Keskustelut Metsänhoito Kaikki käyttämään akkulla varustettuja raivaussahoja!

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 40)
  • Kaikki käyttämään akkulla varustettuja raivaussahoja!

    Lehdessä oli uutinen metsänomistajista, joka työtä keventääkseen halusi vaihtaa perinteisen raivaussahan akkukäyttöiseen. Ongelmia ilmeni ,kun akku tyhjeni turhan nopeasti. Isäntä kehitteli ongelman ratkaistakseen keinoja , jolla saisi virran riittämään työpäiväksi. Taisi kuitenkin se paras keino olla raivata taimikko siinä vaiheessa, kun risukko oli pientä. Akullisella virtaa syntyi huomattavasti enemmän jälkeä ,kun raivaus toteutettiin aikaisemmin. Miksihän kaikki polttomoottorikäyttöisen raivaussahan omistajat ole tehneet vastaavaa ”keksintöä”? Miksi pitää välttämättä puurtaa ja tuhlata voimia ja energiaa talonkorkuisessa keppihelvetissä, kun helpommallakin pääsee? Löytyisikö järki, kun siirryttäisiin yleisemmin käyttämään akkukäyttöistä raivaussahaa?

  • Gla Gla

    ”Siinä taimikko oli tukehtumaisillaan ,mutta pelastettiin viikon/ ha kestäneellä ankaralla työskentelyllä. Kuluja kertyi tonni hehtaaria kohden. Edellisestä raivauksesta oli kulunut” viitisen vuotta”.”

    Tuo on hyvin poikkeuksellinen tilanne, eikä sitä kannata käyttää pelotteena raivausten suunnittelussa.

     

    suorittava porras suorittava porras

    Kun on nähnyt niitä vieläkin paremmin ”kehittyneitä” supervesakoita ,joita on tarkoituksella kasvatettu energiapuun kiilto silmissä ,on syytä ottaa asia esille.

    Jatkuvana puheenaiheena on ollut , että raivaus on kallista ja työlästä . Homma siirretään vielä monesti myöhemmäksi ja teetetään työ koneella ilman itselle koituvia kustannuksia. Sitä ei surra yhtään ,kun nuori metsä päätyy luvattoman huonoon kuntoon kyseisellä tavalla. Metsän kasvun turvaaminenhan hoidon päätavoite tulisi olla. Supervesakkokin laitettiin kuntoon ja omistaja maksoi työstä tonnin/ ha. Uhraus oli vielä tuossakin vaiheessa kannattavaa.

    Mutta miksi pitää antaa poistettavan materiaalin kasvaa liian isoksi? Raivataan  silloin ,kun se on helpompaa ja halvempaa eikä silloin ,kun hätä on jo kädessä . Tartutaan työhön siinä vaiheessa ,kun se ei ole vielä useimmille ylivoimaista. Näinhän fiksuimmat ovat tehneet tähänkin asti. Käytännön tulisi yleistyä muidenkin kohdalla. Professori Kärkkäinenkin totesi ,että vesakon tulisi kaatua niittämällä. Avauksessa mainittu etsänomistaja oli tullut täysin samaan lopputulokseen. Hän  raivaa vesakon mahdollisimman varhain ja tarpeen vaatiessa useampaan kertaan työmääränkasvamatta lainkaan , kun myöhempään raivauksia ei tarvita ja raivauskierre saadaan samalla katkaistua.

    Gla Gla

    Kuten edellä kerroin, teoria on teoriaa ja käytäntö usein jotain muuta. Eri asia olisi kasvattaa vain yhden puulajin tasarakenteisia kuusitaimikoita.

    Jos Kärkkäistä siteerataan, ennusti hänkin kuusen kasvatuksen parhaaksi ratkaisuksi vielä kymmenkunta vuotta sitten. En tiedä, mitä ajattelee nykyään, kun ilmaston muuttuminen alkaa näkyä jo konkreettisesti metsissä. Todennäköisesti ohjeet niittämisestä on peräisin Kärkkäisen kuusensuosimisajalta. Mattihan on toistuvasti esittänyt, että sopiva hirvikanta olisi 20000. Muuten muiden kuin kuusen kasvattaminen on liian riskialtista. Siinäpä suorittavallekin pohdittavaa, kun Kärkkäisen ohjeita arvostaa.

    Siinä olen samaa mieltä, ettei hyvä hoitoketju ole antaa pusikoitua ja sitten parsia se kuntoon energiakorjuulla. Tarkkana tosin pitää olla tässäkin. Energiapuussa ei ole mitään vikaa. Yleensä se vaan ymmärretään pieniläpimittaisena puustona, mikä on minusta väärä ajattelutapa. Se on yksi puutavaralaji siinä missä muutkin ja markkinat ratkaisee hinnoittelun.

    suorittava porras suorittava porras

    Jaan sataprosenttisesti käsityksen energiapuusta Gla:n kanssa . Ei ole hyvä ratkaisu metsänhoitotoimena , mutta varteenotettava tavaralaji riittävän kookkaaksi vartuttuaan eli käytännössä vähintään ainespuun mittoihin.

    Hirvien vuoksi ei kuitenkaan kannata tinkiä raivauksista. Hoitamattomuus pilaa koko taimikon. Hirvi vain korkeintaan osan eikä aina sitäkään. Varmin tervetulotoivotus ei toivotuille sorkkaeläimille on pitää ”kattaus” runsaana sinä aikana ,kun taimikko on altteimmillaan hirvieläinvahingoille. Viittä vuotta ei ole varaa antaa vesakon rehevöityä.  Se on nitistettävä tiheämpään tahtiin.

    Luontainenuudistaja

    varhaisperkaushan tuhoaa koivutukin miten mahtaa kasvukykyisiä olla kuusikot joissa edellinen puu kierto kuusta erkki lähde jossain haastattelussa totesi kuinka paljon puuta jää tuottamatta kun varhaisperkausta suositaan onhan hän tavallaan oikeassa luonto vaan toimii niin että kuusikon tilalle tulee lehtipuu vaihe ja koivujen alle havupuuta tämä asia ei suomalaisessa metsäneuvonnassa saa jalan sijaa

    Metsuri motokuski

    Ei todellakaan tuhoa kun tekee perkauksen oikein. Uudistus alalle saa helposti jätettyä 20 % koivua kunhan tekee sen oikein.

    Gla Gla

    Kaksi kuusisukupolvea kasvaa, jos lähtökohta ei ole juurikäävän saastuttama. Ongelmana on se, että harva tietää tuon pidemmälle puuston historiaa. Siksi varminta olisi vaihtaa kuusen jälkeen puulajia.

    Varhaisperkausta ei pidä jättää tekemättä, sanoo jk-profeetta mitä tahansa. Niissä kommenteissahan tärkein motiivi on osoittaa jaksollinen kasvatus huonoksi menetelmäksi. Perusteet voivat olla miten mielikuvituksellisia tahansa. Miten se lähtökohtana palvelee oman metsätalouden harjoittamista, sitä on hyvä pysähtyä hetkeksi pohtimaan, jos asia ei kristallinkirkas muuten ole.

    Luonto tosiaan kasvattaa pioneerilajit päälle ja myöhemmin kuuset alle. Tätä voi hyödyntää metsätaloudessakin. Ei kuitenkaan niin, että jättää perkaukset tekemättä. Luonto voi kasvattaa puuta parhaimmillaan tehokkaastikin, mutta luonnolta puuttuu kaksi tärkeää tietoa: Korjuukustannukset ja puutavaralajit.

    Suorittava: ”Hirvien vuoksi ei kuitenkaan kannata tinkiä raivauksista. Hoitamattomuus pilaa koko taimikon.”

    Eihän täällä kukaan ole sanonut, että taimikko pitäisi jättää vailla hoitoa hirvien takia. Muitakin vaihtoehtoja on kuin totaaliraivaus ja niistä olen edellä kertonut.

    ”Varmin tervetulotoivotus ei toivotuille sorkkaeläimille on pitää ”kattaus” runsaana sinä aikana ,kun taimikko on altteimmillaan hirvieläinvahingoille.”

    Ainakin täällä sorkkaeläimiä on niin paljon, että ne löytää kaikki kuviot. Ainoa tapa estää syönti on käsittely syönninestoaineella tai aitauksella. Itse käytän syönninestoainetta, mutta koska en luota sen tehoon 100%, jätän harvennusvaiheeseen ylimääräistä tavaraa. Tiheys ei tässä vaiheessa haittaa kasvua, kun vesakko ei pääse etukasvuiseksi. Lisäksi luontaisen hävikin tai heikkolaatuisten yksilöiden tilalle on tarjolla täydennystä ja kuviolle muutenkin sekapuustoa. Laitoinhan kuvan, miten kävi lehtipuista raivatun mäntytaimikon, kun yksi ruiskutuskerta jäi väliin. Olisi edes hieskoivuja ollut, niin ei jäisi aukkoa.

     

    suorittava porras suorittava porras

    Luontaisen uudistajan kommenttiin…

    Pahin virhe on ripotella koivut koko uudistusalalle. Ne kannattaa jättää ryhmittäin sinne ,missä niille on parhaat olosuhteet. Kolme metriä tulee myös löytyä vapaata tilaa lehtipuusta lähimpään havupuun taimien, muuten havupuulle käy huonosti. Miettisin myös tarkkaan ,jättäkö hieskoivuja jonkun hetkellisen muotivirtauksen takia istutettuja taimia turmelemaan.

    Gla Gla

    ”luonto vaan toimii niin että kuusikon tilalle tulee lehtipuu vaihe ja koivujen alle havupuuta tämä asia ei suomalaisessa metsäneuvonnassa saa jalan sijaa”

    Raskastalukeaapukoulutasontekstiämuttayritänsaadasiitäselvää.

    Metsäneuvonnan kritisoiminen on minua hämmästyttävä asia. Jos menen juttelemaan neuvojan kanssa jonkun kuvion hoitoketjusta, pitäähän minun osata kysyä vaihtoehtoja sekä tarkastella niihin liittyviä piirteitä. Onhan se metsätalouden harjoittajan huonoutta, ellei tätä osaa ja tarttuu neuvojan ensimmäiseen vaihtoehtoon ilman, että yhtään ymmärtää ratkaisun vaikutuksia. Ei siitä pidä neuvontaa moittia.

    Nostokoukku

    Neuvojakin on ihminen. Hänellä on omat mieltymyksensä ja jättää vähemmän itseään innostavat vaihtoehdot kertomatta tai kertoo niistä kysyttäessä vain huonot puolet. Pitää osata kysyä ja myös vastata itse, ei vain moittia neuvontaa jälkikäteen.

    Valtio on ollut jo pitkään Suorittavan oppien kannalla. Ei jätä ainoatakaan lehtipuuta havupuutaimikkoon istutustaimia turmelemaan.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 40)