› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännön tasolla

Viewing 10 replies - 11 through 20 (of 24 total)
1 2 3

  • Jatkuva kasvatus käytännön tasolla

    Sent on: 22.1.2014 at 19:40

    Saisiko nyt aikaiseksi asiallista keskustelua, missä puhuttaisiin jatkuvasta kasvatuksesta aivan käytännön tasolla?
    Pelkkä kirjatieto ja uskomukset eivät nyt riitä, pitää kertoa omista kokemuksista ja kasvatustuloksista. Pitää myös muistaa, että pelkkä kuusialiskasvos ei ole jatkuvaa kasvatusta. Tiedän, että monet ovat tehneet tai teettäneet aikoinaan suojuspuuhakkuita ja pienaukkoja. Mitä niille kuuluu nyt? Itselläni vanhimmat kohteet ovat syntyneet 40-vuotta sitten. Aion jatkossa laittaa lisää kuvia omista jatkuvan kasvatuksen kohteistani. Toivoisin kuvia myös muilta.

    Creator
    Puun takaa
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Korpituvan Taneli 23.1.2014 at 19:48

    Laidunnus on tosiaankin ollut hyvin tuhoisaa metsälle, jostain syystä. Esim. lahoa paljon enemmän kuin sellaisessa paikassa jota ei ole laidunnettu.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Puun takaa 23.1.2014 at 20:45

    Yhtenä jatkuvan kasvatuksen vaatijana oli aikoinaan työministerinäkin toiminut vihreiden Tarja Cronberg.
    Hän tarvitsi rahaa, ja teetti omistamallaan sukutilalla laajan hakkuun.
    Uudistuskuluihin ei sitten ollutkaan enää haluja.
    Politiikka on monesti hyvin raadollista, kuten tässäkin tapauksessa.

    suorittava porras 24.1.2014 at 15:21

    Tuli mieleen ajankohtaisohjelma tv:stä muutaman vuoden takaa . Siinä tarmokas naishenkilö oli suivaantunut mhy:n toimintaan puukauppojen yhteydessä varsin perusteellisesti , jopa niin , että tv:ssä asti piti metsänomistajan asialla oleva toimija käydä torumassa.

    Että mitenkä tämä liittyy jatkuvaan hars…kasvatukseen ? Kyseisessä tapauksessa oli ilmeisesti tultu ns finaaliin jatkuvan kasvatuksen osalta .

    Itseään ymmärtämättömänä pitänyt mestänomistaja oli turvautunut mhy:n apuun ja toivonut , että tilan metsää olisi harvennettu aukkohakkuun sijasta . Mhy toteutti homman kuitenkin toisin . Tehtiin avohakkuu . Syykin kyllä ammattilaisille selvisi – tuolle mo:lle tuskin vieläkään. Edellinen sukupolvi oli ilmeisesti parturoinut lähes kaiken hakkuukelpoisen puuaineksen ja jättänyt lehtipuuvaltaisen rääseikön kasvamaan . Ainoa vaihtoehto siis oli käytännössä uudistaa koko p…ska . Mo:n kitkerät kommentit kohdistuivat siihen , että oli tehty aukkoa ja siihen , että TUKKIA tuli liian VÄHÄN. Ei todellakaan ihme , sillä yksistään haapaa oli tullut lähes 150 mottia hehtaarilta . Tämä tarkoittaa suomennettuna sitä , että alue oli ollut pahasti vajaatuottoinen .

    Muun muassa tätä ohjelmaa käytettiin lyömäaseena mhy.tä ja ko laitoksen toimintamalleja vastaan uusien metsälakien valmistelun alkutaipaleilla . Varsinainen viesti olisi kuulunut biologian ja talouden oppien mukaan toisin . Jk ei kannata . Valitettavasti tämän voivat todeta vasta jälkipolvet , kuten tämä kiukkuinen rouvashenkilö oli joutunut toteamaan . Siitä huolimatta usko aatteeseen(jk) ei osoittanut pienimpiäkään horjumisen merkkejä. Kaikkihan oli mhy:n syytä !

    Horjumaton 26.1.2014 at 09:38

    Taneli ; Laidunnus on tosiaankin ollut hyvin tuhoisaa metsälle, jostain syystä. Esim. lahoa paljon enemmän kuin sellaisessa paikassa jota ei ole laidunnettu.

    *** Laidunnus on ollut silloin tuhoisaa,mikäli pinta-ala on ollut karjan kokoon nähden alimitoitettu. Itsellä aikoinaan karja pääsi n. 50ha metsä-alalla vapaasti liikkumaan ja toki oli myös oikeaakin laidunta tarjolla peltoheittojen muodossa. Karjaa oli sellaiset 20-30 hiehoa. Homma toimi ihan jees,eikä puusto kärsinyt. Mutta liian pienellä alalla varmasti liikamäärä sorkkaeläimiä saa tuhoa aikaan ,olkoon ne nautoja tahi vaikka hirveitä hirviä,

    Puun takaa 26.1.2014 at 09:48

    Horjumattoman kanssa samantapaisia kokemuksia aikoinaan.
    Näkisin, että metsälaidunnus edisti kuusen luontaista taimettumista
    rehevimmillä mailla.
    Eläimet rikkoivat sorkillaan maanpimtaa ja pitivät samalla heinää kurissa.
    Ehkä näiltä ajoilta on peräisin liian hyvä käsitys kuusen luontaisesta taimettumisesta rehevillä mailla.
    Nyt kun karjaa ei enää ole ollut kolmeenkymmeneen vuoteen, ei pienaukkoihin ole tullut kuin ihmisen korkuista heinää ja muuta rojua.

    Timppa 26.1.2014 at 10:14

    Metsälaidunnos auttoi myös mansikkaa. Sieltä metsälaitumilta minäkin kävin keräämässä poikasena niitä. Epäilemättä myös joissakin olosuhteissa kuusia. Ei kylläkään aina. Nyt ne entiset laitumet ovat tosiaan erinomaisesti heinää kasvavia. Eikä ainakaan nyt mikään luontainen taimettuminen onnistu.

    Lannoitusvaikustakin oli metsälaiduntamisella. Äiti-vainaalla oli lypsypaikka erään rinteen juurella kuusien alla. Varmasti ne kuuset olisivat muutenkin kasvaneet kovasti, mutta lannoitus sai ne kasvamaan muutaman kuution kokoisiksi.

    Pähkäilijä 26.1.2014 at 10:31

    Kuinka monen ikäisiä puita pitäs harsintametsässä olla? esimerkiksi 1/6 osa puustosta aina 10 vuoden välein syntynyttä?

    Tavoiteltu runkoluku hehtaarille ja poistuma?

    Horjumaton 26.1.2014 at 14:17

    *** Kyllä minun täytyy sanoa ,jotta mielestäni mitään todellista jatkuvaa kasvatusta ole olemassakaan. Ainakaan mikäli metsätaloudella on omistajalleen jotain taloudellista merkitystä. Ei sitä kenenkään perse pitemmän päälle kestä. Toki halutessaan voi aukkohakkuita elinaikanaan vältellä ja tehdä vaan niitä harvennuksia,mutta on enemmän kuin todennäköistä että joku joutuu jossain vaiheessa pelin poikki puhaltamaaan ja vajaatuottoiset kuviot uusimaan. Tietysti jos omistajalle ei tosiaan metsille ole sitä taloudellista merkitystä,niin pelaa mitä pelaa ja viheltelee mennessään.

    Pähkäilijä 26.1.2014 at 19:32

    Toinen asia myös kiinnostaa jatkuvan kasvastuksen suhteen. Kun metsä taimettuu luonnollisesti niin miten tukossa ajourat ovat sitten seuraavan hakkuun alussa?

    Joissain kun on mainittu ettei raivaussahaa tarvita JK metsissä.

    Puun takaa 26.1.2014 at 19:39

    Nuo puheet, ettei jatkuvassa kasvatuksessa tarvittaisi raivaussahaa, voi jättää omaan arvoonsa.
    Oman kirjanpitoni mukaan jatkuvassa kasvatuksessa raivaustarve on Etelä- ja Keski-Suomessa kaksin- kolminkertainen verrattuna jaksolliseen kasvatukseen.

Viewing 10 replies - 11 through 20 (of 24 total)
1 2 3