› Keskustelut › Puukauppa › Itku raaka-aineen hinnasta

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 58)
1 2 3 4 5 6

  • Itku raaka-aineen hinnasta

    Lähetetty: 7.2.2026, 13:12

    Merkitty: 

    Jokseenkin huvittavaa seurata valitusta kalliista raaka-aineesta metsäyhtiöitten ja yleisessä viestinnästä. Kannattaisi muistaa ettei esim.sellun valmistuksessa pelkän kantohinnan osuus ole kuin prosenttiyksiköitä. Arviot vaihtelee 4-10 % välillä. Jo yksistään tarvittavat kemikaalit on samaa luokkaa.

    Se että mihinkään muihin kustannusrakenteen osiin kuin jäännöserään eli kantohintaan voidaan vaikuttaa viestinnän ja poliittisten mielikuvien kautta on melkoista banaanitasavaltojen toimintaa alkutuottajia kohtaan.

    Tutkiva journalismi helposti selvittäisi todellisen kustannusrakenteen sellun valmistuksessa.  Olisiko Metsälehdessä siihen aineksia avautumaan ?

    Tekijä
    Horjumaton Horjumaton
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • jupesa 8.2.2026, 22:05

    Olisi oikeudenmukaista, jos korkeaa palkkaa nauttivat selluköpit ajattelisi myös työkavereitaan . Moni on joutunut työttömäksi liian korkeiden kustannusten vuoksi pääosin. Puun hinta on joustanut aina alaspäin,  palkat ei koskaan. Niin nytkin.

    Nostokoukku 8.2.2026, 22:11

    Markkinatalous on sellaista, että tehtaita lopetetaan ja työpaikkoja menee, kun markkinat muuttuvat. Paperin menekkiä ei lisää se, että paperimiehen palkat pudotetaan etelä-amerikkalaisten tasolle. Maailmanmarkkinoilla ei kenenkään ole pakko ostaa sellaista mitä ei tarvitse. Se on markkinataloutta. Puunhinnankin on joustettava markkinoiden mukaan. Kuten työpaikkojen määränkin.

    Polke 8.2.2026, 22:18

    Metsä-Fibrellä viime vuonna puun osuus oli kokonaiskustannuksista 57% ja palkkakulujen luokka 10-15%. Lähde: Metsä-Boardin Q4-tulosesitys, sivu 23.

    Palkat ovat kemiallisessa puunjalostuksessa varsin korkeat verrattuna muihin vastaaviin tehtäviin. Mutta koulutettu ihminen tienaa helposti enemmän palkkatöissä kuin sellumies. Eikä myöskään Kaipola kävisi tänään, vaikka paperimiehet olisivat tehneet töitä ilmaiseksi.

    jupesa 8.2.2026, 22:21

    Se olisi pitänyt älytä olla jatkuvasti vaatimatta huippupalkkoja, niin ei tulisi niin paljon työttömiä. Jos et tiennyt, kuitupuun hinta on  taas samalla tasolla kuin on ollut n. 40 vuotta. Reaalihinnat laskeneet jatkuvasti.
    Teillä vasemmistolaisilla on solidaarisuus aina vain puheen tasolla. Käytäntö toimii päin vastoin. Työttömyyden lisääntymisestä ei olla huolissaan kunhan oma palkka on vain mahdollisimman korkea .

    Puun hinta tilastoissa sisältää mm.puun hankinnan kulut ja ulkomaan ostopuun. Kotimaan kantohinnat on noin kymmenesosa sellutonnin hinnasta.

    Rane2 8.2.2026, 22:41

    ”Metsä-Fibrellä viime vuonna puun osuus oli kokonaiskustannuksista 57% ja palkkakulujen luokka 10-15%. Lähde: Metsä-Boardin Q4-tulosesitys, sivu 23.”

    Tuo puun osuus tarkoittaa että siinä on kaikki puun hankinnasta syntyvät kulut mm.korjuun,kuljetuksen,osto-organisaation,johdon palkkakulut plus hakkeesta ja purusta syntyvät palkkakulut…

    Nostokoukku 8.2.2026, 22:46

    Kuten Polke sanoi. Kaipola ei toimisi enää ilmaisellakaan työvoimalla. Se on markkinataloutta. Seuraan kyllä puun hintoja. Joka on ikänsä härjillä ajanut, se härjistä puhuu, sanoo vanha sananlasku.

    Polke 8.2.2026, 22:51

    ”Puun hinta tilastoissa sisältää mm.puun hankinnan kulut ja ulkomaan ostopuun. Kotimaan kantohinnat on noin kymmenesosa sellutonnin hinnasta.”

    Ovat taatusti enemmän, jos tuo havusellutonni satuttiin myymään Kiinaan, jossa siitä saa noin 600 Euroa per tonni. Puuta menee sellutonniin noin 5,7 kuutiota. –> 25 E per motti kustannuksella 143 Euroa. Kantohinnan kustannusosuus olisi siis noin 24%.

    Euroopan noteeraushinnat ovat täysin viitteellisiä, koska suurin osa ostajista saa niistä isoja alennuksia. Käytännössä Euroopassa sellutonni liikkuu Kiinan hintatasolla.

    Kurki Kurki 8.2.2026, 23:03

    Kuten Polke sanoi. Kaipola ei toimisi enää ilmaisellakaan työvoimalla.

    Kuten Rane sanoi puukustannus ei ole sama kuin kantohinta.

    Kaipolan palkkakustannukset olivat 10 ..15 milj.euroa korkeammat kuin saman tasoisen tehtaan Ruotsissa ja teki siksi tappiota.

    Kaipola jouduttiin lopettamaan paperiliiton saalistuksen vuoksi saunalisineen 2020.

    Kaipolan tiedoitustilanteessa Anu Ahola kertoi ulkoisista tekijöistä, jotka vaikuttivat tehtaan alasajoon: 

    3. Palkkakustannukset Anu Aholan mukaan yksittäisen työntekijän työntekijän ansiotaso on Suomessa kilpailijoita korkeampi. Saksassa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 30 % vähemmän kuin Suomessa ja tekee 100 tuntia enemmän työtä vuodessa. Ja Ruotsissa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 40% vähemmän kuin Suomessa. https://areena.yle.f835i/1-50602

    Suomessa paparitehtaan 3-vuorotyössä oli lähes 2-kertainen palkkataso kilpailijamaa Ruotsiin verrattuna. Siksi se suljettiin.

    Ahneudella on paskanen loppu.

    Kurki Kurki 8.2.2026, 23:14

    Kantohinnan kustannusosuus olisi siis noin 24%.

    Mitä nuo loput 76% ovat?

    Voittohan ne ei ole, kun oli Metsäboard teki tappiota eikä tuo tappio syntynyt tyhjästä ilman työntekijoitä, joille maksettiin paperiliion neuvottelema palkka.

    Palkkakustannuksiako?

    Papereissa kantohinnan osuus on enää muutamia prosentteja,  joten 7% voiton jälkeen pallakustannuksia olisi loput 90%.

     

     

     

    Nostokoukku 8.2.2026, 23:24

    Teollisuuden kustannuksista palkkojen osuus on varsin olematon. Suurin osa kustannuksista tulee yhä useammin välituotepalkkioista, tietojenkäsittelystä ja johdon palveluista.

    Lähde:Tekniikka&Talous -lehti, Analyysi kansantaloudesta.

    Teollisuustyöpaikkojen kustannus keskimäärin tunnissa euroa.

    Ruotsi:   36,6 €

    Saksa:    34,6 €

    Suomi:   33,6 €

    Lähde:Tilastokeskus

    Tuottavuus ei ole kehittynyt Suomessa toivotusti, koska huonosti tuottavat yritykset eivät ole uudistuneet. Huonosti tuottavien keskuudessa ei ole tapahtunut ”luovaa tuhoa”. Tähän niitä ovat auttaneet matalat korot ja heikko palkkakehitys

    Lähde: Nordea Corporate

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 58)
1 2 3 4 5 6