› Keskustelut › Metsänhoito › Jyrkkä EI tiheikkökasvatukselle!

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 225)
1 2 3 4 5 … 21 22 23

  • Jyrkkä EI tiheikkökasvatukselle!

    Sent on: 1.6.2012, 18:33

    Jälleen on julkaistu huolestuttavia raportteja koskien ensiharvennusten ja energiapuukohteiden korjuujälkeä.

    Korjuuvauriot ovat selvässä kasvussa ja energiapuistikoissa
    tilanne on jo kestämätön.Raporteissa keskitytään valitettavasti vain toteamaan tapahtunut. Syyt korjuun epäonnistumiselle ovat jääneet liian vähälle huomiolle.

    Joidenkin piirien mainostama tiheä kasvatus (yli 2000 runkoa/ ha + muu vesakko) on tehnyt korjuuolosuhteet ylivoimaisiksi. Sinne ja tänne taipuneet riukupuut kiilaavat kaadettavia runkoja säilytettäviä puita vahingoittamaan . Puuston vaatimaton järeytyminen pakottaa jättämään metsikön tiheäksi , jolloin työ vaikeutuu merkittävästi tilanpuutteen vuoksi . Riukuuntunut metsä puolestaan jää pohjapinta-alaltaan harvaksi jo pelkästään elinkelvottomien runkojen poistamisen seurauksena. Joissakin tapauksissa alitiheys on todettavissa jo ennakkoraivauksen jälkeen. Mitä tapahtuukaan , kun hakkuukone on tehnyt oman osuutensa? Kun tähän vielä lisätään korjuuajankohdan jälkeiset luonnontuhot , ei palstalla enää montaa runkoa/ riukua huoju.

    Varsin usein kuulee ja näkee syytettävän konetta tai kuljettajaa heikosta korjuujäljestä . Todellisuudessa vahingot aiheutuvat liian haastavista olosuhteista .
    Olisikohan syytä tarkentaa metsien kasvatusohjeita siten , että ne mahdollistaisivat onnistuneen korjuutapahtuman ilman ylivoimaisia ponnisteluja.

    TAVOITTEEKSI : Kasvatettavia runkoja korkeintaan 2000 / ha , ja vesakko tantereeseen jo vuosia ennen hakkuuta. Energiapuun kasvatuksen nimissä tapahtuva metsän pilaaminen on lopetettava heti alkuunsa . Se aiheuttaa vain kuluja ja mielipahaa kaikille osapuolille. Viedään kone palstalle vasta , kun sieltä on korjattavissa vähintään yksi rekkakuorma puita hehtaarilta . Tämä rekkakuormallinen pitää saada katkottua ja karsittua yhden työvuoron (8 h) aikana …ja luonnollisesti ilman korjuuvaurioita.

    Tekijä
    suorittava porras suorittava porras
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 4.6.2012, 10:34

    Selvennän vielä sen verran (työn ohessa huitaisuja) että vertailla voidaan myös kuusen viljelyn ja energiapuun kasvatuksen taloudellisuuden suhdetta kunhan mennään paremmin selvitetyllä talouslaskennalla kuin Metsälehti myös omalla tavallaan huitaisi.
    Perusteitahan ei juuri ollut sen kummemmin selvitetty mistä he tuon ainespuunkasvatuksen paremman kannattavuuden saivat.

    Gla Gla 5.6.2012, 09:16

    Pihkaniska: ”Kuvan kohde on -85 istutettu, jonka jälkeen kehoituksista huolimatta en ole kohteelle tehnyt mitään. Energiapuuta lähti mukavasti, josta sain maksun. Puun laatu istutusmänniköksi on kohtuullisen hyvä. Jos olisi raivattu nykyoppien mukaan ei tulevaisuudessa saataisi kunnon tukkipuuta. Seassa ollut koivunvitelikkö ei ole vioittanut jäävää puustoa ja korjuuvaurioitakaan ei juuri ole tullut. Ostomies ei pitänyt ennakkoraivausta tarpeellisena.”

    Kuva on julkaistu ja kuvan yhteyteen on muutama kommenttikin tullut.

    Yllättävän hyvä metsä on kasvanut, jos tosiaan mitään ei istutuksen jälkeen ole tehty. Sinänsä hyvä esimerkki siitä, että mäntyä kannattaa tiheässä kasvattaa huolimatta runkojen lihomisen hidastumisesta.

    En tiedä, selittääkö maantiede jotain, mutta ainakin etelässä olisi luullut vesakon haittaavan mäntyjä enemmänkin. Jostain syystä kun lehtipuusto ei tunnu vajaan tiheyden tuomia ongelmia kunnolla paikkaavan. Pikemminkin laatu herkästi heikkenee ja kasvu hidastuu. Vai onko kohde kuitenkin taimivaiheessa perattu, mutta sen jälkeen annettu olla?

    Millainen määrä taimia tuonne on istutettu ja miten maa on muokattu?

    jees h-valta 5.6.2012, 21:09

    Vielä palaisin tuohon suorittavan portaan kovaan aloituspaatokseen liian haastavista olosuhteista. Mahtaakohan hän pääasiassa olla päätehakkuita tekevä motoilija?
    Kun mennään harvennustarpeessa olevaan metsään otetaan edestä ajoura auki. Aivan samoin energiahakkuussa. Isolla motollahan jopa joukkokäsittelykouralla pystytään siirtämään pystyasennossa tavara karsintaan ajouralle.
    (Juuri tuolla Porin puolessa eräällä luennolla Metlan luennoitsija vastasi motomiehelle saman tyyppiseen huolestuneeseen kuulijakysymykseen (motokuljettaja) näin.)
    Jos siirtovaiheessa sitten joku raippa hiukan kärsii se on helppo tyhjällä kouralla ensin poistaa jolloin saadaan siisti näkövaikutelmakin.
    Joten oliskohan syytä kuitenkin vain tarkentaa kalusto ja tekomies siellä kopissa että on oikealla kohteella? Kykypuoleen nähden.
    En yleensä arvostele kovin herkästi moton kuljettajia koska useimmiten heistä omat kokemukset vain myönteisiä.
    Mutta tuo hyökkäävyys pisti kummastuttamaan ja vaatisi kyllä vielä vastauksen aloittajalta.

    suorittava porras suorittava porras 6.6.2012, 17:45

    Eka sivulta löytyy vastaus (suunnattu harjavaltalaiselle) kokemuksesta. 75% työmaistani on 25 vuoden aikana koostunut harvennuksista ja energiahakkuista . En katso olevani asiassa aivan untuvikko .
    Energiahakkuita tein jo 2000- luvun alussa , jolloin haettiin kelvollisia kohteita (=jossa työ on kannattavaa) kissojen ja koirien kera. Työmaita ei tahtonut löytyä sillonkaan , vaikka oltiin ”monopoliasemassa”. Nyt on alalle pöllähtänyt runsaasti uusia yrittelijöitä ja kunnolliset työkohteet ovat entistä enemmän kiven alla. Raivaussahan koskemattomia ryteiköitä on kylläkin valtavasti , mutta taloudellisen tuloksen teko niissä on mahdotonta .

    Vielä vähä asiantuntemiuksesta pienpuun korjuussa… Saimme pari vuotta sitten yrityksenä e-puu koulutusta. Vuosia kouluttajana toiminut metsätoimihenkilö(/metsäkeskus) teki johdattelevan kysymyksen harvahkossa onkivapametsässä , että eikös olekin kelpo kohde. Tähän yrityksemme kenttäpäällikkö vastasi , että olisi tullut lavetilla ja vienyt koneen pois , jos olisi tiennyt olosuhteet. (Edellisen palstan ”ei tule kunnollista metsää , eikä halpaa energiaa” -kohde) . Se ratkaisu tehtiinkin , kun kouluttajat poistuivat paikalta.

    ja niitä nippuja on tullut liikuteltua pystyasennossa enemmän , kuin harjavaltalainen voi kuvitella , isoja ja pieniä , joskus jopa pari vuotta yhtäsoittoa läpi vuoden.

    Ironman 6.6.2012, 18:15

    Kannattaisiko suolatun porsaan vakavasti miettiä oletko oikealla alalla,koska en muista että kertaakaan olet kirjoittanut mitään positiivista.
    Kannattaisi katsoa peiliin ja vakavasti miettiä missä syy jos hommat ei onnistu,eikä aina syyttää muita.

    jees h-valta 6.6.2012, 18:50

    Hienoa! Nyt palsta taas elää. Mäitä ironmaneja lisää!
    Ja suorittavalle vielä sen verran etten minä pelkästään kuvittele.
    Haen myös tietoa niin usein kun tilaisuuksia on erityyppisissä metsätoimijoiden tapaamisissa.
    Sitä paitsi näin tosiaan Metlan Sauli Valkonen kommentoi eikä muutenkaan mitenkään tyrmännyt energiakohteiden konetyöstöä.

    jees h-valta 6.6.2012, 18:56

    Toisekseen tuo pitkäparrankin mainitsema menetelmä lakirajan poistuttua saattaa meidän suorittavan eteen tuoda näitä ei niin järeitä kohteita vähän joka sorttisia pilvin pimein.
    Katselin äskeisellä iltametsikkölenkilläni yhtä karuhkoa mäkeä joka on nelikymppinen kuusikkovaltainen ”paska” suoraan sanottuna.
    Nyt taas uusi tuulenkaato ja juuri sieltä niitä tuli keräiltyä.
    Kasvu olemattoman kituvaa ja harsuuntuminenkin jo vaivaa.
    Kippaan välittömästi kun on baana vapaa.

    vihreen koneen kuski 7.6.2012, 09:11

    Isolla motollahan jopa joukkokäsittelykouralla pystytään siirtämään pystyasennossa tavara karsintaan ajouralle.
    Jos siirtovaiheessa sitten joku raippa hiukan kärsii se on helppo tyhjällä kouralla ensin poistaa jolloin saadaan siisti näkövaikutelmakin.
    Joten oliskohan syytä kuitenkin vain tarkentaa kalusto ja tekomies siellä kopissa että on oikealla kohteella? Kykypuoleen nähden.

    Näinhän sitä hommaa nimen omaan tehdäänkin.Mutta kaikkia pieniä keppejä ei voi ekä kannata kerätä edes energiaksi ja näitä kun alat koneella ”raivaamaan” ja maahan painamaan niin aikaa ja löpöä kuluu ja sitä ei kukaan korvaa. Jos taas annat ”kepit” olla niin ne tarttuessaan ohjaa kouraa ja kerättäviä puita, puhumattakaan että niiden joukkoon menet jotain kaatamaan.
    Kaikkein tärkeintä kuitenkin on nähdä mitä tekee, jos sokkona joutuu sahaileen niin ketjuja menee ja joku nekin joskus teroittaa, ja taas aikaa menee.

    Energia korjuussa katteet on niin ohuet että pinetkin ylimääräiset liikkeet vie homman pakkaselle.

    Tähänkin hommaan on kyllä tulossa muutosta. Jo nyt hommia ketjutetaan niin että ”avainyrittäjät” tekee parhaat ja aliyrittäjän aliyrittäjät tekee huonoimmat.Paska sataa aina alaspäin.Viimeisenä vironpoika suhertaa mitä suhertaa. Rakennus alalla on pimeä työvoima pyritty kitkemään pois, ja jonnekkin nämä yrittäjät hakeutuu.Joten metsänomistajat opiskelemaan viron kieltä niin, alkaa taas yhteistyö sujumaan.

    jees h-valta 7.6.2012, 09:38

    Niin, tuo pienien keppien keräily ei kuulunut ehdotelmiini. On tietysti kohteita joita ei ole taimikkovaiheessa varhaisperattu ja silloin se yleensä tietää ennakkoraivausta joko raivaussahalla tai nyt kokeilussa jo olevilla raivausterillä jotka kiinnitetään siihen moton kouraan. Kaikkein kustannustehokkain on tämä moto-vaihtoehto jolloin se silpaisee vain näkemäesteet pois.

    suorittava porras suorittava porras 7.6.2012, 21:21

    ”Pitkäparran” esittämä malli saattaa olla hyväkin rehvillä mailla . Sen verran kuitenkin palstaa pitäisi vaalia , että puut järeytyisivät kohtuullisen kokoiseksi . Yli 100- litraisista rungoista kertyy tavaraa pinolle ihan kohtuudella ja pienillä kuluilla . 10- 20- litraiset räipät puolestaan ovat vain turha kustannuserä , joiden keräilyn työkustannus liikkuu 50 euron kieppeiilä kuutiolta. Nämä on joko raivattava ennakkoon tai annettava järeytyä rauhassa vähintään 70 litraisiksi.

    Harjavallan miehen kannattaisi käydä katsomassa , kuinka ”helppoa”
    työskentely energiaviidakkossa todella on . Vahvasti sokeroidut esitelmät enrgiapuun tuottamisesta ja innokkaiden konekauppiaiden mainospuheet omien innovaatioidensa erinomaisuudesta ovat joskus varsin kaukana todellisuudesta . Tarvitaan kokemusperäistä tietoa tasapainottamaan mielipiteen muodostusta.

    PS. Ruokohelpikin oli vuosia eräiden piirien mielestä varteenotettava energivaihtoehto. Mutta kuinkas kävikään? Tukien loputtua tunnustettiin , että hommassa ei ole ollut alunalkaenkaan mitään järkeä. Sama todetaan ennemmin tai myöhemmin myös energiapuun kohdalla , mikäli sitä ei ruveta kasvattamaan järeämmäksi. Tämä tapahtuu joko hoitamalla energiapalstat tai odottamalla riittävän kauaan , kunnes luonto on harventanut ja tarvittava puuston tilavuus saavutettu . Odottajan aika voi kuitenkin käydä pitkäksi.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 225)
1 2 3 4 5 … 21 22 23