Keskustelut Metsänomistus Inhorealistin ennuste, tehtaita sulkeutuu lisää

Esillä 10 vastausta, 1,021 - 1,030 (kaikkiaan 1,085)
  • Inhorealistin ennuste, tehtaita sulkeutuu lisää

    Vaikuttaa siltä, että valitettavasti Suomesta menee kiinni lisää tehdaskapasiteettia tänä vuonna. Suomalaiset tehtaat eivät suurimmassa osassa yksiköitä kykene tekemään kilpailukykyisiä tuotteita nykyisellä kulurakenteella, mihin liittyy vahvasti noussut puun hinta.

    Oma henkilökohtainen ennusteeni on, että tänä vuonna suljettavia tehtaita ovat:

    – Metsän Tako (tämä jo tiedossa siis)

    – UPM Kaukas
    – Stora Enso Anjalankoski
    – Sappi Limited Kirkniemi

    Tämä on todella ikävää, mutta pelkään että lista ei tähänkään jää. Toisaalta on ymmärrettävä että kyseessä on markkinatalouden normaali luova tuho. Ongelma suomen tapauksessa kuitenkin on, että uutta korkeamman jalostusasteen kapasiteettia ei juuri ole.

    Metsän omistajan kannalta on mielenkiintoista miettiä sitä, mitä tämä tarkoittaa – vai tarkoittaako mitään? Olen itse sitä mieltä, että nämä uutiset tulevat todennäköisesti loppuvuonna, joko Q2/Q3-tulosjulkistuksien yhteydessä. Johdan edelleen arvion että tämä tietysti näkyy alalla ikävästi fiiliksessä ja metsätilojen kauppa alkaa ensin jarruttaa – koska ihmiset alkavat ymmärtää että metsän hinnalla on laskupaineita ja tulevaisuudessa hinta voi kyykätä jopa reaalihinnoissa alemmas kuin mitä oltiin ennen venäjäntuonnin loppua.

    Tämä johtaa aikaa myöden tilojen hinnan laskutrendiin, mutta ensialkuun tilakauppa vain hyytyy kun ostajia ei pyyntihinnoilla enää ole. Myöhemmin saatamme nähdä myös metsärahastoilla lunastuongelmia.

    Valitettavan pessimistisin silmin katson tätä. Pääsyy miksi kirjoittelen on oikeastaan se, miten te muut näätte tilanteen? Olenko liian pessimisti?

  • Rahmametsuri Rahmametsuri

    Haluan nostaa esiin erään tekijän, joka jää usein yleisen suhdannekeskustelun varjoon: valuuttariskin ja tuotannon maantieteen. Vaikka metsäjätit kuten Stora Enso ja UPM ovat paperilla suomalaisia, todellisuus tehtaiden lattioilla on toinen. Euroopassa ja Suomessa toimivia yksiköitä kurittaa tällä hetkellä vahva euro, joka syö vientikilpailukykyä suhteessa dollarialueen toimijoihin. Kun euro on kallis, suomalainen paperi ja sellu ovat maailmalla kalliimpia – ilman, että yhtiö saa siitä itse euroakaan lisää marginaalia.

    Samaan aikaan Uruguayn eukalyptussellu porskuttaa täysin eri sarjassa. UPM:n jättimäinen Paso de los Toros on täydessä vauhdissa, eikä se kärsi euroalueen kustannuspaineista samalla tavalla. Tuotannon kassakustannus on arviolta vain noin 280 dollaria per tonni, mikä tekee siitä yhden maailman kilpailukykyisimmistä laitoksista.

    Tässä maailmanajassa on ehkä vielä suurempi merkitys sillä, että Uruguayn toiminnot linkittyvät vahvasti dollariin ja paikalliseen kustannustasoon jota ei mitata euroissa. Paikallinen peso on itseasiassa vuodesta 2013 menettänyt melkein puolet arvostaan dollariin nähden (2013: 0,051, 2026: 0,026). Eli kun Euroopan tehtailla murehditaan euron vahvuutta, Uruguay tuottaa ennätyskatetta.

    En tiedä onko liikaa sanoa – ainahan se on helppo ennustella, oikeassa oleminen on sitten hankalampaa -, että tämä alkaa olla sellainen ero että jossakin johdon kabineteissa varmasti on jo joku koodinimellä kulkeva skenaario analyysissa, jossa otettaisiin pääkonttori pienemmän veron maahan, myydään täältä mitä pystytään ja ajetaan loput tehtaat siihen asti kun tarvitsisivat isompaa huolto.

    Pelkäään että ainakin UPM:n identiteetti on muuttumassa pysyvästi. UPM:n sellukapasiteetista jo selvästi yli puolet on Etelä-Amerikassa. Kasvu ja tulos tehdään siellä, missä puu kasvaa nopeasti ja sääntely on suotuisaa. Suomen rooliksi jää yhä enemmän erikoistuotteet ja kokeilut, kun taas volyymi- ja kassavirtabisnes on siirtynyt pampalle. Viime vuosien massiiviset miljardi-investoinnit on tehty Uruguayhin ja Saksaan (biokemikaalit). Suomessa uutiset painottuvat useammin tehostamiseen, toimintojen supistamiseen tai vaneriliiketoiminnan kaltaisten perinteisten osien strategiseen arviointiin.

    Suomen korkeat puun hinnat ja logistiikkakustannukset tekevät kotimaan yksiköistä haavoittuvia. UPM on markkinavetoinen koneisto, joka virtaa sinne, missä pääomalle saa parhaan tuoton – ja tällä hetkellä se paikka ei ole Pohjois-Eurooppa. Sehän ei ole metsänomistajan kannalta reilua peliä, mutta tätä tämä on.

    käpysonni käpysonni

    Varmaan todennäköisin skenenaario on se että UPM jättää Suomen, ei kertarysäyksellä vaan pikkuhiljaa.  Tehtaisiin ei enää investoida, tai sitten tänne jää muutama parhaiten kannattava laitos, joihin tehdään niihinkin vain ylläpitoinvestointeja.

    Visakallo Visakallo

    Yhtiön omissa metsissäkin on maisemat muuttuneet viime vuosina melkoisesti. Niissä näkee nyt ilman kaukolasejakin paljon kauemmas kuin ennen.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    UPM on hiljalleen siirtänyt painopistettä pohjolan satamasulkujen ja lakkojen luvatusta maasta, muutenkin kalliista toimintaympäristöstä pois. Suomalaiset ovat osakkeetkin valtaosin ulkomaille myyneet vuosien varrella, se siitä suomalaisuudesta. Parhaat tehtaat varmaan UPM täällä pitää, kunhan kassavirta on riittävän hyvä. Suomeksi sanottuna markkinatalouden ehdoilla suuret yritykset toimivat, ei siinä syntyjuuret paljoa paina.

    Nostokoukku

    Maisemat ovat todella yhtiön metsissä muuttuneet viimeisen kahden vuoden aikana. Ovat huomattavasti avartuneet. Alkavat tätä menoa muistuttamaan piakkoin valtion monikäyttömetsiä. Huomattavasti järeämpää puuta on vain saateltu pinoon kuin valtion pikkutukkimetsistä.

    Metät kunnossa!

    Lyökö joku hehtaarin vetoa? Sanon, että UPM laittaa J-stadin tehtaan kiinni tällä vuosikymmenellä.

    Apli

    Samaa ollut valtion metsissä kuin yhtiöiden metsissä, eli hakattu todella paljon, laitoin sähköpostia UPM ostajalle, tuli viestiä on pakkolomalla muutaman viikon, samaa oli kuulemma syksyllä, erikoista, en ole aikaisemmin huomannut samaa, ilmeisesti ei tarvitse ostaa puuta..

    konstapylkkerö2

    SE:lläkin ostajat olleet pakkolomalla tänä vuonna. Laitoin viestiä että hyvä pikkutukkileimikko meni heiltä sivusuun ja itseltä lisärahat, kun oli ostaja pakkolomalla. Sanoin että voi laittaa terveiset esimiehilleen että miten käy , kun ei ole ostajaa. Oli menneet perille terviiset.

    Nostokoukku

    Valtion leimikonsuunnittelijat eivät jouda pakkolomalle. Tavoitteet vain nousevat, metsät joista tavoite on kerättävä huononevat. Askelia on otettava tavoitteen saavuttamiseen joka vuosi enemmän.

    mettämiäs

    Niin, kasvu vähän yli 12 milj. kuutiota ja hakkuut vähän yli 6 milj. m3 eli eiköhän sieltä ne puut kuitenkin löydy valtionkin metsistä…

Esillä 10 vastausta, 1,021 - 1,030 (kaikkiaan 1,085)