› Keskustelut › Luonto › Ilves ja muut suurpedot

Esillä 10 vastausta, 1,691 - 1,700 (kaikkiaan 1,701)
1 2 3 … 169 170 171

  • Ilves ja muut suurpedot

    Lähetetty: 17.10.2023, 10:01

    Merkitty: 

    Helsingin Sanomissa jatkuu kiihkeänä keskustelu ilveksen metsästyksestä. Toiset pitävät sitä aivan turhana huvituksena, toiset tarpeellisena kannan hallintana. Tänään kantaa ottaa entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Esko Joutsamo, joka ehdottaa riista- ja kala-asioiden siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Eli Suomen Riistakeskuksen ohjaava viranomainen vaihtuisi. Porotalouden ja ammattikalastuksen Joutsamo säilyttäisi MMM:ssä.

    Asia liittyy laajempaan kehykseen eli suurpetopolitiikkaan. Ilveksen kanta on noussut selvästi, ilmeisesti myös ahman, koska niitä liikkuu nykyään etelässäkin. Suden ja karhun tilanne on melko hyvä, jopa niin että suden metsästystä on vaadittu tehostettavaksi.

    Meillä on ymmärtääkseni luontaiseen tilanteeseen nähden vähän suurpetoja, eli vähän suhteessa sorkkaeläinten määrään, koska ihminen haluaa ne pääosin itselleen. Ilves ja ahma ovat ne suurpedot joista haitat ovat vähäisemmät, joten niiden kantaa ainakin minä nostaisin edelleen. Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009925409.html

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Luonto Luonto
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 10.12.2025, 21:43

    Kommentti HS: ”Karhun, suden ja ilveksen metsästys on sallittu EU:ssa laajalti mm naapurimaissamme sekä Ruotsissa että Virossa. Molemmissa maissa sallitaan vuosittain kiintiöihin perustuva metsästys suurpetokantojen hallitsemiseksi.” Kuinkahan se on tuolla mahdollista – ovatko naapurimaamme tottelemattomia? Vai onko tämä poikkeuslupiin perustuvaa metsästystä?

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011682886.html

    Anton Chigurh Anton Chigurh 10.12.2025, 23:41

    Teoreettisen pohdiskelun, oletetun omaneduntavoittelun, häikäilemättömän valehtelun ja sokean peesaamisen vastapainoksi vähän faktaa. Seuraava juttu oli 10.12.2025 Pielavesi-Keitele-paikallislehdessä (kirjoittajana paikallisen metsästysseuran puheenjohtaja): ”…Hirviporukalla oli tuolloin 2000-luvun alussa parhaimmillaan 17 aikuisen hirven lupaa ja ammuimme kaikki luvat täyteen eli yhteensä 24 vasaa ja aikuista. Tilanne on muuttunut huomattavasti suurpetokannan lisääntymisen vuoksi, luvat ovat noin kolmannes noilta ajoilta ja tänä syksynä on havaittavissa vähentynyt vasojen määrä ainakin näillä meidän metsästysalueillamme. Jospa näihin petoasioihin tulisi viimein joku tolkku…”

    Minun taloudellani on tuon susireviirin tuntumassa parikymmentä hehtaaria pientä männyntaimikkoa (josta osalta alaa irtosi yli 500 kiintoa/ha päätehakkuussa), joka on viimeiset vuodet saanut kehittyä hirvittä. Toivottavasti tuo nykyinen tolkku saa jatkua. Voi olla toiveajattelua, meillä ei ole metsätalousministeriötä vaan METSÄSTYStalousministeriö. MTK rimpuilee metsästäjäliiton (satatuhatta hirvenmetsästyksenharrastajaa) kuristusotteessa. Pahat kielet väittävät, että meidän mikkomme on tuon porukan taskussa.

     

     

    Gla Gla 11.12.2025, 07:36

    ”vähän faktaa. Seuraava juttu oli 10.12.2025 Pielavesi-Keitele-paikallislehdessä (kirjoittajana paikallisen metsästysseuran puheenjohtaja): ”…Hirviporukalla oli tuolloin 2000-luvun alussa parhaimmillaan 17 aikuisen hirven lupaa ja ammuimme kaikki luvat täyteen eli yhteensä 24 vasaa ja aikuista. Tilanne on muuttunut huomattavasti suurpetokannan lisääntymisen vuoksi, luvat ovat noin kolmannes noilta ajoilta…”

    AC on oikeassa. Tuossa on niin vähän faktaa, ettei tahdo edes löytää. Lupien vähentymisen syyt on ihan jossain muualla kuin suurpetokannan lisääntymisessä. Kuten pj kertoo, 2000-luvun alussa oli melkoiset talkoot 90-luvun jälkipuoliskolla karkuun päässeen hirvikannan saamiseksi hallintaan.

    Nostokoukku 11.12.2025, 07:47

    Niin se on. Eivät suhteellisen vähät pedot ole ehtineet syödä kahta kolmasosaa kaikista hirvistä. Samoin kuin eivät hirvet ehdi syödä kolme kertaa enemmän puita kuin on vuotuinen metsien kasvu. Pakastearkut ne hirvet söi. Ja hyvä niin.

    jupesa 11.12.2025, 07:58

    Kauriit on hävinneet, kun ahmat ilmestyi alueelle. Myös koiran jälkiä näkyi ahma seuranneen eilen. Ammun tavattaessa koiran jäljillä.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 11.12.2025, 10:49

    Tunnen henkilökohtaisesti tämän paikallisen tilanteen. Täällä metsästysporukat pyrkivät maksimoimaan saaliin määrän. Kun näyttää siltä, että saalis tulevaisuudessa saattaisi vähentyä, tehdään välitön korjausliike: jätetään lupia käyttämättä. Lisääntynyt karhukanta ja paikallinen vakiintunut susireviiri on tuhonnut tuon korjausliikkeen vaikutuksen (myös runsastunut ahmakanta ja ennenkaikkea todella runsaslukuisena esiintyvä ilves ottavat oman ison osansa vasatuotosta).

    Muutama vuosi sitten saatoin seurata ruokapöytäni äärestä parikymmenpäisen kaurislauman purjehtimista pellollani. Sitten ilmestyivät ilvekset. Enää en ole päässyt ampumaan kauriita taloni terasseilta, ilvekset ovat korjanneet sadon. Vuosiin ei ole näkynyt yhtään kaurista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.12.2025, 11:17

    Varmaan naaraisiin painottuneella metsästyksellä on oma merkityksensä hirven ja valkohäntäkauriin vasatuottoon. Samoin hirven osalta sillä, että osa rehevämmistä männyn kasvupaikoista on uudistettu kuuselle. Hyvin vaikea sanoa, mikä osuus ilmiössä on petojen pelotevaikutuksella ja suoralla saalistuksella.

    Laskin Hesarin kommenttiin, että susia pitäisi olla kymmenkertainen määrä, jos hirvikannan hallinta annettaisiin pelkästään niille. Eli susien määrä alkaisi riittää, jos meillä olisi 35 lauman sijaan 350 laumaa, joista jokainen kaataisi 100 hirveä tai vasaa vuodessa. Muut suurpedot auttavat urakassa.

    Ahma ja ilves ovat hyödyllisiä, jos ne pitävät supikoiran kannan kurissa. Onhan se hirmuinen urakka metsästää yli satatuhatta supikoiraa vuodessa. Ketun saalismäärät ovat edelleen liian korkeat alentuneeseen kantaan verrattuna eli yli 40000 yksilöä. Mäyriäkin tapetaan tuhansia vuodessa, vaikka niistä on hyvin vähän harmia ihmiselle; lähinnä siis silloin kun ne pesivät rakennusten alla.

    Summa summarum: Suomen luonto ennallistuu petojen suhteen vauhdilla, mikä on enimmäkseen hyvä asia. Hirvivahinkojen ilmoitusmäärissä hyvä kehitys pitäisi myös alkaa näkyä, jos petojen vaikutus on niin suuri kuin täällä arvellaan.

    https://hirvikota.wordpress.com/2024/07/05/rusakkosaalis-ensimmaista-kertaa-metsajaniksen-tasolla-supikoiran-saalismaarat-epatarkkoja/

    Rukopiikki 11.12.2025, 11:19

    Ensin syödään kuitenkin ne metsäpeurat kun ovat hirveä helpompaa saalista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.12.2025, 11:31

    Suden kaatokiintiöissä on erikseen huomioitu metsäpeura-alue, ja samoin voisi tehdä karhun ja muidenkin suurpetojen osalta. Asiassa kannattaisi edetä laji kerrallaan, ensin susi ja sitten aika pian karhu kannanhoidon piiriin. Ymmmärtääkseni EU:ssa on suopeutta asialle myös karhun osalta. MM-valiokunta lähti turhaan kiirehtimään asioiden edelle. Nyt on se riski, että laki ja asetus eivät mene läpi eduskunnassa.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 11.12.2025, 13:35

    Metsäpeurahan on ollut siihen aikaan, kun tämä lähes karvaton trooppinen päiväeläin (pahin mahdollinen vieraslaji) oli vielä alkuperäisessä ekologisessa lokerossaan eli keräilijänä, todella yleinen koko maassa. Suurpedoista huolimatta (todellisuudessa tarvitsevat tiiviin vuorovaikutuksen suurpetojen kanssa) metsäpeuroja oli kaikkialla runsaasti.

    Aikoinaan sukupuuttoon tapettu metsäpeura palasi venäjältä, jossa suurpedoista ei ollut (eikä ole) puutetta.

Esillä 10 vastausta, 1,691 - 1,700 (kaikkiaan 1,701)
1 2 3 … 169 170 171