› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus PERIMÄ

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
1 2

  • Jatkuva kasvatus PERIMÄ

    Lähetetty: 13.1.2015, 16:38

    Nykyisin liki kaikki tasaikäisen metsän uudistukset tehdään valituilla siemenillä. Oikein hoidettuna ja oikenlaiselle maaperälle istutettuna tulokseksi saadaan hienon näköinen metsä.

    Samalla tuhoutuu paikalla aiemmin kasvaneen jo vuosituhansia paikallisiin olosuhteisiin kehittyneen metsän perinnetekijät. Niitä ei saada takaisin, vaikka miten yritettäisiin. Mikäli paikalla siirryttäisiin luontaiseen uudistumiseen perustuvaan jk-metsän kasvatukseen, myös tämän metsän puiden perinne olisi tuota ihmisten valitsemaan uutta puuston ainesta.

    Lienee selvää, että ihmisen tekemään valintaan sisältyy omat riskinsä. Ovatko valitsijat huomioineet kaikki perimään sisältyvät ominaisuudet? Osa ominaisuuksista on silmin nähtävissä ja ne lienee huomioitu. Osa ominaisuuksista saattaa ilmetä myöhemmin tai vain osassa kasvustoa. Olen mielessäni puntaroinut esimerkiksi ”maan nousemaa”. Saattaisiko se johtua osaltaan siitä, ettei emopuita valittaessa ole osattu kiinnitää huomiota puun tämän ”taudin” kestävyyteen? Tuulituhoja katsoessani nousee mieleen kysymys juuristosta. Onko perimää haettaessa huomioitu juuristo? Entäpä tasaikäisenä kasvaneen puun ”höhheli” runko. Saattaisiko se olla ainakin osiltaan seuraus ihmisen suorittamasta vajavaisesta valinnasta?

    Toiselta päin asiaa ajatellen, olisiko mahdollista suorittaa taimiaineksen valinta siten, ettei moisia haittoja esiinny nykyisessä määrin?

    Selvää on, että ihmisen suorittama emopuiden valinta on tehty tasaikäistä metsänhoitoa varten. Olisiko mahdollista ja syytä kehittää jk-metsälle oma taimikanta. Juuri nyt, kun digitaalisuuden vaikutuksesta kuitupuun menekki pienenee ja öljyn hinnan lasku vähentää oleellisesti polttopuun kysyntää, olisi oikea aika siirtyä suuremmassa määrin tukkipuuta tuottavaan jk-metsään. Onkohan asiaa mietitty?

    Tekijä
    uudehko metsänomistaja
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 13.1.2015, 17:16

    Siis Uudehko tarkoittaa, että ensin tehdään aukko, johon istutetaan jk-kasvatukseen sopivat taimet???

    Maannousema taitaa edelleen suurelta osin koskea puita, jotka ovat luontaisesti uudistuneet ja ehkä juuri siksi alttiimpia.

    Kyllä minusta puut osaavat aika hyvin optimoida pystyssä pysymisen. En kyllä usko, että ihminen pystyisi parempaa kehittämään.

    Höhheli runko syntyy, jos on väärä puu kasvamassa tai joskus liian harvassa.

    pihkatappi 13.1.2015, 17:17

    Eiköhän istuteta niitä jalostettuja potteja sinne äestettyyn tai mätästettyyn aukkoon. Alkaa mennä kyllä niin viherpesuksi että ei voi ymmärtää. Perimä heikkenee tuolla JK:lla, jos sitä aletaan isossa mittakaavassa harrastamaan, näinhän totesi myös A Jalkanen.

    Tehdään omissa metsissä niinkuin parhaaksi nähdään. Ei ne tosiasiat ole mihinkään kumoutunut että JK:ssa tulee korjuu hidastumaan, korjuu pitäisi tehdä aina talvella, tulee silti enempi korjuu vaurioita -> tulee enemmän lahoa. Lahopuuta on tietysti sitten enempi pipertäjille ötökkien tutkimista varten ja Suomi köyhä. Ja tuo pienaukko homma toimii varmuudella vain tietynlaisissa kosteissa pohjissa. No ei näitä asioita tällä foorumilla ratkaista, mutta JOKU RAJA.

    Metsäkupsa 13.1.2015, 17:49

    Pihkatapin kanssa samaan päätelmään tullut nm.uudehkon metsänomistajan johdattelevasta oman uskomuksen syöttämisestä oikeana totuutena.Taitaa olla tosiaan kirjoittaja viher jk;n perimää omaava ”höhheli”. Meikäläisen tasaikäinen metsikkö tuottaa kasvatuskierrossa valtaosin tukkia,jos jk-kasvatuksessa samassa ajassa tukin osuus vielä huomattavasti korkeampi,niin ei Suomeen sellutehdasta sitten taida tukkipuita varten kannattaa rakentaa,jos pelkkää sahapuuta alkaa uusilla opeilla kasvaa.

    Visakallo 13.1.2015, 19:26

    Jatkuvasti samalla paikallisella perimällä ei valitettavasti saavuteta uudehkon metsänomistajan tavoitteita, vaan lähinnä päinvastoin.
    Vaikutus on samankaltainen kuin ihmisillä tai eläimillä, jotka liian pienessä yhteisössä sukuuntuvat ja altistuvat sitä kautta erilaisille sairauksille.
    Väestön ja eläinten liikkuvuus kiistattomasti vähentää perimästä aiheutuneita sairauksia.
    Se on tietysti totta, että puiden muualta tuodun alkuperän pitää soveltua olosuhteisiin, eli siirtoetäisyys ei saa olla liian pitkä.
    Toisaalta myös kasvupaikan olosuhteet eivät pysy samana ilmaston yms. muutosten takia.
    Suomalainen metsäntutkimus on yli sata vuotta vanhaa, joten myös näitä asioita on ehditty tutkia hyvinkin paljon ja soveltaa käytäntöön.
    Mm. metsänviljelymateriaalin alkuperä ja sijaintiedot ilmoitetaan meillä riittävän tarkasti.

    Visakallo 13.1.2015, 19:51

    En ole missään vaiheessa ymmärtänyt, miten jaksollisessa kasvatuksessa syntyisi enemmän kuitupuuta kuin jatkuvassa kasvatuksessa?
    Käytettävissä olevien, yli 60 vuoden aikaisten mittaustodistusten mukaan tiloiltamme korjatun puun tukkiosuus on ollut 80% tietämissä, vaikka koko kyseisen ajan on harjoitettu jaksollista kasvatusta.
    Kun vastakkain asetetaan faktat ja puheet, voitte ehkä arvata kumpaa uskon.

    uudehko metsänomistaja 13.1.2015, 20:21

    Puun takaa esitti väitteen joka yllätti minut täysin. Hän väittää, että jatkuva kasvatuksen saannosta yli 80 % on tukkia. Ja lisäksi, että asia voidaan tilastollisesti todentaa.

    Omassa tiheyslaskelmassani oletin, että jk-metsässä jokaista kahta täysikasvuista runkoa kohti joudutaan poistamaan yksi runko tukiksi kelpaamattomana eli kuituna. Puun kuutiosaantoa en kykene arvioimaan, mutta oletan jo tällä kuitumäärällä jäätävän noin 80 %:n tukkisaantoon.

    Jos puun takaisen luvut pitävät paikkansa, joudun uudelleen ajattelemaan koko jk-metsän tiheyden. Toivon myös muilta metsänomistajilta tietoja tasaikäismetsän tukkipuuosuuden suuruudesta.

    Visakallo 13.1.2015, 20:33

    Hetkinen, miten päin minä uudehkon metsänomistajan mielestä oikein väitin?
    Minä en esittänyt väitettä vaan mittaustuloksen.

    uudehko metsänomistaja 13.1.2015, 23:20

    Puun takaa kirjoitti seuraavaa:”Käytettävissä olevien, yli 60 vuoden aikaisten mittaustodistusten mukaan tiloiltamme korjatun puun tukkiosuus on ollut 80% tietämissä, vaikka koko kyseisen ajan on harjoitettu jaksollista kasvatusta.”

    Minä en osaa tulkita sitä kuin yhdellä tavoin. Jaksollisessa kasvatuksessa ”Puun takainen” pääsee noin 80 % tukkisaantoon korjatusta puutavarasta.

    Olin kuvitellut tukkiosuuden jaksollisessa kasvatuksessa olevan merkittävästi pienempi, ja siksi olin ja olen edelleen hämmästynyt. Ajatus on minulle uusi ja sen seurauksena saatan joutua muuttamaan käsityksiäni jk-metsän tulevaisuudesta.

    Kirjallisuudessa on esitetty jk-kasvatukselle eduksi sitä, että suurempi osa puuston kasvusta saadaan korjattua kalliimpana tukkina ja halvemman kuitupuun osuus on vastaavasti pienempi. Prosenttiluku, josta nyt puhutaan, sisältää mielestäni väitteen, että kirjallisuuden edellämainitut perusteet ovat virheellisiä.

    Asiaa lienee tutkittu paljonkin ja lisäksi jokaisella ainakin yhden kasvukierron metsää omistaneella lienee asiasta oma kokemusperäinen arvionsa. Olisi hyvä saada vertailupohjaksi useampia lukemia.

    Gla 14.1.2015, 03:14

    UM: ”Juuri nyt, kun digitaalisuuden vaikutuksesta kuitupuun menekki pienenee ja öljyn hinnan lasku vähentää oleellisesti polttopuun kysyntää, olisi oikea aika siirtyä suuremmassa määrin tukkipuuta tuottavaan jk-metsään.”

    Olisi suuri virhe tehdä muutoksia metsänhoidossa siksi, että öljyn hinta on alhaalla. Vuoden tai parin kuluttua tilanne voi olla päinvastainen. Vai ennustiko joku vuosi sitten öljyn hinnan laskun?

    Kuten Puun takaa totesi, jk-metsä ei tuota yhtä aktiivisesti hoidettua jaksollista metsää enempää tukkia. Sen sijaan metsän muuttaminen teorioiden mukaiseksi optimaaliseksi jk-metsäksi vie lähtötilanteesta riippuen vuosia tai muutaman vuosikymmenen ja siirtymäaika ei tuotannon tehoa paranna.

    uudehko metsänomistaja 14.1.2015, 04:23

    Pyydän anteeksi nimimerkiltä Puun takaa.

    Syntynyt kinastelu hänen ilmoittamastaan 80 %.n tukkiosuudesta selkeni minulle juuri (klo 5.15). Olin väärässä. En ymmärtänyt sanaa tilitys. On selvää, että Puun takaa kertoi tukkiosudesta puun myynnistä saatuna rahamääränä. Toisin sanoen suuriko osuus myyntituloista on saatu tukista. Vielä kerran anteeksi. En missään nimessä halua ruveta kinastelemaan kinastelun vuoksi.

    Tukkiosuus on niin keskeinen osa vertailtaessa tasaikäista metsäsänhoitoa ja jk-metsän hoitoa, että avaan asialle oman viestiketjun, johon toivon asiaa koskevat viestit ohjattavan,

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
1 2