› Keskustelut › Luonto › Ilves ja muut suurpedot

Esillä 10 vastausta, 1,721 - 1,730 (kaikkiaan 1,733)
1 2 3 … 172 173 174

  • Ilves ja muut suurpedot

    Lähetetty: 17.10.2023, 10:01

    Merkitty: 

    Helsingin Sanomissa jatkuu kiihkeänä keskustelu ilveksen metsästyksestä. Toiset pitävät sitä aivan turhana huvituksena, toiset tarpeellisena kannan hallintana. Tänään kantaa ottaa entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Esko Joutsamo, joka ehdottaa riista- ja kala-asioiden siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Eli Suomen Riistakeskuksen ohjaava viranomainen vaihtuisi. Porotalouden ja ammattikalastuksen Joutsamo säilyttäisi MMM:ssä.

    Asia liittyy laajempaan kehykseen eli suurpetopolitiikkaan. Ilveksen kanta on noussut selvästi, ilmeisesti myös ahman, koska niitä liikkuu nykyään etelässäkin. Suden ja karhun tilanne on melko hyvä, jopa niin että suden metsästystä on vaadittu tehostettavaksi.

    Meillä on ymmärtääkseni luontaiseen tilanteeseen nähden vähän suurpetoja, eli vähän suhteessa sorkkaeläinten määrään, koska ihminen haluaa ne pääosin itselleen. Ilves ja ahma ovat ne suurpedot joista haitat ovat vähäisemmät, joten niiden kantaa ainakin minä nostaisin edelleen. Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009925409.html

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Luonto Luonto
  • Nostokoukku 15.12.2025, 12:26

    He ovat myös esittäneet porsaanreiän tukkimista. Eli lupien hakua heti vuodenvaihteessa eikä metsästysajan kynnyksellä, jolloin valitusten käsittelylle ei jää riittävästi aikaa, vaan oikeustoimet vievät jumiin koko lyhyen metsästysajan. Laissa ei  sinänsä voi sanoa olevan silloin porsaanreikiä, jos oikeus on todennut lupahakemukset lainvastaisiksi. Lupien myöntäjät ovat itse rakentaneet sen possunkolon lupien myöntämisajankohdalla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.12.2025, 12:27

    Mites jos Rukopiikki pienenevän metsäpeuran kannan syy on ainakin osittain elinympäristön huono laatu, hyvän elinympäristön lisääminen auttaisi lajia säilymään? Pohjoisemmalla alueella varmaan myös onnistuisi paremmin geenivaihto Venäjän kannan kanssa? Paikannushavaintojen mukaan (kuva kannanhoitosuunnitelmassa) peurat pyrkivät vasomaan pohjoisempana ja talvehtivat etelämpänä. Samaan aikaan tarvittaisiin hyvää hirvikannan hoitoa (ettei ravinnon runsaus lisäisi petojen määrää), ja susikannan hoitoa, ettei mainitsemaasi susi-invaasiota alueelle tulisi.

    Lupien hakemisen vaikeudet johtuvat ainakin osittain EU-laista joka suojelee ilveksen ja karhun edelleen tiukasti.

    Metsuri motokuski 15.12.2025, 12:30

    Siitä olen samaa mieltä että lupien myöntäjät ovat sen possunkolon rakentaneet. Hehän ovat yleensä niitä lain valmistelijoita.

    Metsuri motokuski 15.12.2025, 12:36

    Tuo Annelin kommentti että tarvitaan hyvää hirvikannan hoitoa ettei pedoille riitä ruoka on kyllä taas sitä omaa ajattelua.  Susi ottaa juuri sen ruuan jonka se saa helpoiten ja vähällä itsensä vahingoittumisen uhalla. Vielä metsäpeura, poro tai valkohäntäpeura ovat sudelle niin helppo ruoka ettei hirvikannan runsaus sitä muuksi muuta. Jos susipari löytää hyvän metsäpeura alueen niin voit olla varma että se perustaa reviirin sille alueelle. Ainoa tekijä jolla metsäpeuramäärä saadaan kasvamaan on petojen vähentäminen niiden asuin alueilla.

    Nostokoukku 15.12.2025, 12:48

    Kriittisin tekijä metsäpeuran menestymiselle keskisessä Suomessa on sopivien elinympäristöjen säilyminen. Pedot voivat sitten katkaista peurakannan kehittymisen selkärangan, mutta eivät ole tärkein syy. Susi ja metsäpeura ovat ikiaikainen lajipari ja tulleet toimeen keskenään.

    Nostokoukku 15.12.2025, 13:20

    Vahinkoperusteiset ja poikkeusluvat myöntää Riistakeskus, joskus Metsähallitus. Nämä eivät ole lainvalmistelijoita, eivätkä siten possunkolon rakentajia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.12.2025, 13:24

    Ei ole kyllä omaa ajattelua vaan poimittu muualta – vaan en nyt suoraan muista oliko kannanhoitosuunnitelmasta vai Haatajan kirjasta. Ideana siis se että harvempi sorkkaeläinkanta tuottaa tai houkuttelee vähemmän suurpetoja alueelle. Metsäpeuran alueella tarvitaan tukea sille, mutta onhan se toisaalta jotenkin vain elänyt tuhansia vuosia petopaineessa häviämättä.

    Valitettavasti aina ei tule merkittyä lähdettä. Ne kyllä löytyvät nykyään helposti netistä.

    Metsuri motokuski 15.12.2025, 14:08

    Petopaineeseen vaikuttaa tietenkin mikä on lähtötilanne. Jos vasta siirtoistuttettuja peurojen joukkoon iskee susireviiri niin voi varmasti uskoa että peura kanta ei siitä ainakaan vahvistu. Mutta jos lähtötilanne on suuri riittää niistä syötävää myös susille.  Eli kumpi oli ensin susi vai peura. Muna vai kana.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.12.2025, 14:12

    Kyllä. Se riistanhoidon periaate että suurpedoille jätetään aina riittävästi ruokaa sorkkaeläinten kaatolupien myönnössä aiheuttaa sen, että suurpetojen kannat voivat kasvaa koko ajan maksimivauhtia, ellei kaatolupia niille saada riittävää määrää.

    Metsuri motokuski 15.12.2025, 15:35

    Kyllä näinkin jos ajatellaan puhtaasti riistakannan osalta. Mutta suurpetojen osalta myös muutkin vahinkoperusteet tulee huomioida. Ei voida ajatella että maaseutu jätetään omaan onneensa suurpetojen vahinkojen osalta.

Esillä 10 vastausta, 1,721 - 1,730 (kaikkiaan 1,733)
1 2 3 … 172 173 174