Keskustelut Luonto Ilves ja muut suurpedot

Esillä 9 vastausta, 1,921 - 1,929 (kaikkiaan 1,929)
  • Ilves ja muut suurpedot

    Helsingin Sanomissa jatkuu kiihkeänä keskustelu ilveksen metsästyksestä. Toiset pitävät sitä aivan turhana huvituksena, toiset tarpeellisena kannan hallintana. Tänään kantaa ottaa entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Esko Joutsamo, joka ehdottaa riista- ja kala-asioiden siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Eli Suomen Riistakeskuksen ohjaava viranomainen vaihtuisi. Porotalouden ja ammattikalastuksen Joutsamo säilyttäisi MMM:ssä.

    Asia liittyy laajempaan kehykseen eli suurpetopolitiikkaan. Ilveksen kanta on noussut selvästi, ilmeisesti myös ahman, koska niitä liikkuu nykyään etelässäkin. Suden ja karhun tilanne on melko hyvä, jopa niin että suden metsästystä on vaadittu tehostettavaksi.

    Meillä on ymmärtääkseni luontaiseen tilanteeseen nähden vähän suurpetoja, eli vähän suhteessa sorkkaeläinten määrään, koska ihminen haluaa ne pääosin itselleen. Ilves ja ahma ovat ne suurpedot joista haitat ovat vähäisemmät, joten niiden kantaa ainakin minä nostaisin edelleen. Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009925409.html

  • Kitsas

    Nyt menee vähän ohi aiheen, mutta hieman liittyy kyllä..

    Osallistuin Metsäkeskuksen ja riistakeskuksen Teams-koulutukseen, joka käsitteli hirvituhoja, hirvien ruokavaliota ja keinoja tuhojen välttämiseksi.

    Toimivat keinot oli arvatenkin vähissä tuhojen välttämiseen. Trico oli ainut varmuudella toimiva konsti ja se myönnettiin kalliiksi. Ainut konkreettinen oppi illasta, joka jäi haraviin, oli se, että mänty ei ole hirven ruoansulatusjärjestelmälle helppo ravinto, joten sitä se ei sen vuoksi ensisijaisesti syö. Tämä siksi, että mänty tuottaa jotain haitta-ainetta, joka tökkii hirven elimistössä. Kysyin chatin kautta sitä, että onko esim. taimen valoisalla kasvuympäristöllä merkitystä haitta-aineen muodostumiseen ja sieltä tuli arvaamani vastaus, että valoisassa kasvava taimi elinvoimaisena tuottaa hyvin haitta-ainetta.  Näin ollen varhainen taimikon hoito edesauttaa tähän.

    suorittava porras suorittava porras

    Tätä asiaa on jauhettu jo pitkä tovi. Lehtipuista puhtaaksiperkaaminen vähentää merkittävästi taimikkovahinkoja ja nopeuttaa taimien kasvua hirviltä ulottumattomiin.

    Kun taimikot alkavat sulkeutua, ollaan tilanteessa, jossa hirvistä ei ole enää suurta vaaraa. Pikemminkin hyötyä. Syövät varjoon jääviä sivuoksia ja tekevät pystykarsintaa siinä samalla. Syötävääkin on paljon runsaammin verrattuna pikkutaimien latvakasvuksiin.

    Pienissä taimikoissa hirvet viihtyvät vain silloin, jos sen annetaan kasvaa raivaamattomana liian kauan. Tämä on nähtyä ja koettua, mutta liian paljon löytyy vielä niitä, jotka kasvattavat uudistusaloillaan pääasiassa vain hirvien rehua.

    Toki on paikkoja, jonne hirvet piipahtavat ,vaikka alue on raivattu. Niihin kohteisiin tepsii Trico.  Raivaus on tehtävä ajoissa ja huolella niisdäkin tapauksissa. Helpottaa huomattavasti aineen levitystä, kun alueella on helpompi liikkua eikä ainetta kulu tarpeettomasti ylimääräisiin taimiin.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Perinnebiotooppien hoito laiduntamalla loppuu, jos petojen määrää ei saada alemmas, sanovat lampurit.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/27063d34-f938-4368-9ab4-5681f197e884

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Emeritusprofessori Ilpo Kojola Metsämakasiinissa:

    – Jos hirvikannan hallinta jätettäisiin susille, niitä tarvittaisiin nykyiseen susikantaan nähden noin kymmenkertainen määrä.

    – Olisi mielenkiintoista selvittää onko hirven aiheuttamissa taimikkovahingoissa eroa susireviireillä ja niiden ulkopuolella.

    – Susi metsästää kesällä pääasiassa hirvenvasoja. Etelässä valkohäntäpeura on sille sopivan kokoinen saalis.

    Minnesotan susiprojektissa arveltiin, että vhp on hiukan liian pieni saalis ja siitä johtuisi korkea sudenpentujen kuolleisuus alueella. Meillä kuitenkin vaikuttaa susi pärjäävän hyvin vhp:n ja hirvenvasan kokoluokan saaliilla. Suden merkitys aikuisten hirvien kannanhoidon kannalta lienee siis meillä melko pieni – ainakin niillä etelän alueilla, joilla vhp tarjoaa vaihtoehtoisen saaliin? Myös karhu keskittyy Kojolan mukaan hirven vasoihin.

    Gla Gla

    Sähköpostiin tuli Luken tiedote:

    Kainuun metsäpeurakanta jatkaa laskuaan – kehitys alkaa olla kriittistä

    Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Kainuussa talvehti kuluvana talvena vajaa 600 metsäpeuraa. Vuosina 2015–2019 talvehtivan kannan koko on vaihdellut 700–750 metsäpeuran välillä, kun 2021–2023 kanta vaihteli 800–900 yksilön välillä. Viime vuonna Kainuun kannan kooksi arvioitiin noin 700 yksilöä. Kolmen viimeisimmän vuoden aikana Kainuun peurakanta on heikentynyt keskimäärin 15 prosentin vuosivauhtia.

    ”Metsäpeurakannan vähenemisen taustalla on poikkeuksellisen heikko vasatuotto syksyllä 2024 ja 2025. Pitkäaikaisten pantaseurantojen perusteella heikko vasatuotto johtuu pääosin suurpetojen saalistuksesta.”

    Luontoväki varmaan miettii korvat punaisena suhtautumistaan suurpetoihin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tarttis tehdä jotain. Luonnonsuojelijat haloo, ollaanko kuulolla?

    Rukopiikki

    Taitaa kaikki pedot keskittyä kesällä vasoihin kun ne on helpoiten otettavissa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Suurpetojen tekemien porovahinkojen jäljillä Lapissa.

    https://yle.fi/a/74-20214783

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ruotsalaisten metsästäjien toiveita lakiin. Hyvin vähän suurpetoja, erittäin paljon sorkkaeläimiä. Metsästäjillä ja karjankasvattajilla on Ruotsissa paljon vaikutusvaltaa? Sivustolla on paljon muitakin kiinnostavia juttuja. (Eipä mennyt ruotsin tankkaaminen koulussa hukkaan.)

    https://jagareforbundet.se/jakt/jakttider-oversyn-2026/jakttider—aktuellt/2026/03/forbundet-missnojt-med-verkets-jakttidsforslag/

Esillä 9 vastausta, 1,921 - 1,929 (kaikkiaan 1,929)