Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 16,884 vastausta, 157 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 päivää, 20 tuntia sitten Perko toimesta.

Esillä 10 vastausta, 16,781 - 16,790 (kaikkiaan 16,884)

1 2 3 … 1 678 1 679 1 680 … 1 687 1 688 1 689

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

Timppa 28.3.2026, 18:21

Sinäpä sen Anneli kerroit. Koska jk-puut kasvavat harvassa, niin ne levittelevät oksistoaan. Siis kasvuvoimaa päätyyu rungon asemasta oksiin. Sama juttu juuriston kanssa. Koska ei voi tukeutua kaveriapuun, niin pitää tunkea paljon puuainesta maahan, jotta pysyisi pystyssä.

Sinänsä ihmeellinen juttu tuo puun kasvun itsesäätely. Millä keinoin säätyy, että puu kasvaa paremmin aurigon puolella tai muuten vain aukkoon päin. Minulla on pihassa pihta, joka teki väistöliikkeen, kun viereinen raita tunki viereen. Jossain vaiheessa pihta totesi, että palataan normaaliarkeen ja alkoi taas kasvaa suoraan.

R.Ranta 28.3.2026, 18:24

Suorittava, et vastanut kysymykseeni. Jos osaa noin hyvin, kuten annat ymmärtää, kuinka metsätaloudella tehdää rahaa, niin miksi ihmeessä myydä ainutkertaista aikaansa pikkuliksalla motokuskiksi toisten metsiin. Arvostan toki tavattomasti ko. ammattikuntaa. Tekevät haasteellista työtä haasteellisessa ympäristössä työn vaativuuteen nähden varsin vaatimattomalla palkalla. ???

Metsänhoidosta on hyllymetreittäin tarinaa jos jonkinlaista. Arvostan tavattomasti tuota Matomäen kommenttia, että ei asioita yksin kirjoista opita, kyllä asiat pitää käydä omassakin päässä. Sitä pidän arvossa, että metsänomistajat saavat nyt itse päättää omaisuudestaan, miten sitä hoidetaan.

Timppa 28.3.2026, 18:28

Vielä parempi olisi, että metsänomistajat myös tietäisivät sen, mitä mistäkin toimenpiteestä seuraa.

Kuusiuskova 28.3.2026, 19:04

Haluan nähdä Lähteen jk-metsän joka kasvaa paremmin kuin hyvin hoidettu, normaali nykyaikainen kuusikko.

Perko 28.3.2026, 20:05

Kuusiuskova raottelee jo tynnyrin kantta hapen puutteessa. Lähteen tai vastaavan eri-ikäisen puuston näkee jossa on 150 m3 tukkipuut /ha ja nykyaikaisen taimikon löytö on vaikea, mutta kun etsii horsmien seasta pari vuotta vanhan istutus jutun. Mitä arvelet milloin niistä rekka vie tukkia? Toiseksi milloi tulee rahaa tilille.

suorittava porras 28.3.2026, 20:38

Reima tuolla kertoikin, että asioita ei yksin kirjoista opita. Kokemus ja oman pään käyttäminen on sallittua. Sitä kokemusta on kertynyt 35 vuodessa toisten metsissä rutkasi enemmän, kun jos olisin kiertänyt omia tiluksia ja toistanut samoja virheitä. Luonnollisesti tietämystä on työn ohessa päivitetty alaan liittyvien kurssien muodossa.

Ehkä olen sitten poikkeava yksilö siinä suhteessa, että en toivo muiden valitsevan niitä huonompia vaihtoehtoja. Sekin sitten lienee outoa, että haluan toiminnan kannolta tehtaalle sujuvaksi. Turhaa työtä on vältettävä . Se aiheuttaa lisää kustannuksia. Tilanne ei muutu ,jos ne epämiellyttävät toimenpiteet jätetään toisten tehtäväksi. Kustannukset maksaa aina joku.Kun jokainen hoitaa oman tonttinsa parhaan kykynsä mukaan ja ajattelee myös muita lenkkejä ketjussa, ollaan jo oikealla tiellä. Joillekin valitettavasti riittää, kun pyöritään vain oman navan ympärillä ja pullassa löytyy rusinoita.

Kysyn Reimalta , tarvitseeko matkustajakoneen lentäjän tai perämiehen omistaa, kone, että osaa lentää tai lääkärin omistaa sairaala, että on pätevä työssään. Moni omistaa asioita ,joista ei ymmärrä tarpeeksi. Omistaminen ei takaa osaamista.

PS. Reimalle…. Omiin ratkaisuihin olen tyytyväinen. Elänyt terveenä ja velattomana 30 vuotta uudessa kodissa ja paikassa, jossa viihdyn mainiosti. Neljä lastanikin ovat löytäneet paikkansa yhteiskunnasta ja elämä jatkuu. Liika omaisuus olisi tässä elämänvaiheessa vain rasite. Tärkein omaisuus on korvien välissä .

R.Ranta 28.3.2026, 22:00

Mitä kokemuksia suorittava?

Lentäjä osaa lentää ja motomies ajaa motoa. Lentäjän ei tarvitse välittää kuinka lentoyhtiö selviytyy ja tuottaa taloudellista tulosta. Hän vain pyrkii maksimoimaan oman tulonsa. Siksi lentäjäkään ei nyt välttämättä ole oikea henkilö antamaan neuvoja lentoyhtiölle, kuinka sen tulisi taloudessaan toimia. Erinomainen lentäjä ei tarkoita sitä, että hän olisi erinomainen lentoyhtiön toimari. Ne ovat kovin eri asioita. Metsätaloudessakin puhutaan monimutkaisesta kokonaisuudesta arvaamattomassa tulevaisuudessa ja sekin nyt vain on vähän muutakin kuin moton puikoissa istumista.

Se on tietenkin erinomaista, jos on tyytyväinen osaansa ja omiin ratkaisuihinsa, mutta on arveluttavaa antaa varmoja neuvoja, lentäjän lentoyhtiön asioista ja motokuskin metsätaloudesta. Oli sitten lentäjä lentänyt tai motokuski parturoinut metsiä kunka paljon hyvänsä.

Mielipiteitä voi jokainen esittää ja pitääkin. Se kuuluu sananvapauteen, mutta olisko suutarin nyt vain parempi pysyä ennen muuta lestissään.

Kuuntelin juuri hiljattain UPM:n hallituksen puheenjohtajan esityksen tulosjulkistuksen yhteydessä. Suomesta koko esityksessä ei puhuttu mitään muuta kuin, että puu on täällä aivan liian kallista.

Mitä enemmän aika ja kokemusta on metsätaloudesta omalla kohdallani tullut, sen vähemmän olen valmis antamaan varmoja vastauksia oiken mistään. On hyvä olla vähän tietoinen siitäkin, mitä ei tiedä. Pidän monia asioita nyt monin verroin arvaamattomempina kuin tätä puuhastelua aloitettaessa.

Anton Chigurh 28.3.2026, 23:52

Isoisäni istutti 1952 koealoja kuusentaimilla (alkuperä ei tiedossa). Yksi oli säännöllisin välein 1000 tainta hehtaarille. Siitä hakattiin 1992 150 kiintoa/ha, runkoluvusta puolet pois. Päätehakkuu 2007, rapia 500 kiintoa erittäin tyvekästä ja paksuoksaista puuta. Sama hinta kuin laadukkailla.

Toinen koeala oli 10X100 metriä (0,1 hehtaaria). Siihen hän istutti kuuset riviin 0,5 metrin välein (200 tainta). Puut kasvoivat rajusti pituutta, vieläpä suoraan ja hyvin tasapaksuina. Yli puolet kasvukehästä oksatonta. Päätehakkuu myös 2007, 130 kiintoa/0,1ha. Tuota metodia edelleen kehittäen olemme jatkaneet metsien uudistamista tuottaviksi. Näkyvät hyvin satelliittikuvissa.

suorittava porras 29.3.2026, 07:44

Totean Reimalle, että moni asia muuttuu arvaamattomaksi pelkästään sen takia , että puuttuu osaamista, jättää tärkeotä toimenpiteitä tekemättä eikä tunnista riskejä. Olen koettanut antaa oman panokseni siihen , että metsänomistaja tunnistaisi ne riskit ja tekisi tarvittavat toimenpiteet ajallaan, jolloin ne on helpointa toteuttaa kustannustehokkaasti ja niiden vaikutus on mahdollisimman myönteinen kokonaisuuden kannalta.

konstapylkkerö2 29.3.2026, 07:52

Kassavirta ja tulevaisuuden tuottoero ratkaisee käsittelelyvaihtoehtojen paremmuuden vertailtaessa harsintaa ja tasaikäistä metsän käsittelyä. NNA -laskelmat ei käytännössä vaikuta; ne on teoreettista pohdiskelua eikä useinkaan kohtaa todellisuuden kanssa.