Keskustelut Metsänomistus Inhorealistin ennuste, tehtaita sulkeutuu lisää

Esillä 10 vastausta, 681 - 690 (kaikkiaan 765)
  • Inhorealistin ennuste, tehtaita sulkeutuu lisää

    Vaikuttaa siltä, että valitettavasti Suomesta menee kiinni lisää tehdaskapasiteettia tänä vuonna. Suomalaiset tehtaat eivät suurimmassa osassa yksiköitä kykene tekemään kilpailukykyisiä tuotteita nykyisellä kulurakenteella, mihin liittyy vahvasti noussut puun hinta.

    Oma henkilökohtainen ennusteeni on, että tänä vuonna suljettavia tehtaita ovat:

    – Metsän Tako (tämä jo tiedossa siis)

    – UPM Kaukas
    – Stora Enso Anjalankoski
    – Sappi Limited Kirkniemi

    Tämä on todella ikävää, mutta pelkään että lista ei tähänkään jää. Toisaalta on ymmärrettävä että kyseessä on markkinatalouden normaali luova tuho. Ongelma suomen tapauksessa kuitenkin on, että uutta korkeamman jalostusasteen kapasiteettia ei juuri ole.

    Metsän omistajan kannalta on mielenkiintoista miettiä sitä, mitä tämä tarkoittaa – vai tarkoittaako mitään? Olen itse sitä mieltä, että nämä uutiset tulevat todennäköisesti loppuvuonna, joko Q2/Q3-tulosjulkistuksien yhteydessä. Johdan edelleen arvion että tämä tietysti näkyy alalla ikävästi fiiliksessä ja metsätilojen kauppa alkaa ensin jarruttaa – koska ihmiset alkavat ymmärtää että metsän hinnalla on laskupaineita ja tulevaisuudessa hinta voi kyykätä jopa reaalihinnoissa alemmas kuin mitä oltiin ennen venäjäntuonnin loppua.

    Tämä johtaa aikaa myöden tilojen hinnan laskutrendiin, mutta ensialkuun tilakauppa vain hyytyy kun ostajia ei pyyntihinnoilla enää ole. Myöhemmin saatamme nähdä myös metsärahastoilla lunastuongelmia.

    Valitettavan pessimistisin silmin katson tätä. Pääsyy miksi kirjoittelen on oikeastaan se, miten te muut näätte tilanteen? Olenko liian pessimisti?

  • käpysonni käpysonni

    Jos markkinat sen mahdollistaisivat, voitaisiin vuotuinen hakkuumäärä Suomessa nostaa helposti 90-100 miljoonaan kuutioon, tätähän Wahlrooskin vihjaisi haastatelussaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Nalle, maan ylimmäinen metsäasiantuntija? No varmasti voitaisiin nostaa ja olisi eduksi kasvun ylläpidon kannalta, kun hiilinielu saataisiin alle nollan ja ikärakenne nuoremmaksi. Metsien hyötyjä saa se joka niistä maksaa. Unohtuiko Nallelta kuitenkin se että aivan lähitulevaisuudessa joku voi haluta metsistä puun sijasta hiilinielua ja suojelua ja maksaa siitä?

    Olisi myös mielenkiintoista kuulla Nallen mielipide siihen onko metsäteollisuuden vahva asema maassamme hidastanut tarpeellista rakennemuutosta. Suurta lisäarvoa tuottavia uusia tuotteita on kehitetty, esimerkiksi pakkaukset ja tekstiilikuidut, mutta suurta vientituloa tuovaa läpimurtoa ei ole saatu. Yksi hyödyksi tuleva asia olisi muovin käytön laajempi sääntely mikromuovin vähentämiseksi. Tällaisissa asioissa Eurostoliitto olisi hyödyllinen.

    mehtäukko

    Mutta kun Nalle puhuikin tehtaiden puuhuollon ja työllisyyden puolesta. Luke ja liika viher aate saivat kunniamaininnan…!

    käpysonni käpysonni

    Puusta jalostetaan tuotteita joita myydään maailmalle, täytetään kuluttajien  ja yritysten tarpeita niillä ja saadaan maahamme vienti- ja verotuloja.

    Mutta mistä saadaan nämä A.J. : n haaveilemat rahat hiilinielukorvauksiin luontoarvokauppoihin?  Taas pitäisi tuottaa joitakin muita tuotteita, joista saadut tulot käytettäisiin näihin korvauksiin, ja kaikki tiedämme että tälläisille rahoille on taatusti ”miljoona”  muutakin käyttötarvetta yhteiskunnassamme, kuin maksaa metsänomistajille siitä että eivät hakkaa puita. Itse asiassa kun asiaa ajattelee syvälllisesti,niin aika absurdi ajatus hiilinielukorvaus tai luontoarvokauppa on. Eri asia sitten on yritysten ja yksityisten  vapaaehtoiset maksut tälläisiin rahastoihin, mutta ei niistä miljardeja kerry, korkeintaan miljoonia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Käpysonni. No ei tietenkään verovaroista, vaan yritykset kompensoivat aiheuttamaansa haittaa luonnolle tai ilmastolle. Esimerkiksi sähköverkkojen rakentajat voisivat tukea metsittämistä. Metsä Groupilla on oma suojelurahasto, joka tekee ilmeisesti samaa kuin Luonnonperintösäätiö.

    Jossain väitettiin että ulkomailla olisi päästöjen kompensointia haluavia yrityksiä paljonkin, jos meillä olisi myytävää, eli siis metsien kasvua tai metsitettävä pelto. Luontoarvokaupassa myyntiartikkeli voi olla vaikka ennallistettava suo tai suojeltava metsä. Metsänomistajan kannalta hiilinielu- ja luontoarvokauppa ovat yksi mahdollisuus tienata metsällä.

    Moni omistaja varmaan tarttuisi tarjoukseen, jos systeemi olisi helppo käyttää eli joustavasti sisään ja uloskin tarvittaessa. Luonnonsuojelulaissa oleva vapaaehtoinen kompensaatio on kankea ja byrokraattinen ja työllistää viranomaisia. MTK:n luontoarvokauppa on toimivampi.

    mehtäukko

    ”..Nallen haastattelussa hän vertuutti eucan puupeltometsätalouden etua lyhyen kierron seurauksena”, ja eucan 9 vuoden kierron edullisuutta.

    Miten niin edullisuutta? Kun havupuu on sen alle 30v. eh:ssa, 45 toisessa ja 5-60v päätehakkuussa, jokaisessa niissä tulee kuitupuuta. Samaan kiertoon euca on perustettava n. 6 kertaa. Maksaahan se sekin puupellon perustaminen ?!

    MaalaisSeppo

    Anekaupalla (hiilinielut) ei tämä maa nouse. Ehkä alkutuottajien tilanne suhtessa muihin hieman paranee, mutta absoluuttisesti heikkenee niilläkin. Anekauppiaita ei kuitenkaan onneksi ole vielä täällä näkynyt. Tuskin näkyykään vielä piitkään aikaan, jos koskaan.

    käpysonni käpysonni

    En ymmärrä väitteitä että perinteinen metsäteolllisuus  olisi rakennemuutoksen esteenä tai tiellä.  Metsäteollisuuden tuotoillahan voidaan tehdä  tuotekehittelyä ja on tehtykin,  mutta toistaiseksi laihoin tuloksin. Vaikea uskoa että puuta jalostamalla löytyisi  vielä jokin ihmetuote, joka olisi uusi Nokia ja pelastaisi Suomen talouden. Sen sijaan metsäteollisuuden saamia valtiontukia voidaan perustellusti kritisoida, miksi hyvin  kannattava ala pitää saada  vielä jotain tukiaisia, en ymmärrä.

     

     

     

    pihkatappi pihkatappi

    Eucapelto korjataan avohakkuulla ja vain yksi puutavaralaji. Todennäköisesti koneita ei tarvi siirtää joka viikko. Eikä suojella liito-oravia tai jätetä säästöpuuryhmä, lahopuita tms. Tulee kuitenkin Fsc-sertifikaatti. On se sellutehtaan kannalta paljon parempi, kuin 3 ha:n harvennus 5 puutavaralajin kanssa, johon pitää kulkea naapurin peltoheiton kautta.

    käpysonni käpysonni

    Niin, vaikka eukalyptys on puu, voi sen kasvattamista  rinnastaa kasvatusmenetelmiensä takia pikemminkin  maanviljelyyn kuin metsätalouteen. Eukapellot on niitä todellisia puupeltoja, vaikka meillä luonnonsuojelijat haukkuu Suomen metsiä aiheettomasti puupelloiksi.

Esillä 10 vastausta, 681 - 690 (kaikkiaan 765)