› Keskustelut › Luonto › Ilves ja muut suurpedot

Esillä 10 vastausta, 1,681 - 1,690 (kaikkiaan 1,923)
1 2 3 … 168 169 170 … 191 192 193

  • Ilves ja muut suurpedot

    Lähetetty: 17.10.2023, 10:01

    Merkitty: 

    Helsingin Sanomissa jatkuu kiihkeänä keskustelu ilveksen metsästyksestä. Toiset pitävät sitä aivan turhana huvituksena, toiset tarpeellisena kannan hallintana. Tänään kantaa ottaa entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Esko Joutsamo, joka ehdottaa riista- ja kala-asioiden siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Eli Suomen Riistakeskuksen ohjaava viranomainen vaihtuisi. Porotalouden ja ammattikalastuksen Joutsamo säilyttäisi MMM:ssä.

    Asia liittyy laajempaan kehykseen eli suurpetopolitiikkaan. Ilveksen kanta on noussut selvästi, ilmeisesti myös ahman, koska niitä liikkuu nykyään etelässäkin. Suden ja karhun tilanne on melko hyvä, jopa niin että suden metsästystä on vaadittu tehostettavaksi.

    Meillä on ymmärtääkseni luontaiseen tilanteeseen nähden vähän suurpetoja, eli vähän suhteessa sorkkaeläinten määrään, koska ihminen haluaa ne pääosin itselleen. Ilves ja ahma ovat ne suurpedot joista haitat ovat vähäisemmät, joten niiden kantaa ainakin minä nostaisin edelleen. Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009925409.html

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Luonto Luonto
  • Nostokoukku 8.12.2025, 15:59

    Kamala rouskutus käy metsissä kun hirvet syövät lähes kolminkertaisen vuotuisen kasvun turpiinsa. Ja vain puolessa vuodessa, jolloi niiden ravintona on puut. Se tekee 8 kiintokuutiota jokaista hirveä kohti. Jos havumassan kerroin on 20 luokkaa, se tekee yli 40 pinokuutiota vuodessa. Ja kun hirven ravinnosta ehkä puolet talvellakin on muita puita kuin mäntyä ja raudusta, lähestytään jo 100 pinokuution arvopuiden syömävauhtia. Tällä täytyy olla jo metsien lannoituksen kannalta merkitystä, kun syöty massa tippuu käsiteltynä hännän alta hangelle. Kun nykyisäkään kasvua ei saada läheskään kaikkia pinoon eikä tuotteita kaupaksi, niin hirviltä syömättömäksi jäävän kasvun kanssa oltaisiin jo suorastaan kusessa.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 8.12.2025, 18:08

    Kävin taannoin tutustumassa porotuhoihin kivalon tutkimusmetsissä. Niitä esitteli dosentti risto jalkanen. Siellä oli panssariaidalla aidattu alue, jossa kasvoi vankka  tukkikokoinen rauduskoivikko. Verrokkina siinä vieressä oli samanikäinen porojen hoitama alue. Siinä oli kitukasvuista kuusta enintään kymmenesosa siitä puumäärästä, mitä oli panssariaidan rajaamalla alueella. Porot syövät kaikki rauduskoivun taimet.

    Puu Hastelija 8.12.2025, 18:11

    ”Ja vain puolessa vuodessa, jolloi niiden ravintona on puut.”

    Täällä hirvet ovat oppineet kesällä syömään myös koivuja.

    suorittava porras suorittava porras 9.12.2025, 08:12

    Ei paljoa vakuuta tuo petojensuojelijoiden kyselytutkimuksen tulos siitä, kuinka moni vastustaa kannanhoidollista metsästystä. Eilen järjestettiin mielenosoitus eduskuntatalon edessä.  Taisi olla reilusti enemmän metsästyksen vastaista porukkaa eduskuntatalon sisällä,kun ulkopuolella. Pihalla värjötteli vain kourallinen petoaktivisteja. Mahtoikohan Anttooni olla siinä porukassa?

     

    MJO 9.12.2025, 12:32

    Meillä on kymmenen miljoonaa hehtaaria sellaisia maita, joilla ilman hirviä voitaisiin nykytaimilla tuottaa 200 miljoonaa kiintoa rauduskoivua vuodessa.

    Älä nyt ole niin vaatimaton.Jokainen voi stetsonista voi heittää kasvuarvion yli 500 milj kiintoa vuodessa.

    Noilla ennusteillahan voidaan palkata kaikki Suomen työttömät hirvenpyyntiin ympäri vuoden 4000 euron kuukausipalkalla.

    On tämä valtiontalouden korjaus helppoa. Olen kuullut, että maahanmuutto yms. foliohattuteoriat ovat Suomen talouden jarruna. Mutta HIRVI onkin nro. 1.

    Rukopiikki 9.12.2025, 13:02

    Työttömät kannattaisi palkata 4000 euron kuukausipalkalla hirvenpyyntiin. Varmasti kannattavampaa valtiolle kuin maksaa pientä korvausta kotiin. Ei niitä siihen hommaan niin paljoa olisi.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.12.2025, 13:37

    Ilmeisesti mm-valiokunta ei ole tehtäviensä tasalla. Ministeriö yrittää neuvoa.

    Veronika Honkasalo kertoo Facebookissa että karhu ja ilves on ympätty esitykseen jälkikäteen ja että valiokunnassa osa haluaisi tarkempaa käsittelyä sudenkin osalta, eli vaikutusarviot ja asiantuntijakuulemiset ainakin. Ei anna kovin hyvää kuvaa Metsäsästäjäliitosta, jos EU-lain vastaisia esityksiä lobataan.

    ”suden kiintiömetsästys on nykyisin direktiivin mukaan mahdollista, kun lajin suotuisa suojelutaso turvataan. Sen sijaan karhun ja ilveksen suojelustatus on täysin toinen. Niiden kiintiömetsästystä direktiivi ei mahdollista.”

    ”Ministeriö on jo valmistellut asetusesityksen, jossa suden metsästysalueet ja niitä koskevat kiintiöt metsästysvuodelle 2025–2026 jaetaan maantieteellisesti. Kun asetus tulee voimaan, kaikkiaan on mahdollista tappaa sata sutta poronhoitoalueen ulkopuolella.

    Karhun ja ilveksen osalta valiokunta velvoittaa ministeriötä valmistelemaan vastaavan asetuksen.

    Aiemmin esimerkiksi häirikkösusia on poistettu ja muuta kannanhoidollista metsästystä harjoitettu poikkeusluvilla, mutta nyt tilalle tulee siis kiintiömetsästys. Asetuksella annetusta kiintiöstä ei voi valittaa samalla tavalla kuin poikkeusluvista.”

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011679704.html

    Kommentoin HS:

    Kiintiömetsästys tulee siis poikkeuslupien rinnalle, ei tilalle.

    Se tässä on erikoista, että karhun ja ilveksen suojelustatus on EU:ssa tiukempi kuin suden, vaikka susikanta on ainakin Suomessa huomattavasti pienempi. Johtuuko tämä tilanteiden vaihtelusta EU-maissa, eli ilves ja karhu ovat sitten muissa maissa harvinaisempia kuin susi?

    Karhun ja ilveksen osalta jouduttanee valiokunnan muilutusyrityksestä huolimatta edelleen turvautumaan poikkeuslupiin, koska esitys kannanhoidosta on EU-lain vastainen. Ko. lajien suojelun status EU-lainsäädännössä pitää saada muutettua ennen kannanhoidollisen metsästyksen esittämistä.

    Poikkeusluvat ovat siinä mielessä parempia kuin kannanhoidollinen metsästys, että häiritseviin yksilöihin kohdistuva metsästys on suuntaavaa valintaa, joka voi lisätä lajin ihmisarkuutta. Laumaeläimellä kuten sudella kokonaisten laumojen poistokin voi olla perusteltua. Kannanhoidollista metsästystä perustellaan myös susitihentymien purkamisella. Niiden muodostumista voitanee estää myös alentamalla hirvieläinten kantaa lounaassa ja rannikoilla.

    Timbe 9.12.2025, 18:47

    Nyt kun susia saa kohta taas tappaa niin varmaan voidaan laskea korkeita hirvien tavoitetiheyksiä – joita on juurikin perusteltu susi/karhujen lisääntyneellä lukumäärällä.

    En tiedä sopiiko tämä metsästäjäliitolle joka tuntuu tässä maassa näistä päättävän

    Numppi 9.12.2025, 19:09

    Näimpä! Korkeaa hirvi ja peurakantaa on perusteltu juuri sillä, että susille pitää jättää ravintoa. Eli kuten edellä mainittiin, näiden tavoitekantoja pitäisi myös samalla laskea. Luulen, että käy päinvastoin..

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.12.2025, 18:34

    Kaikki ei lue iltapäivälehtiä vaikka joskus kannattaisi; tappolupien alueellinen jakauma ja perustelut niille aiheena.

    https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7e4b1b69-0775-4905-b40f-7d1c5ff2cb02

Esillä 10 vastausta, 1,681 - 1,690 (kaikkiaan 1,923)
1 2 3 … 168 169 170 … 191 192 193