Keskustelut Metsänhoito Istutusmättäät…

Tämä aihe sisältää 15 vastausta, 10 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi mehtäukko 1 vuosi, 6 kuukautta sitten.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 15)
  • Istutusmättäät…

    Merkitty: 

    Ajelin mänkijällä metsätietä ihan vain uteliaisuuttani ja siellähän oli aukossa metsuri istuttamassa kuusentaimia. Pysähdyin ja pomppasin ojan yli juttusille. Mies oli täysin outo, jota kyllä ihmettelen, koska hän kertoi asuvansa noin kymmenen kilometrin päässä.

    Alue on metsätyyppinä OMT ja vähäkivinen.  Hakkuutähteet oli kerätty, mutta ei kovin tarkkaan. yllätti, että on sekamätästys, eli laikkumättäät oikein hyviä ja sitten väliin kuoppamätäs. Vielä sellainen oikein hypähti silmille, että mättäät oli pantu tasavälein ja joukossa oli muutamia, jotka on tyrkätty risukasan päälle. -Ei jatkoon.

    Jos ihan rehellisesti sanon, niin en ole nähnyt ihan täysin hyvin tehtyä mätästystä meilläpäin ainuttakaan. Pitää varmaan mennä oppilaitoksen omaan metsään, jossa oppilaat ovat omalla kaivurilla tehneet mätästyksen opettajan valvonnassa.

    En ole metsurikurssien kanssa ollut istutuksilla ainakaan 25 :teen vuoteen. Metsänomistajien ja metsätalousinsinööriopiskelijoiden kanssa kyllä

  • Leevi Sytky Leevi Sytky

    Tässä äskettäin keskusteltiin kaivurimiehen kanssa seuraavasta muokkausmetodista meillä. Alue on sellaista että varmaan puskee miehen mittaista horsmaa…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    No mihin päädyitte? Mikä kasvupaikka ja maalaji?

    MT:ssä istutusta ilman maanmuokkausta poralla, esim. jatkuvan kasvatuksen harrastajille. Tukkimiehentäi voi olla ongelma muokkaamattomalla istutusalalla.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/artikkeli-1.248523

    Taviokuurna

    Eipä ole ihan uusi asia tuo taimen sijan poraus. Meille esiteltiin suvena 1971 harjoittelussa ”Moottorimyyrä” -nimistä vekotinta joka möyhensi maata ja teki sijan kennotaimen istutusta varten. Harjoitteluaseman pihassa oli pieni veryttelyesittely, jossa myyrän vinhasti pyörivä terä nosti kiven ”porarin” jalkoväliin, myöhäismurrosikäänsä elelevä yleisö pidätteli naurua, päivän tähti itkua.

    Metsään meno peruuntui enkä ole sen koommin laitteesta kuullut. Mikäänhän ei estä istuttamasta pottiputkella taimia koskemattomaan maahan, mutta kyllä kääntömätästyksistä näkemäni istutuskuusten ylösnousut ovat sen verran komeita, etten lähtisi tässä kohtaa euroja ”säästämään”.

    harrastelija harrastelija

    Kunnon kaivukonemies on kyllä ”kullan arvoinen”! Mättään teko on todellakin ammattimiehen hommaa. Nyt, kun on tällainen kuivakausi, niin savimättään kun muljauttaa paksuna nurin päin, niin saa olla kyllä porakone, että taimelle saa kolon.

    Kääntömätäs on oltava sopivan vahvuinen ja maapohja otettava huomioon. Jännä, miten savipohjallakin saa kuohkean mättään johon on ilo pikkutaimi upottaa!

    jees h-valta

    Valitettavan tyhmä keksintö jossa ei ole oikeaa järkevyyden siementäkään. Mitä järkeä on raahata vielä pottiputkeakin raskaampaa poraa maastoon ja joka tekee epäkelvon istutuskuopan. Johon sitten tarjoiltiin mausteeksi grillipihtejä-voi j-laut sentään. Kyllä myyrät sinne paakun alle ilman valmista reikääkin osaa. Lisäksi taimen alkuunlähtö on kituliaampaa vuosikausia. Suoraan sanottuna, keksijäpellen vikaa omaavatkin voisivat tarttua jo keksittyyn ja hommaansa hiottuun pottiputkeen jonka voittanutta ei toistaiseksi ole löytynyt. Sitä sitäpaitsi pystyy työstämään yhden orkesteri eikä tarvita apulaisia. Maanmuokkaus on paljolti muutenkin tarpeen kuin vain istutustyön helpottamiseksi. Kuten jutussa onneksi oikean tutkijan toimesta selvitettiinkin. Näissä jutuissa on aina vain olemassa yllyke sellaisille jotka mielellään laistavat uudistuskustannuksia. Saahan niitä vaikka rautakangella käydä kuoppaamassa mutta ei siinä mitään järkeä ole.

    Leevi Sytky Leevi Sytky

    A.Jalkanen. Muokkaussuunnitelma tarvitsee vielä hiomista, koska maaperä on reheväkasvuista ja heinääntyminen on ilmeisen voimakasta.
    Ja tarkoituksena on kehittää muokkauskeino – vaikkakin kalliimpi – jolla vältetään käsipelissä tehtävä taimikon heinääminen kokonaan.

    Samalla myös edistää luontaisten taimien syntymistä istutettavien kuusentaimien täydennykseksi. Joita istutetaan ”normaalia” pienempi määrä. (N. 1000kpl/ha.)

    Jätkä

    Roundup on jo valmiiksi kehitetty heinäntorjuntakeino, siihen touhuun on lähes mahdotonta kehittää tehokkaampi ja edullisempi keino.

    jees h-valta

    Tarpeetonta kuitenkin metsän kasvatusketjussa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Leevi, jospa isot laakeat mättäät hoitaisivat homman? Minulla on korkealla mäellä (luokkaa 170-180 m mpy) kuusen istutusalue, johon tuli kyllä kastikkaa mutta kuusen taimet 1000 kpl/ha selvisivät melkein kaikki, eikä heinäystä tarvinnut tehdä. Kyseisessä tapauksessa mättäät olivat mielestäni liian matalia ja pieniä. Maalaji oli hietaa/hietamoreenia eli ei routivaa. Luontaista täydennystä voisi edistää maan raapaisu sieltä täältä kaivinkoneella mättäiden välialueilta ja mättäät tehtäisiin parhaisiin kohtiin.

    käpysonni

    Tuo kuivuus alkaa nyt vaikuttamaan.  Alkaa mättäät olemaan aika kuivia, ja viikko sitten istutetut kuusentaimet alkaa jo kellastumaan.  Vaikka olis oikeaoppisesti märät paakut, niin kun maa ympärillä on rutikuivaa, niin siinä ei taimi kauaa juhli. Toisaalta osasin jo varautua siten, etten istuttanut ihan mättään korkeimpaan kohtaan. Maalajit mättäässä vaihtelevat, ja piti etsiä hienompaa ja kosteampaa ja pehmeämpää maata, mihin taimet iskeä. Lisäharmia aiheutti peratuista ojista tullut savi, joka vähensi hyviä istutuspaikkoja, lisäksi oli liikaa näitä höttömättäitä, joissa oli alla risuja tai pehmeää paksua turvetta.  Ja myös näitä pelkkiä turvemättäitä, joissa ei ole lainkaan maa-ainesta.  Ei mene aina mätästäjälläkään ne hommat niin kuin oppikirjoissa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 15)