› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus METSÄN TIGEYS

Viewing 10 replies - 41 through 50 (of 73 total)
1 2 3 4 5 6 7 8

  • Jatkuva kasvatus METSÄN TIGEYS

    Sent on: 5.1.2015 at 11:47

    Jk-metsän taimettumista käsitellessä esitettiin mm kommentti, että taimettuminen edellyttää niin harvaa metsää ettei se enää ole taloudellisesti kannattavaa. Yhdyn mielelläni kantaan, että mitä harvempi metsä, sitä suuremmat mahdollisuudet luontaiseen taimettumiseen. Jäin kuitenkin pohtimaan väitteen jälkiosaa. Mistä joku tietää, onko toiminta kannattamatonta? Onko joku kokeillut täysimääräistä JK-kasvatusta laittomasti?

    Tasaikäismetsästä on helppoa laskea runkot ja taimet. Puhutaan n. 3000 t/ha kylvömänniköllä, n1600 tainta/ha istutuskuusikolla ja koivikolla. Runkoluku putoaa sitten n. 300 – 600 kpl/ha ennen päätehakkuuta.

    Millaiseksi muodostuu optimaatinen tiheys jk-metsässä? Miten määritellään tiheys? On vaikeaa laskea runkolukua, jos alueella kasvaa sekä pienia taimia että päätehakkuuta odottavia suuria puita rinnakkain. Mielestäni jk-metsän tiheys säilyy likimain vakiona vuodesta toiseen. Mikä on ja miten määritellään jk-metsän optimi- tai tavoitetiheys?

    Uskon, että monet ajattelivat taimettumisen ongelmia siltä kannalta, että tavoitteena pitää olla nykyiset ohjearvot. Koska tavoite on varmasti pienempi kuin 1500 / ha päästään tavoitteeseen nykyistä paljon pienemmällä taimimäärälla. Koska jk-metsässä metsä on eri-ikäistä, pientä ja suurta puuta sekaisin, sallii se varmasti nykymetsää suuremman valon pääsyn mahan jo nykymetsänkin ”runkoluvulla”.

    Creator
    uudehko metsänomistaja
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 6.1.2015 at 19:36

    Horjumaton ei taida vielä tietää, että aukosta hakattaessa saattaa saada jopa 2000-3000 euroa enemmän samasta puumäärästä. Niitäkin tuloja voi sitten sijoittaa vaikka osakkeisiin.

    Ammatti Raivooja 6.1.2015 at 19:39

    Eli miä laitan 15000€ osakkeisiin ja mulla on 50 vuoden päästä 700 000 € ja päätehakattava kuusikko tai koivikko mutta olen menettänyt 1500e uudistuskuluja sillä aikaa kun sinä olet harvennellut ja rukoillu, että kävisi niin hyvä tuuri, että saisit ilmaiseksi taimet?

    On yksi hehtaarin kokoinen jk kuvio korpimaisessa maassa, n. 50 vuotias, jolloin poistettu mäntyjä päältä. Aluskasvuskuusikko on nyt ensiharvennus kokoista. Aukkoihin syntynyt hieskoivua, muutama kuitu pätkä tulee, niiden alla 2-3 metriä pitkiä kuusia (oli). Vieressä kasvaa kuution kuusia, joten maassakaan ei ole vikaa vaikka sitä heti epäilee kun näkee kitukasvuisen metsän. Siitä on kuva ja sit on yksi kuva ensimmäisestä ja viimeisestä kuusikon pienaukosta ja mitä tapahtuu kun tuuli puhaltaa.

    Horjumaton 6.1.2015 at 19:41

    *** On se uskottava. Täällä tosiaan toiset puhuu aidasta ja toiset aidanseipäistä. Mitäpä tässä jankkaamaan 🙂

    Visakallo 6.1.2015 at 19:54

    Timppa on kyllä ihan oikeassa.

    pihkatappi 7.1.2015 at 07:20

    Tuolla arvometsän sivuilla on esimerkkiä jatkuvista yläharvennuksista yhden tilan alueella. Ei tuossa ole jatkuvaankasvatukseen erikseen pyritty, vaan hyödyntämään kokoajan tuo olemassa oleva puusto täysimääräisesti. Ja joskus tuo kierto sitten loppuu ja tehdään aukko. Metsienkäsittelyn tapa on siirtynyt isältä pojalle, eli voi se mennä näinkin päin.
    http://kettunenarvo.blogspot.fi/p/arvometsan-opetusrastit.html

    A.Jalkanen 7.1.2015 at 09:54

    Näyttää retkeilyn arvoiselta paikalta tämä Petäjäveden Arvometsä. Lienee sattuma, että Timo Kujalan ja kumppaneiden jk-kasvatusta tarjoavan yrityksen nimi on myös Arvometsä.

    pihkatappi 7.1.2015 at 10:05

    Okei, mä sotkinkin ajatuksessani nuo arvometsät. Mutta kyllä tuon isännänkin metsät retkeilyn arvoiset tosiaan ovat, tuossahan on pitemmän aikaa kerätty kokemusta.

    Korpituvan Taneli 7.1.2015 at 20:41

    Mielenkiintoista tämä toitotus että ei tiedä kun ei ole tutkittu. Koko maahan oli vuoteen 48 asti jk:n koeruutuna. Silloin sillä vain oli rehellisempi nimi harsinta. Poikkeuksen muodostivat jaksollisen kasvatuksen koealat, joita niitäkin oli aika paljon. Lisäksi oli mm metsäpalojen jälkeisiä jaksollisia alueta.
    Myos tutkimustoimintaa on ollut, aikaisimmat jo venäjän vallan aikaisia. Ainoa minkä tutkimus on todellakin varmaan väihäistä on nykyisen korjuutekniikan soveltuvuus jk metsään.
    Tietysti tutkimukset pitää muuntaa nykyisiin mittaustapoihin yhteensopiviksi, mutta kyllä moteista saadaan euroja vaikka tutkimus olisi 1920-luvulta.

    Yksi näyttö jaksollisen kasvatuksen eduista löytyy VMI tilastoista. Meillähän metsäpinta-ala väheni sattuneesta syystä 40-luvulla. Metsien puumäärät kuitenkin ylittivät 30-lun tason jo 50-luvulla.

    Kaikki tämä tieto on olemassa, sen todistusarvoa ei vain jostain syystä haluta tunnustaa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    pihkatappi 8.1.2015 at 05:37

    Puuston kasvu heikkenee kun otetaan aina päältä parhaiten kasvaneet puut pois. Tuohan on ihan selvä. Mutta ketä se sitten haittaa, jos joku marginaaliryhmä tekee asiat ”väärin”?

    Visakallo 8.1.2015 at 05:45

    Ei se ketään haittaakkaan, mutta jatkuvan kasvatuksen markkinointi väärin perustein haittaa.
    Kokematon metsänomistaja saattaa pilata metsänsä, vaikka näin ei olisi ollut tarkoitus.

Viewing 10 replies - 41 through 50 (of 73 total)
1 2 3 4 5 6 7 8