttooni on huolissaan hirvituhoista.

    Olen kerran ampunut kolme hirveä samaan kasaan. Taimikossa en enempään kerinnyt. Kaksi kaatoa kerralla on tapahtunut useinkin, mm. tänä syksynä.

    Toistan kysymykseni. Miksi kirjoitellaan vain suden porotaloudelle aiheuttamista vahingoista? Ahma tappaa poroja pahimpina vuosina yli kaksi kertaa enemmän kuin susi.

Esillä 10 vastausta, 1,661 - 1,670 (kaikkiaan 1,684)