Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tarkoitin vain sitä Jesse, että jos en ole mitään muuta oppinut näiden neljänkymmenen vuoden aikana metsiä hoitaessa, niin ainakin sen, että kovin innokas yhteen asiaan panostus ei aina välttämättä ole kovin viisasta. Metsätalous on hyvin muutosherkkä ala. Kun on ehtinyt nähdä koivuvihan ja siihen liittyvän kuusenistutuskampanjan, mäntyuskon, koivunviljelybuumin, erikoispuuinnostuksen, ja taas kuusen viljelyn nousun, ym, niin kyllä siinä mies hieman tasaantuu. Muistan joskus 3-4 vuotta sitten, kun kerroin energiapuuhakkuistani, niin liputit silloin hyvin voimakkaasti kuitupuun ja Metsäliiton puolesta. Nyt on tilanne jo toinen.
Muistelin menneitä vuosikymmeniä, ja mieleen tuli vain yksi ainoa metsäteollisuuden lupaus, joka on tähän asti pitänyt: Joskus 80-luvun alkupuolella joku silloisen Tehdaspuun johtajista sanoi, että ainoastaan kuusen hyvä menekki Suomessa on taattu. Lupaus on nyt pitänyt 30-vuotta. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, mitä jatkossa tapahtuu.
Olet oikeassa puuntakunen tuossa asennemuutoksessani mutta se perustuu eniten omaan laskuoppiini silloin kun muutos alkoi itää.
Mutta sitten on tapahtunut asioita joissa se on jälleen alkanut tuo energia-asia mielessäni horjua kunnes otin yhteyttä asialle perehtyneeseen ja satsanneeseen yritykseen ja jälleen alkaa olla maata jalkojen alla. Energiapuun tarve on olemassa mutta sen toiminta metsästä pannuihin pitää olla hallitsevissa alan erikoistuneen yrityksen käsissä.
Metsäliitolla oli ja on edelleen mahdollisuus mutta ensin pitkäjänteisempi asioiden hoito-ja satsaustapa käyttöön.
Poukkoilu pelkän tukipolitiikan ajopuuna ja kermannuolemisyritelmät pitäisi jäädä taka-alalle ja uskoa asiaan muiden puunkäyttömuotojen joukossa. Alkuun sitten otetaan vaikka persrtakkiin muutama vuosi ja tulokset pikkuhiljaa parannellen. Puunmyyjä tarvitsee siitäkin hakkuutavasta tuloa ja sen pitää olla suhteutettu sopivaksi lisäksi ennen ensiharvennusta.
Tai sitten asiallinen kuitu/energiahakkuu joka heillä toimii ehkä nytkin jotenkuten. Hinta vain ei ole kilpailukykyinen alan varsinaisiin toimijoihin verrattuna. Myös vaaditaan erikoiskalusto ja koulutettu miehistö.
En tiedä mitä n:merkki ”Puun takaa” on aiemmin energiapuusta sanonut, mutta nyt näyttävät sekä ”Puun takaa” että ”jees h-valta” (yhdellä viivalla) olevan oikealla linjalle.
Huvikseni ja sivusilmällä olen seurannut kuinka melkein kaikki on taas tehty uusiksi. Nuo energiahommelit nimittäin tutkittiin ja kokeiltiin aika tarkkaan jo 70-luvulla.
Hiljaa sitten hiipuivat pois melkein kokonaan, kun öljy ja sähkö olivat välillä halpoja. Nyt ne tuskin enää halpenevat.
Oli sitä muitakin syitä. Ei yhden pitäjän harvennuksista riittänytkään loputtomiin haketta lämpökeskukselle. Kun kattila alkoi vanheta se muutettiin öljyvetoiseksi.
Kantojakin nosteltiin, mutta tavoite oli mäntyöljy. Hiukan epäilen tuleeko kesää tuosta kantovillityksestä. On varsin hankala raaka-aine. Toisalta jotkut diesel-koneet käy mäntyöljyllä, että jos taas sitä.
Taisi olla prof. Pentti Hakkila, joka Metsäntutkimuslaitoksessa tutkiskeli noita aiheita. Silloiset, aiheesta julkaistut ovat edelleen täyttä tietoa.
Eilisten lehtien lukemana tulin huomioineeksi energiapuun ehkä jopa valtakunnan parhaan hintatason olevan juuri Lounais-Suomessa. Tienvarsihintana 25,00 euroa saattaa irrota helposti joten luulisin myös pystyynhinnan olevan lähellä kuidun tasoa.
Tämä laji puusta ottaa täällä tuulta kaikkein parhaiten. Ja se on ainakin minulle ERITTÄIN myönteinen asia.
Toivottavasti energiapuun hintataso löytää paikkansa koko Suomessa. Ensin on pyrittävä kasvattamaan se polttoon menevä puu riittävän järeäksi. Kuutiot tuo liksaa koneyrittäjille ja puun myyjille.
Ei risuja, ne kaadetaan lannoitteeksi.
Kun keskustelin erikoistuneen energiahakkuiden ostajan kanssa hän antoi läpimitta-alarajaksi edelleen sen saman neljä-viisi senttiä rinnankorkeudelta. Toki itsekkin mieluummin kasvatan järeämmäksi. Raivasin yhden alan tuohon systeemiin mutta kasvatan ainakin kolme vuotta vielä järeyttä lisää.
On rekisteröity myös ”Leevi Sytky.”
Joku siis leikkii nimimerkeillä. Olisihan tuon saanut estettyäkin kun oli pannut nikeille hiukan tarkennan seulan. Ainakin tällaiset tapaukset olisi ollut helppo seuloa pois.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään