Keskustelut Metsänhoito Jyrkkä EI tiheikkökasvatukselle!

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 225)
  • Jyrkkä EI tiheikkökasvatukselle!

    Jälleen on julkaistu huolestuttavia raportteja koskien ensiharvennusten ja energiapuukohteiden korjuujälkeä.

    Korjuuvauriot ovat selvässä kasvussa ja energiapuistikoissa
    tilanne on jo kestämätön.Raporteissa keskitytään valitettavasti vain toteamaan tapahtunut. Syyt korjuun epäonnistumiselle ovat jääneet liian vähälle huomiolle.

    Joidenkin piirien mainostama tiheä kasvatus (yli 2000 runkoa/ ha + muu vesakko) on tehnyt korjuuolosuhteet ylivoimaisiksi. Sinne ja tänne taipuneet riukupuut kiilaavat kaadettavia runkoja säilytettäviä puita vahingoittamaan . Puuston vaatimaton järeytyminen pakottaa jättämään metsikön tiheäksi , jolloin työ vaikeutuu merkittävästi tilanpuutteen vuoksi . Riukuuntunut metsä puolestaan jää pohjapinta-alaltaan harvaksi jo pelkästään elinkelvottomien runkojen poistamisen seurauksena. Joissakin tapauksissa alitiheys on todettavissa jo ennakkoraivauksen jälkeen. Mitä tapahtuukaan , kun hakkuukone on tehnyt oman osuutensa? Kun tähän vielä lisätään korjuuajankohdan jälkeiset luonnontuhot , ei palstalla enää montaa runkoa/ riukua huoju.

    Varsin usein kuulee ja näkee syytettävän konetta tai kuljettajaa heikosta korjuujäljestä . Todellisuudessa vahingot aiheutuvat liian haastavista olosuhteista .
    Olisikohan syytä tarkentaa metsien kasvatusohjeita siten , että ne mahdollistaisivat onnistuneen korjuutapahtuman ilman ylivoimaisia ponnisteluja.

    TAVOITTEEKSI : Kasvatettavia runkoja korkeintaan 2000 / ha , ja vesakko tantereeseen jo vuosia ennen hakkuuta. Energiapuun kasvatuksen nimissä tapahtuva metsän pilaaminen on lopetettava heti alkuunsa . Se aiheuttaa vain kuluja ja mielipahaa kaikille osapuolille. Viedään kone palstalle vasta , kun sieltä on korjattavissa vähintään yksi rekkakuorma puita hehtaarilta . Tämä rekkakuormallinen pitää saada katkottua ja karsittua yhden työvuoron (8 h) aikana …ja luonnollisesti ilman korjuuvaurioita.

  • jees h-valta

    Ja mistähän ms200:n on saanut käsityksen puliksi puitujen ostosta. Tämäkin oli 17,9 ha:n ala silloin -95 kun ostin sen 45000 markalla.
    Siitä oli aukkoa 5ha eli kohtuullisen maltillinen määrä kokonaisalasta.
    Seuraavana vuonna tein kaupan hehtaarin alasta ja sain siitä noin 35000 markkaa. Siitä eteenpäin on sitten uudisteltu loppuja ja osa on vieläkin uudistamatta vanhana metsänä. Että ei sen aukon tuotto nyt aivan kynnyskysymys ole ollut vaikka tavallaan toinen kierros olikin jo hieno aloittaa. Nyt myös muilta palstoilta alkaa omauudistamiani (tämän jälkeen ostettuja) tulemaan viiden vuoden sisään PÄÄTEHAKKUUSEEN. Pyri siihen ms200:n ja ala sitten näkemään vaivaa vasta muiden tekemistä.

    Puun takaa

    On tietysti ihan hyvä päästä jossain vaiheessa eroon tappiollisesta metsätaloudesta, vai mitä Jesse?

    jees h-valta

    En mitenkään suorastaan pyri siitä eroon mutta sanotaan että vaikeammaksihan se nyt tuntuu menevän koko ajan. Investoinnit ovat metsien hintatason myötä jääneet vähemmälle, myös kalusto soivaa.
    Nyt olisi mahdollisuus lisätä aika hyvin puunmyyntiä jos hintatasot hiukankin petraisivat. Nyt ei tälle vuodelle vielä ole 500 mottiakaan kauppaa.

    jees h-valta

    Ja vielä tuosta ms200:n tukin vartoilusta. Harvapa sitä varmaan vartoileekaan alle kakskymppiseltä palstalta. Mutta seuraava parikymppinen sitä kyllä tuo jo sillekkin ja varmasti. Hyvälaatuistakin riittämiin. Ja ymmärrän kyllä että voiha se vit….a lukea kun joku tekee rahaa siitä mitä itse hikipäässä raivaa maahan. Tuplavahinko, valitan ms.

    jees h-valta

    Seuraavaksi ms200:n tukkiintoiluun. Sain kaupan kyllä juuri 3.6. kirjanpanajan kuusikon hätähakkuuseen vaikka olikin kuusitukin ostokieltokin kyseisellä firmalla päällä. Siinä hakataan kauppakirjan mukaan kuusitukkia 70mottia ja kuusisorvitukkia 10mottia. Myös mäntytukkia tulee jonkinverran koska ajoura joudutaan viemään kovempaan mäensyrjään. Kyse on ennenaikaisesta jonka kokonaispuumäärä arvioidaan kaupan mukaan 440motiksi.
    Siinä on lähinnä ojan ja aukon syrjien hakkuuta ja pieni pääteala ojan varresta läheltä tuhon alkuun lähtöä. Ettei nyt aivan vierasta ole tukin kauppakaan. Teen sitä kyllä lähestulkoon joka vuosi.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Mnjaa, enpä tiedä onko ne muutaman satasen tulot sen arvoisia, että puusto on pienempää ku jos niitä ois raivattu hikihatussa ja puhumattakaan siitä tuhosta minkä kone saa aikaiseksi siellä. Saahan siitä raivauksesta sen satasen myös, pitää siihekkin myydä jo läjä energiaruipeloa.

    jees h-valta

    Enpä tiedä teitin tuhoista mutta eipä ole havaintoja moisista.
    Minulle tulot on tuloja ja menot menoja ja raivaus teettää menoja. Hakkuu taas tuottaa tuloja nääs. Ja siellä pankkitilillä ei lue että ruipelorahaa. Aivan sama ostovoima.

    Gla Gla

    Miten hinnoittelit raivauksen, kun sen itse teit? Olisiko vähän harvemmaksi raivaamisesta aiheutunut enemmän kustannuksia?

    jees h-valta

    Harvemmin tässä mitään tiukkaa tuntipalkkakehystä on tullut missäänkään metsänhoidossa harrastaneeksi mutta maksaa ne kulkemiset ja sahan bensatkin. Eikä ennakkoraivaukseen minulta juuri harvempaa asentoa tule löytymään. Pitää vain itse alkaa tehdä sitä seuraavaakin harvennusta. Laatuvaraa pitää olla. On toki vielä tarjottu kuutiohintaa seuraavaankin e-puutyyppiseen mutta katsotaan nyt mihin päin seuraavaksi poukitaan metsäpoliittisella saralla.

    Gla Gla

    Ethän sinä ennakkoraivausta edes tehnyt, eikä ennakkoraivauksessa laatuvaraa jätetä. Eikä moton käsittelyyn joutuvan puuston runkolukua ennakkoraivauksessa edes säädetä. Runkoluku haetaan kohdilleen taimikon harvennuksessa, jotta puusto saa kasvaa ensimmäiseen kaupalliseen puunkorjuuseen saakka mahdollisimman hyvin.

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 225)