› Keskustelut › Metsänomistus › Inhorealistin ennuste, tehtaita sulkeutuu lisää

Esillä 10 vastausta, 1,781 - 1,790 (kaikkiaan 1,809)
  • Inhorealistin ennuste, tehtaita sulkeutuu lisää

    Vaikuttaa siltä, että valitettavasti Suomesta menee kiinni lisää tehdaskapasiteettia tänä vuonna. Suomalaiset tehtaat eivät suurimmassa osassa yksiköitä kykene tekemään kilpailukykyisiä tuotteita nykyisellä kulurakenteella, mihin liittyy vahvasti noussut puun hinta.

    Oma henkilökohtainen ennusteeni on, että tänä vuonna suljettavia tehtaita ovat:

    – Metsän Tako (tämä jo tiedossa siis)

    – UPM Kaukas
    – Stora Enso Anjalankoski
    – Sappi Limited Kirkniemi

    Tämä on todella ikävää, mutta pelkään että lista ei tähänkään jää. Toisaalta on ymmärrettävä että kyseessä on markkinatalouden normaali luova tuho. Ongelma suomen tapauksessa kuitenkin on, että uutta korkeamman jalostusasteen kapasiteettia ei juuri ole.

    Metsän omistajan kannalta on mielenkiintoista miettiä sitä, mitä tämä tarkoittaa – vai tarkoittaako mitään? Olen itse sitä mieltä, että nämä uutiset tulevat todennäköisesti loppuvuonna, joko Q2/Q3-tulosjulkistuksien yhteydessä. Johdan edelleen arvion että tämä tietysti näkyy alalla ikävästi fiiliksessä ja metsätilojen kauppa alkaa ensin jarruttaa – koska ihmiset alkavat ymmärtää että metsän hinnalla on laskupaineita ja tulevaisuudessa hinta voi kyykätä jopa reaalihinnoissa alemmas kuin mitä oltiin ennen venäjäntuonnin loppua.

    Tämä johtaa aikaa myöden tilojen hinnan laskutrendiin, mutta ensialkuun tilakauppa vain hyytyy kun ostajia ei pyyntihinnoilla enää ole. Myöhemmin saatamme nähdä myös metsärahastoilla lunastuongelmia.

    Valitettavan pessimistisin silmin katson tätä. Pääsyy miksi kirjoittelen on oikeastaan se, miten te muut näätte tilanteen? Olenko liian pessimisti?

  • Visakallo Visakallo

    Nostokoukku kiteytti juuri sen, mitä olin ajanut takaa. Aivan samoja lukuja kuin te muutkin pyörittelin, ennen kuin päädyin tuohon vain 10-kertaisuuteen. Puullahan ei tunnetusti kovin kummoista rahallista arvoa ole, jos sitä ei saada korjattua ja kuljetettua kohtuullisilla kustannuksilla teriin.

    Kuusiuskova

    Ja sekä Venäjällä että Kanadassa tuo infra on just se heikko kohta. Suomessa ja Ruotsissa taitaa noi metsätiet olla tiheimpiä maaailmassa.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Venäjällä on etäisyydet valtavia ja niin on suoalueetkin. Aikanaan tuttu metsäalan kaveri työskenteli venäläisen puun parissa paikanpäällä. On alueita , että kantavat maa-ainekset ovat lähes tuhannen kilometrin päässä. Siellä menneinä vuosina puunkorjaaja rakensi tiet, jotta puut saatiin liikkeelle. Puuhan kannolla oli meikälisittäin lähes ilmaista, mutta korjuu kallista. Joten Venäjän puuvarannoista järkevästi hyödynnettävissä nykyisellä  infralla/tiestöllä on vain murto-osa. Taitaa pitkään aikaan Kiina olla ainoa, joka sinne uskaltaa investoida venäjän maahan.

    Kurki Kurki

    https://www.longplay.fi/lyhyet/kun-muu-suomi-juhlii-kasvua-metsateollisuudessa-tuska-jatkuu

    Koneen säätiö tukee Long Playn metsätoimitusta.

    Eukan viljelykustannus plantaaseilla on keskimäärin n. 22 e/m3 ja Suomessa koivukuidun ja havukuidun kantohinta sama n. 22 e/m3.

    Eukasellutonniin menee eukaa 4,25 m3 ja koivuselluun koivua 4,75 m3 ja havuselluun havupuuta 5,5 m3.

    Kantohinnan osuudet euka 22*4,25 =93,5 e/tn ja koivu 104,5 e/tn ja havu 121 e/tn. Eroa tonnissa 11..17,5 e eukan hyväksi.

    Selluissa tuotantokustannus E-Amerikassa on 350..400 e/tn ja Suomessa 600..700 e/tn. Eroa keskimäärin 650-375=

    275 e/tn eukan hyväksi.

    Miksikähän linkissä syytetään kantohintaa Suomen sellutuotannon kannattamattomuudesta, kun kantohinnan osuus kaikista tuotantokustammuksista on vain 16..18 %.

    Muut sellun tuotantokustannukset ovat sitten viime kädessä palkkakustannuksia. Polttoaineissakin puolet kustannuksista ovat veroja, jotka menevät palkaksi julkiselle sektorille tai tulonsiirtoina tarvitseville.

    Eukalyptuspuun FOB-hinta lastaussatamassa on noin 50..76 e/m3 eli sama kuin suomalaisen sellupuun tehdashinta.

    Jos Suomessa ei sellupuu ei käy kaupaksi laivataan se sitten vientiin.

    Tiedot haettu Tekoälyn avulla.

     

     

    Apli

    Eucan kehitys on huikeaa, edelleen valmistuu uusia tehtaita.. On varma että se korvaa kiihtyvää tahtia havusellua, kysymys on vaan kuinka paljon ja mitkä havusellutehtaat selviää. Myös suomen tieverkko rapistuu kun syksyinen koivunlehti, eikä varaa enää ole sen ylläpitoon entiseen malliin, siitä on tullut iso ongelma joka pahenee joka vuosi. Suomalaisen sellupuun vientiä on tehty lähinnä ruotsiin, jossa havusellutehtaiden tilanne on lähes yhtä vaikea kun suomessa.

    Itämaan ihme Itämaan ihme

    Ja uskaltaisin väittää, ettei Uruguaissa ym. Eucamaissa ole kovinkaan kummoisia säännöksiä.

    Ei ole lakkoja, hiilinielurajoituksia, linnunpesintä aikoja, vesien suojelua, säästöpuita, reklamaatioita. Raaka-ainetta tulee, kun sitä halutaan. Nämä on nyt tällaisia musta tuntuu juttuja, mutta kait tälläkin on iso painoarvo yhtiölle. Vaikka hinnat olisi tasan havusellun kanssa, niin panostukset laitetaan sinne, missä toiminta on helpommin ennustettavissa.

     

     

    Visakallo Visakallo

    Nythän näissä lintujen pesintärajoituksissa ollaan vasta alussa. Tuleva 13 eri petolintulajia koskeva pesintäasetus tulee vaikuttamaan hakkuisiin huomattavasti enemmän kuin kesäkuussa voimaan tullut, lähinnä vain koivikoita reheviä korpia koskeva. Nyky-demareissa ei taida yläkerroksissa olla enää laikaan teollisuuden työntekijöiden edustusta, kun ovat ottamassa jopa uuden luontolainkin vaaliohjelmaansa. Jos asiat menevät heillä tuolle asteelle, voi toki käydä niinkin, että pääministeriys jo koko hallituspaikka jääkin demareilla haaveeksi.

    Perko

    Tämä Kurjen hakema julkaisu on huikea 275 euron tehottomuusero johtuu tehtaiden omista taloudellisista ’valuvioista’, ei raaka-aineen hinnasta. Korjaamalla tämä prosessihyötysuhde kilpailukykyiselle tasolle teollisuudella olisi varaa nostaa propsipuun hinta suoraan kolminkertaiseksi nykyisestä tappiollisesta polkuhinnasta ilman, että lopputuotteen kannattavuus kärsii.

    Nykyisillä propsin hinnoilla jaksollinen kasvatus aukkoineen ja kalliine hoitomenoineen on omistajalle puhdas taloudellinen mahdottomuus, ja teollisuuden on turha syyttää puun hintaa omista korjaamattomista tehottomuuksistaan.

     

    mehtäukko

    ”..Nykyisillä propsin hinnoilla..” jk se vasta on tehotonta metsätaloutta.

    Kurki Kurki

    Ei ole lakkoja,

    Lakot.

    Miljardien ylimääräinen kustannus vain suomalaiselle metsäteollisuudelle, jota kilpailijamailla ei ole.

Esillä 10 vastausta, 1,781 - 1,790 (kaikkiaan 1,809)