› Keskustelut › Luonto › Ilves ja muut suurpedot

Esillä 10 vastausta, 1,911 - 1,920 (kaikkiaan 1,920)
1 2 3 … 190 191 192

  • Ilves ja muut suurpedot

    Lähetetty: 17.10.2023, 10:01

    Merkitty: 

    Helsingin Sanomissa jatkuu kiihkeänä keskustelu ilveksen metsästyksestä. Toiset pitävät sitä aivan turhana huvituksena, toiset tarpeellisena kannan hallintana. Tänään kantaa ottaa entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Esko Joutsamo, joka ehdottaa riista- ja kala-asioiden siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Eli Suomen Riistakeskuksen ohjaava viranomainen vaihtuisi. Porotalouden ja ammattikalastuksen Joutsamo säilyttäisi MMM:ssä.

    Asia liittyy laajempaan kehykseen eli suurpetopolitiikkaan. Ilveksen kanta on noussut selvästi, ilmeisesti myös ahman, koska niitä liikkuu nykyään etelässäkin. Suden ja karhun tilanne on melko hyvä, jopa niin että suden metsästystä on vaadittu tehostettavaksi.

    Meillä on ymmärtääkseni luontaiseen tilanteeseen nähden vähän suurpetoja, eli vähän suhteessa sorkkaeläinten määrään, koska ihminen haluaa ne pääosin itselleen. Ilves ja ahma ovat ne suurpedot joista haitat ovat vähäisemmät, joten niiden kantaa ainakin minä nostaisin edelleen. Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009925409.html

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Luonto Luonto
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 7.2.2026, 14:46

    Tosiaan joskus laskeskelin että susia tarvittaisiin noin kymmenkertainen määrä jotta sillä olisi jotain vaikutusta hirvien määrään. Käyttäytymiseen voi olla vaikutusta nytkin, eli susien reviireillä talvilaitumet pääsevät hiukan helpommalla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.2.2026, 10:52

    Makaroville kysymys. Kun vakiintuneilla susireviireillä koiravahingot vähenivät, oliko siinä osuutta sillä, että koirien vapaana pito ja pihassa suojaamatta pito vähenivät myös? Kerroit myös että jos susien jälkiä havaitaan, koiria ei päästetä samalle alueelle. Onko kyse siis myös susien käyttäytymisen muutoksesta, eli että sudet ovat em. toimien ansiosta oppineet että niiden reviirillä vakituisesti asuvat koirat eivät ole uhka? On opittu elämään rinnakkain. Antaa toivoa että maan susikanta voisi nykyisestä hiukkasen vahvistua ja että myös Ruotsissa vastaava voisi onnistua.

    Sen sijaan että nostetaan hirvien ja vhp:n määriä susikannan tahdissa nykyisillä reviireillä, voisi kokeilla saaliseläinten pitämistä ennallaan – toivoen että uusia reviirejä syntyisi muualle.

    Jos ravinnosta ei ole lainkaan puutetta, voi käydä niinkin että laumojen koko vain kasvaa, ja tätä emme ehkä halua. Tuossa Siuntiossa oli juuri havaittu neljän suden lauma.

    No, kannanhoidollisella metsästyksellä niitä laumoja saa pienemmiksi.

    suorittava porras suorittava porras 8.2.2026, 11:34

    MTV ”asian ytimessä” ”Kirottu koirasusi”

    Kannattaa katsoa.

    Kitsas 8.2.2026, 12:39

    Suuri susien määrä tietyllä alueella varmasti vähentää sorkkaeläimiä ja siten myös liikenneonnettomuudet niiden osalta vähenevät sorkkaeläinten määrän vähetessä. Sitten kun ruoka loppuu paikkaa on joko vaihdettava tai vaihdettava ruokalajia siihen mitä on saatavilla..

    Muistan lukeneeni joskus – olisko ollut Alaskassa tms. erämaassa tai  paremminkin suojelualueella, jossa metsästystä ei tapahtunut, että sudet söivät hirvikannan 1,5 hirveen/1000ha. Saattoi olla yksittäisen henkilön oma totuus tai saattoi olla jopa tottakin?

    suorittava porras suorittava porras 8.2.2026, 14:40

    On toinen tutkimus Long Iselandin saarelta sadan vuoden ajanjaksolta. Hirviä enimmillään 40 yksilöä/1000 ha alimmillaan luku oli 9. Vain susi ja luonto vaikuttivat kannan kokoon.

    Suurimmillaan hirvikanta oli metsäpalojen jälkeen ja pienimmillään, kun ravintoa oli niukemmin tarjolla. Suden vaikutus hirvien kuolleisuuteen oli 10% . Muut syyt olivat vanhuus ja nälkä.

    Paikka, josta kerron vastaa olosuhteiltaan Lounais-Suomen olosuhteita. Erona kuitenkin on se, että Suomessa on vallalla ravinnon suhteen jatkuvasti  optimaaliset olosuhteet ,jotka esimerkkitapauksessa realisoituvat vasta muutama vuosi metsäpalojen jälkeen.

    Gla Gla 8.2.2026, 21:07

    AJ: ”Sen sijaan että nostetaan hirvien ja vhp:n määriä susikannan tahdissa nykyisillä reviireillä, voisi kokeilla saaliseläinten pitämistä ennallaan – toivoen että uusia reviirejä syntyisi muualle.”

    Täällä tihentymäalueella peurojen määrä on edelleen yli tavoitteen eli n. 20-30/1000 ha. Täällä siis pyritään leikkaamaan peurakantaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.2.2026, 10:52

    Tapani Veistola kommentoi petoja, laitumia ja varojen käyttöä: nyt kuluu enemmän rahaa korvauksiin kuin vahinkojen ehkäisyyn.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/2591968b-4670-47a0-956d-586869b7b675

    suorittava porras suorittava porras 11.2.2026, 13:24

    Eipä kerro sitä, kuinka paljon kustannuksia koulukuljetuksista ja eläinen suojaamisesta on aiheutunut jo tässä vaiheessa. Kaikki ei näy tilastoissa eikä täysin varmaa suojauskeinoa ole. Tuo koirien avulla suojaaminen on kaikkein älyttömin vaihtoehto. Koiralle syötettävä kilo lihaa päivässä muun ruuan ohella ja pahimmillaan saadaan yksi riesa lisää, kun koulutus epäonnistuu. Tonni tai pari rahanreikää/ kuono/ vuosi.

    Vahinkoja voidaan torjua vain petoja vähentämällä.

    Gla Gla 11.2.2026, 14:28

    Hirven syömää taimikkoa katsellessa tuli taas mieleen tähän sopiva kuvio: Tuhoja voi korvata, niiltä voi suojautua tai tuhojen aiheutumista ehkäistä. Suorittava tietää keinot susista puhuttaessa, mutta hirvien kohdalla takki pyörähtää nurin päin.

    Kahlschlag Kahlschlag 11.2.2026, 16:53

    Kuten olen aiemminkin todennut, hirvikolarit romahtavat, samoin taimituhot, kun hirvien talvehtiva pääluku pudotetaan 20.000 yksilöön, joka oli Suomessa 1960-70-luvun vaihteessa (Matti Kärkkäinen) JA susia ammutaan niin paljon, että ne pelkäävät tulla asutuksen lähelle (Charles Darwin, evoluutio).👊🏻

Esillä 10 vastausta, 1,911 - 1,920 (kaikkiaan 1,920)
1 2 3 … 190 191 192