Keskustelut Tekniikka Kaatosuuntaajan valinta

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 51)
  • Kaatosuuntaajan valinta

    Merkitty: 

    <p>En ole koskaan omistanut kaatosuuntaajaa, joten nyt kaivattaisiin hieman vihjeitä sellaisen omistajalta ja käyttökokemusta omaavalta siitä, että millaista kannattaisi katsoa.</p><p>Minkä kokoista kaatosuuntaajaa tyypillisesti tarvitaan (keskimäärin)? Eli minkä verran pitäisi olla nimellistä voimaa että keskimäärin pärjää? Ei ole kyse mistään poikkeuksellisen suurista puista tai poikkeuksellisen suurta voimaa vaativista ongelmapuista. Ihan harrastekäyttöön olisi tulossa, ei mitään ammattimaista toimintaa.</p><p>Toista tonnia maksavat hieman hirvittävät kun on kyse harrastekäytöstä ja taasen ne superhalvat mietityttävät, että mahtavatko kestää mitään ja mitä niillä oikeasti tekee (< 500 kg). Asialliset ideat ja ajatukset siitä, että mikä voisi korvata kaatosuuntaajan, otetaan myös vastaan.</p>

  • Pavekka

    Mulla muistaakseni oli yksi saha jossa oli tuo nordfeller venttiili. Tyynyä ei ollut. Se oli varmaan joku paloletkusta väsätty sovellus. Varmaan puristusventtiilin tilalle saisi viritettyä vieläkin jos kiinnostusta riittää.

    Jos se erityisen kätevä ois niin myytäishän niitä vieläkin. Tehtaat tekee aina kaikkia markkinakokeiluja joista toiset jää elämään toiset ei. Yksi oli takaturvakahva joka onneksi jäi pois.

    Nostokoukku

    Olivat varmaan susia jo syntyessään. Takaturvakahva oli kyllä turvallisuutta lisäävä. Esti sahan normaalin tehokkaan käytön kokonaan.

    Pavekka

    Kyllä se tyyny varmaan sinänsä oli toimiva, eihän sitä muuten ois tuotu myyntiin. Mutta epäilen ettei ollut kätevä. Vaikutti vähän pelaamiselta.

    arto arto

    Varmaan löytyy se tyyny jostakin varaston korista. En käyttänyt kuin yhteen puuhun. Oli vaikeaa pitää mukana se letku oli jäykkä ja muutenkin hankala käyttää.

    e-salo

    <p><p>Kaatotyynyt oli muistaakseni sitä varten kun aikanaan tehtiin moottorisahalla erilliskaatoa prosessorille. Siinä tuli tosi paljon raskasta vänkärillä nostamista jota haluttiin keventää. Husqvarnan sahoissa ainakin olli tyynyvarustus. Siihen aikaan Raket (jonsereds) oli kova sana ja siinä sitä ei muistaakseni ollut.<br /><br />Tavallisessa hakkuussa jossa myös karsinaa ja katkontaa tyynyn käytöstä olis ollut vaan haittaa.</p></p>

    Nostokoukku

    Erilliskaadossa tienasti oli aika pitkälle tuulen armoilla. Myötätuuleen kun pääsit kaatamaan tienasti tuplaantui. Kaikkiaan oli tosi rankkaa työtä.

    e-salo

    <p>Se oli voimamiesten hommaa. ei siihen tehtävään ketä tahansa laitettukaan.<br /><br />Aina ei ollut myötätuulta, joku puu oli niin kallellaan että ei kaatunut sinne minne piti, niistä piti sitten  latva katkaista ja karsia vähän että kone sai otteen. Yleensä haaroittuneet piti myös rydön seasta käydä katkaisemassa haaran kohdalta.</p>

    arto arto

    <p>Erilliskaadossa tyynellä ilmalle tukkimetsillä tehtiin 1 tankilla kaatokolo ja leikkoa  jäi sitten pitopuusta pystyyn  sai aina useita kymmeniä puita tehtyä sitten toisesta laidasta yksi vänkärillä nurin veti muut mukana.</p>

    Nostokoukku

    Ei tuuli aina ollut myötäinen ja sen tunsi illalla hartioissaan. Tuli siinä joskus turvallisuudessakin otettua ahneuksissaan ”hallitsematonta riskiä”. Kaatolippa yritettiin vetää poikki lennosta ennen kuin runko kerkesi maahan asti.

    Jätkä

    Meillä oli pari sahaa kaatotyynyvarustein, mutta ne olivat Raket -451 mallisia.

    Paineen ne ottivat ihan sylinterin kannen tienoilta. Venttiili oli vasemman käden peukalolle kaatoasennossa sopiva. Hidas laite, Huskun tuplakaatorauta oli nopeampi, mutta ei sekään yleistynyt. Se ei kestänyt kovaa nostoa.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 51)