› Keskustelut › Luonto › Ilves ja muut suurpedot

Esillä 10 vastausta, 1,751 - 1,760 (kaikkiaan 1,762)
1 2 3 … 175 176 177

  • Ilves ja muut suurpedot

    Lähetetty: 17.10.2023, 10:01

    Merkitty: 

    Helsingin Sanomissa jatkuu kiihkeänä keskustelu ilveksen metsästyksestä. Toiset pitävät sitä aivan turhana huvituksena, toiset tarpeellisena kannan hallintana. Tänään kantaa ottaa entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Esko Joutsamo, joka ehdottaa riista- ja kala-asioiden siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Eli Suomen Riistakeskuksen ohjaava viranomainen vaihtuisi. Porotalouden ja ammattikalastuksen Joutsamo säilyttäisi MMM:ssä.

    Asia liittyy laajempaan kehykseen eli suurpetopolitiikkaan. Ilveksen kanta on noussut selvästi, ilmeisesti myös ahman, koska niitä liikkuu nykyään etelässäkin. Suden ja karhun tilanne on melko hyvä, jopa niin että suden metsästystä on vaadittu tehostettavaksi.

    Meillä on ymmärtääkseni luontaiseen tilanteeseen nähden vähän suurpetoja, eli vähän suhteessa sorkkaeläinten määrään, koska ihminen haluaa ne pääosin itselleen. Ilves ja ahma ovat ne suurpedot joista haitat ovat vähäisemmät, joten niiden kantaa ainakin minä nostaisin edelleen. Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009925409.html

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Luonto Luonto
  • Anton Chigurh Anton Chigurh 31.12.2025, 09:42

    Tuota olen ihmetellyt (toisella hallituspohjalla), kun tämä sakki julistaa edustavansa vastuullisia puuntuottajia.

    Puuntuottaja ampui taimikkonsa tuhonneet sorkkaeläimet (suurpedot hyödynsivät raadot). Joutui linnaan (ei presidentin).

    Tuota typeryyden ja holtittomuuden orkesteria viisastelevine peesareineen johtaa metsästäjäliitto (satatuhatta sorkkaeläintenmetsästyksenharrastajaa), jonka holtittoman sakin tiukassa otteessa on oma poika mikko (etujärjestömme valittu).

    Metsuri motokuski 31.12.2025, 09:45

    Sairasta sontaa taas AC:ltä.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 31.12.2025, 10:20

    ”Metsästäjä ampui koiransa kimppuun käyneen suden” Sudet ajoivat takaa hirviä, jotka olivat tuhoamassa vastuullisen puuntuottajan mäntytaimikkoa. Koira yritti sankarillisesti estää hirven tappamisen.

    Gla Gla 31.12.2025, 14:09

    Cityvihreät puhuvat täällä, että sudet hoitavat sorkkaeläintilanteen, kuulemma luonnon tasapaino toimii niin. Varsinais-Suomessa on susikannan tiheys suurempi kuin missään muualla, mutta ei vaan ole hirvi-, eikä peurakanta asettunut kestävälle tasolle.

    Nostokoukku 31.12.2025, 15:01

    Siti-ihmisten on turha puhua luonnon tasapainosta mitään. Laskutaidossakin  olisi parantamisen varaa. Muistan kun eräs sititutkija väitti, että vieraspetojen määrällä ei ole vaikutusta lintukosteikkojen lintuihin. Hänen mielestään saattaa olla jopa päinvastoin. Kuinka on mahdollista, että sata supikoiraa syö vähemmän kuin kaksikymmentä? Suomen susikanta tulisi yli kymmenkertaistua ennen kuin sillä olisi vaikutusta hirvieläimiin. Tuosta 5000 sudesta 4000 tulisi asustaa Tampereen eteläpuolella.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 31.12.2025, 15:02

    1976 talvella ajelimme kakskerrassa järven ympäri. Ihmettelin miten karja on hyppinyt aitojen yli. Jälkiä oli aivan joka paikassa, karjaa ei kuitenkaan näkynyt. Osoittautuivat hirvienjäljiksi.

    Varsinaissuomessa on pitkät perinteet holtittomassa sorkkaeläinlaidunnuksessa. Jopa susilta menee aikaa tuon sotkun selvittämisessä.

    Ruotsin vermlantiin pääsi kehittymään muutama susireviiri. Ne olivat aluksi valtiovallan erityissuojeluksessa. Muutamassa vuodessa hirvikanta putosi susireviireillä tasolle 0,5/1000ha (siellä on susille paljon muutakin syötävää, kuten aivan omaa luokkaansa oleva metsäkauriskanta ja paljon villisikoja). Sikäläiset metsästäjät uhkasivat lopettaa hirvenmetsästyksen kokonaan koko maassa, jos suden kannanhoidollista metsästystä ei sallita (sudet eivät jättäneet metsästäjille huviammuttavaa). Valtiovalta taipui tuon uhkavaatimuksen edessä.

    Nostokoukku 31.12.2025, 15:14

    Kirjoita Anttooni vielä Peukaloisen retkistä. Eikös hänkin lennellyt Vermlannissa? Yksilöllinen ruokakulttuuri susilla siellä, kun helpommin saalistettavat eläimet eivät kelpaa.

    Perko 31.12.2025, 18:21

    Yksi susi tappaa noin 10 hirveä vuodessa. 450 lisäsuden kanta poistaisi luonnosta laskennallisesti 4 500 hirveä vuodessa.
    Säästynyt taimikkoala: Tutkimusten mukaan yksi hirvi aiheuttaa talven aikana merkittävää vahinkoa noin 0,5–1,0 hehtaarin alalla. 4 500 hirven poistuma voisi säästää noin 2200 – 4500 hehtaaria taimikoita vakavilta tuhoilta vuosittain.
    Rahallinen säästö (Korvaukset): Metsäkeskus maksoi vuonna 2025 hirvivahinkokorvauksia noin 1,1 miljoonaa euroa, mikä kattoi noin 2 600 hehtaarin arvioidut vahingot. Jos 4 500 hirven poistuma vähentäisi korvattavia vahinkoja samassa suhteessa, säästö olisi noin 1,5 – 1,9 miljoonaa euroa vuodessa.
    Tuotannon menetykset: Välittömien korvausten lisäksi säästetty puuntuotanto on arvokkaampaa. Vakava hirvituho alentaa metsän tukkisaantoa ja pidentää kiertoaikaa. Tämän laskennallinen arvo säästyneenä kasvuna olisi noin 3 – 5 miljoonaa euroa (perustuen arvioon 1 000–1 500 €/ha laatutappiosta).
    Hirvenmetsästys on Suomen merkittävin jahtimuoto, johon osallistuu yli 100 000 metsästäjää.
    Jahtipäivät: Yhden hirven kaataminen vaatii keskimäärin 10–15 henkilötyöpäivää (mukaan lukien passitus, ajot ja lihan käsittely). 4 500 hirven vähennys tarkoittaisi noin 45 000 – 67 500 jahtipäivän menetystä vuodessa.
    Ikääntyneet metsästäjät: Koska noin 37 % metsästäjistä on yli 60-vuotiaita, menetys iskisi kovaa juuri tähän ryhmään. Heille hirvijahti on usein vuoden tärkein sosiaalinen ja liikunnallinen tapahtuma autoillen.

    Eikä siinä kaikki: Jos hirvikanta pienenisi laskennallisesti 6 % pelkästään susien vuoksi (eikä metsästystä vähennettäisi), hirvionnettomuuksien määrä putoaisi noin 100–110 tapausta vuodessa. Tuhansien tuleva suru ja  ikävä jäisi pois.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.1.2026, 11:55

    Perkolla on tuossa hyviä näkökohtia, mutta ainakin kaksi perusongelmaa jää. Ensimmäinen on se että hirvieläinten kannanhoidossa huomioidaan suurpedot, ts. mitä enemmän petoja, sitä suurempi osuus hirvieläinten tuotosta menee niille. Toinen on se että hirvieläinten metsästys hankaloituu kuk suurpetojen kanta kasvaa.

    Kolmas on erilliskysymys metsäpeura. Silloin kun sen ja petojen rinnakkainen elo sujui, metsäpeuran populaatio oli moninkertainen eikä ollut nykyisessä määrin muita haittatekijöitä: suurporonhoito, rakentaminen, metsätalous.

    Gla Gla 1.1.2026, 14:57

    Näin on. Mielestäni hirvikannan suuruudesta puhuttaessa on hölmöä tuijottaa susien määrää. Lainsäädännöstä alkaen hirvikannan suuruus määritellään kaatolupaprosessissa. Kun tavoitekanta on naulattu kiinni, se on siinä eikä susispekulointi siihen vaikuta. Jos sudet syö hirviä, niitä ammutaan vähemmän. Lopputuloksena hirvien määrä on tavoitteen mukainen. Totta on myös se, että sudet vaikeuttaa hirvikannan hallintaa.

    Toivottavasti vuonna 2026 päästäisiin siihen, että hirvikannasta keskustelu säilyisi loogisena suurpetokeskustelussa ja naurettava takapuoli edellä puuhun kiipeäminen viimein loppuisi.

     

Esillä 10 vastausta, 1,751 - 1,760 (kaikkiaan 1,762)
1 2 3 … 175 176 177