› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuvaa kasvatusta niin metsiin kuin metsälakiinkin….

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 121)
1 2 3 … 11 12 13

  • Jatkuvaa kasvatusta niin metsiin kuin metsälakiinkin….

    Sent on: 17.1.2013, 17:17

    Olisko ehkä Suomen ”kovin” j.k-mies?
    Laittoi metsälait ja pakkorahastajat kuriin ja säätyyn.
    Paljon asiaa nyt ilmestyneessä M.L-Makasiinissa. On aivan oman tyylinen metsän kasvattaja jonka oppia kyllä itsekkin ymmärrän.
    Sekapuustoinen jk sopii minunkin kasvatusajatukseeni oikein hyvin.
    Lehtipuuta vähintään parikymmentä prosenttia ja valoisuus riittää harvassa kasvattaen myös uudistumiseen. Lukekaahan ajatuksella ja kertoilkaa miltä maistui. Nuo EU kuviot ovat olleet raskas ja kallis prosessi josta syvä kumarrus ja Kiitos hänelle uhrautuvaisuudesta meidän muidenkin edestä!

    Tekijä
    jees h-valta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla Gla 18.1.2013, 05:17

    Kujala todennäköisesti on Suomen kovin jk-mies. Harva uhraa asiansa puolesta omaa rahaa hyvän, keskikokoisen etelä-suomalaisen metsätilan verran. Jotenkin toivoisi, että metsäala palkitsisi kaverin työstä, johon ei massiivinen suomalainen virkamieskoneisto pystynyt edes eu-aikana. On kohtuutonta, että Kujalan palkkioksi jää se, että prosessin jälkeen Suomessa saa kasvattaa metsiä niin kuin parhaaksi näkee.

    Itse kasvatusmenetelmästä voidaan sitten olla montaa mieltä. Kujalan valituksessahan ydinasia oli mhy:n ja metsäkeskuksen asema, ei kasvatusmenetelmät sinänsä.

    Mhy:n neuvontaan artikkelissa kohdistettu kritiiki on minusta hiukan epäreilua. Jos konsultin (mhy) mielestä tasarakenteinen kasvatus on parempi vaihtoehto, sitä tarjotaan. Jos erirakenteista ei hallita, ei siitä hyvää saa hyvällä tahdollakaan. Toisaalta, jos konsultin ajatukset tiedetään sopimattomaksi omaan arvomaailmaan, mikä pakko sieltä neuvoja on hakea? Ja sitten vielä harmitellaan sitä, ettei omistajalla ole päätösvaltaa, vaikka lähtee ihan omasta tahdostaan huonoksi havaitsemaltaan konsultilta apua pyytämään. Jos apua tarvitsee ydinliiketoiminnan pyöritykseen, onko tällöin edes edellytyksiä arvostella konsulttia? Tätä kokonaisuutta minun on vaikeata ymmärtää. Eri asia sitten on se, jos nykyinen lainsäädäntö tulee ongelmaksi hoitomenetelmien suhteen.

    Gla Gla 18.1.2013, 05:17

    Sivulla 8 oleva kuva juuri harvennetusta kuviosta herättää ajatuksia. Siinähän on muutama tukkikokoon kasvanut mänty ja koivu, jotka on kai tarkoitus hakata 20 vuoden kuluttua. Alla kasvaa kuusia, joista samassa yhteydessä joitain voi poistaa, jotta tilaa uudelle sukupolvelle tulee lisää. Mutta mikä tilanne on 20-40 vuoden kuluttua? Pelottavan huterilta ylimmän kerroksen puut tuulia ajatellen näyttävät, eikä lehtipuiden taimet noissa olosuhteissa suorarunkoista puuta kasva. 20% lehtipuusekoitukseen ei millään pääse, mikä on Kujalan tavoitteena. Eikä kuvassa etummaisena näkyvä (hies?)koivukaan tukkilaatua ole, sen verran lenkoa joka suntaan löytyy. Mutta eipä noilla prosenteilla kiinnostavaa koivutukkikauppaa synny, joten siten asialla ei ehkä olekaan merkitystä.

    Timpan kanssa olen samaa mieltä siitä, että artikkeliissa olisi saanut olla tarkempaa tietoa kannattavuuden määräytymisestä. Mutta koska tekstissä oli käytetty mainosmiesten suosimaa tapaa määritellä asia sanan ”jopa” avulla, jätän luvut omaan arvoonsa.

    Jani 18.1.2013, 09:10

    Sinänsä artikkeliin ei tämä suoraan liity, mutta kannattavuus laskelmia aiheesta löytyy ainkain ”metsän jatkuva kasvatus” kirjasta (Pukkala, lähede, laiho). Ainakin paperilla saatu näyttämään pitkässä juoksussa kannattavammalta kuin nykymalli. Korjuukustannukseksi oli MT-kuusikossa siinä merkitty yläharvennuksilla 10,1€/m3 (nykymallin alaharvennuksessa sama, ensiharvennuksessa15,6€/m3 ja päätehakkuussa 6,2€/m3). Tiedä sitten nuiden oikeellisuutta, mutta hyvin järkeenkäyviltä kumminkin kuulostavat.

    En asiasta nyt halua sen enmpää ruveta riitelemään, mutta ei tätäkään pitäisi täysin tyrmätä. Ei sovi kaikkialle, mutta ainakin täällä metät harvennuksen jälkeen puskee kuusen, männyn ja koivun tainta ihan kiitettävästi jolloin mielestäni jatkuva kasvatus on ihan kokeilemisen arvoista. Tarpeeks kauan kun mennään taaksepäin nii tälläkin päin metät hoidettu perimätiedon mukaan poimintahakkuiden avulla. Sitten tuli MHY (vai mikä nyt virallisesti sillon ollutkaan) ja sotki kaiken jolloin meiänkin metät jäi pääosin oman onnensa nojaan, kunnes nyt viime vuosikymmeninä umpeenkasvaneita metsiä yritetty ruveta ”elvyttämään”.

    MHY:n toiminnasta minulla nyt ei ole mitään hyvää sanottavaa, mutta jätämpä nyt ne huonotkin sanomiset sanomatta kun eihän ne aiheeseen kuulukkaan 😉

    jees h-valta 18.1.2013, 09:41

    Glan kommenttiin että miksi haki apua huonolta konsultilta (mhy).
    Kun niitä ei oikein paljon ollut vaihtoehtoja pahimpaan aikaan.
    Minulla ensimmäinen kosketus mhy:n kanssa oli kyllä myös aika kummallinen tapaus. En alkujaan yhdeksänkymmenluvun puolivälissä aikonut edes olla niiden kaas missään tekemisissä.
    Eka puukaupan jälkeen paikallinen mhy-heppu tuli sitten työpaikalleni ja antoi ”siunuksensa” kaupoille sanomalla etten varmaan siihen olisi parempaa hintaa saanutkaan. Olin aivan ”äimänä” ja totesin että olis vissiin ollut ”maan tapa” mennä sinne mhy-konttuurille ensteks.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 18.1.2013, 09:54

    Sokeammankin pitää huomata mistä tässä näytelmässä on kysymys: puuntuottajat vastaan ostajat. Kujala on hiiri rotan nahkassa.

    Tyyppi ilmoittaa julkisesti yläharvennuskorjuukulujen olevan pienemmät kuin jaksollisessa. Tuo tarkoittaa käytännösä sitä, että ostajat ovat toimineet sponsoreina tuossa jupakassa, eli tämä kujala on pelkkä sätkynukke.

    Metsuri motokuski 18.1.2013, 09:56

    Kyllähän tää alkaa kohta näyttämään aika hupaisalta koko metsänkasvatus. Olkoon se sitten jatkuvaa tai nykyoppien mukaista. Kohta alkaa tuntumaan siltä kun tuota metsäteollisuutta aletaan ajamaan alas koko Euroopajn sektorilla niin onkohan tuolla puulla kohta edes kysyntää. Nythän on jo tiedossa että hakkuumäärät ovat pienemmät kuin kasvu ja kohta tullaan varmaan siihen että sahatavarallakaan ei ole sitä kysyntää mitä tarjontaa on. Tämä nyt on vähän asian sivusta mutta sivuaa aihetta hieman.

    jees h-valta 18.1.2013, 10:06

    Niinpä kyllä jotta pitäisi sinne kaikki kasvatusmallit metsiin sopiman. Ja vielä liuta kasvattamattomiakin. Kaikkihan täällä metsäteollisuuden ”orjia” ollaan joten ei antoninkaan tarvi ollenkaan revitellä. Jos puuta aikoo myydä.

    Jani 18.1.2013, 10:09

    Eräs syy siihen että jatkuvaa kasvatus aloin miettimään oli se että paperitehtaita ym vastaavia, jotka pääosin kuitupuuta käyttävät ajetaa jatkuvasti alas jolloin kuitupuulle ei välttämättä tulevaisuudessa kysyntää kovin hirveästi ole. Tukkia sen sijaan jatkuvan ihmismäärän kasvun johdosta tullaan luultavasti tarvitsemaan rakentamiseen jatkossakin. Jatkuvassa kasvatuksessahan periaatteena pidetään että hakataan tukkipuita ja kasvatetaan kuitupuista tukkipuita.

    hemputtaja 18.1.2013, 10:26

    Varsin viisaat miehet aikanaan totesivat ns. ”metsänhoidollisen harsinnan” tai ”varsinaisen harsinnan” eli nykynimeltään ”jatkuva kasvatus” olevan p.stä. Ei onnistunut, ei sitten millään ja turha väittää, että eivät olisi tutkineet ja yrittäneet.

    Surettaa kun olen jo iäkkäähkö enkä näe kuinka vuosien päästä huomataan, että joku on kusettanut raskaasti.

    Sinänsä Kujalan rökitys jäykisteleville organisaatioille oli ihan paikallaan, että kiitos.

    Sitten muuta. Gla toteaa ”Eri asia sitten on se, jos nykyinen lainsäädäntö tulee ongelmaksi hoitomenetelmien suhteen.”. Tätähän nuo jk-kansalaiset (en väitä Gla:ta jk-kansalaiseksi) ovat valehdelleet ja sitten on mm. Metsälehdessä kuvia jk-metsistä. Niin että kuinka. Mitä se nykylaki on estänyt.

    Jani toteaa, että kirjasessa ”Metsän jatkuva kasvatus” on järkevän tuntuisia laskelmia. En luottaisi noihin. Valtosen laskelmat taitavat perustua kunnollisiin (hyväksyttyihin) kokeisiin ja lienevät lähempänä totuutta.

    Sinänsä eivät taida mitkään laskelmat olla kovin luotettavia. Luontaisen uudistumisen biologia kun on pahasti hakusessa edelleen. Hauskoja pikkutietoja tippuu aina joskus, kuten se, että puu saattaa estellä tehokkaasti muiden kuin omien jälkeläistensä ravinnon saantia.

    Jk-metsän korjuun kalleuteen (oletettuun) tuijotetaan liikaa. Ongelmat ovat muualla, kuten uudistumisessa, taimikon hoidossa, täydennysistutuksessa, ymv.

    Metsuri motokuski 18.1.2013, 10:33

    Eikös se jokaisen kasvatusmallin tavoitteena ole se viimekädessä hyvän tukkipuun kasvatus. Itse hoidan pääosin noita aikoinaan aukkohakattuja ja taimesta istutettuja metsiä ja kyllä niistä vain erinomaista tukkipuuainesta syntyy. Varsinkin kun taimiaines on oikea ja metsähoitotoimet ovat ajallaan tehty. Se on kiistatonta että vähemmällä työllä päästään jk:ssa päästään eteenpäin. Mutta kun itse olen satoja hehtaareja myös noita jk metsiä hoitanut niin ei se kyllä sovi päähoitotavaksi missään tapauksessa.

    Jk metsissä olen huomannut sen että niissä jäävissä puissa alkaa olemaan jo lahovikaa hyvinkin pienissä puissa. Päälle niitä ei huomaa kun koneen edestä niitä kaataa niin näitä havaintoja on tullut tehtyä. Toiseksi ne alkasvos kuuset eivät ole sittenkään piristyneet kasvuun vaan jäävät juromaan vuosiksi eteenpäin. Toiseessa paikassa taimettuminen onnistuu hyvin mutta jo vieressä alkaa juromista tapahtumaan. Minusta jk kasvatus onnistuu ns yhden puusukupolven kiertoon mutta sen jälkeen on jo metsälle tehtävä suurempi ”remontti”.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 121)
1 2 3 … 11 12 13