› Keskustelut › Metsänomistus › Kaikki mulle ja mieluummin heti.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 123)
1 2 3 … 10 11 12 13

  • Kaikki mulle ja mieluummin heti.

    Sent on: 20.6.2016, 16:07

    Kemeraan tuli muutoksia joku hetki sitten.Ja niin kuin on”nähty”, niin rahkeet loppu kesken.Nyt kauhea ”huuto kun minä en saakkaan” ko tukea.Meitä pohjoisen asukkeja on pidetty tukien varassa elätettävinä.Ompa tuo otsikon lause tarttunut aika hyvin myöskin napapiirin alapuolelle.

    Tekijä
    koillis lappi
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Jätkä 16.7.2016, 10:08

    ”Kemeraa on käytetty ennakkoraivauksiinkin . En tiedä onko ollut laillista vai laitonta . Sellaisilta kohteilta olen kuitenkin puuta korjannut .
    …..

    Takaako halpa ja vanha kone yhdessä halvan ja kokemattoman kuljettajan kanssa hyvän lopputuloksen ?
    Jos kuskilla on muutaman sadan tunnin vuotuinen työkokemus ja alla vanha ja väljä ritsa , voi hakkuutulos kääntyä vahvasti negatiiviseksi .
    Riittävän taitotason saavuttamiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan tuhansien tuntien harjoittelu ja puolitoista tuhatta tuntia tekemistä vuosittain .
    Lähetetty: 7 min sitten
    Lähettäjä: suorittava porras ”

    Vanhoissa koneissa on kapeat pyörät ja telatkaan eivät ole yleensä kantavat vaan vetävät.
    Puomin puslittaminen ja löysien pois ottaminen on hintava projekti.
    Mutta se koura! Moni urakoitsija on vaihtanut kouransa jo muutaman vuoden jälkeen uuteen, koska vanhan lutkun päivittäminen on valtavan työn ja rahan takana.

    Noita harrastelijakuskeja on nähty ja usein jälki on ollut sellaista, että jos hiuksia halkaistaisiin, niin tuomio olisi HÄVITYSHAKKUU ja sen seurauksena uudistaminen.

    Kyllä suorittava porras on aivan oikeassa tässä asiassa.
    Kun lisäksi tiedetään, että tuottavuus jää niin alas, että ”Takkiin tulee” yrittäjälle, niin pitää kysyä: Onko järkee vai ei?

    Jätkä 16.7.2016, 12:01

    Kun vaatimuksena on, että pitää olla routaa ja lunta reilusti, niin mahdollinen työskentelyaika jää muutamaan kuukauteen vuodessa.
    No ainakin jää aikaa tehdä huoltotöitä vanhaankin koneeseen, vaikka ei ne tekemällä lopu.

    Minkähän takia nuo kärkipään koneurakoitsijat ajavat vain uudenkarheilla koneilla, joita vaihtelevat kolmen nvuoden välein uusiin? Silti heidän taksansa kestävät vertailun.

    Rane 16.7.2016, 12:20

    Tosiaan,kerropas Jätkä niistä taksoista ja vertailuista.Miten ne oikein menee?

    Jovain 17.7.2016, 09:07

    Hieman ontuu perustelut siitä, että tili tehdään seuraavilla hakkuukerroilla ja että se varmistetaan omalla työllä, kun lähtökohtaisesti sen tilin on tultava joka tapauksessa. Työn jäljen on oltava riittävä myös urakoitsijoilla.
    Eräskin huippuhyvä eh. koivikko hakattiin pilalle viime viikolla. Säipäleet jätettiin jäljelle ja ainakin tässä kohteessa Kemera tullaan maksamaan metsän hävittämisestä.
    Metsänomistajat maksavat seuraukset ja korjuun kustannukset ja onhan se kohtuutonta siitäkin lähtökohdasta, että rengit tienaavat paremmin, niin kuin tuolla edellä viitataan ja kun puullekin pitäisi saada hintaa.
    Kysymyshän ahneudesta ja puuhuollon tulehtuneesta kustannusrakenteesta ja myös rakenteiden muutospaineista.
    Esim. eri-ikäismetsänkasvatuksesta ei makseta Kemeraa. No ei siellä ole viljelykustannuksiakaan, eikä Kemera kelpoisia kohteita.

    suorittava porras suorittava porras 17.7.2016, 10:16

    Koivikon eh:ssa ei ole mennyt hyvä pilalle . Kemeraa ei nimittäin hyvälle hakkuukohteelle makseta . Riukuuntuneille sitä on mahdollista saada , mutta hakkuun lopputulos voi olla olosuhteista johtuen mikä tahaansa .

    Jätkä 17.7.2016, 11:14

    Harvennushakkuussa pitää olla ohjenuorana se Pohjalainen lause: -”Kyllä kelepaa sanoa, notta moomma sen teheny` ”.
    Harvennusjälki ei aina välittömästi hakkuun jälkeen hivele silmää, mutta jo vuoden kuluttua on näkymä aivan toinen.
    Latvat ja risut eivät saa kiinnittää liikaa huomiota, vaan kasvatettavan puuston laatu pitää nähdä (jo hakatessa).

    harrastelija harrastelija 18.7.2016, 10:34

    Noista korruptioväitteistä en tiedä, että miten se tulee mukaan metsäkauppoihin?

    Metsäteollisuus on pudottanut väkeä ns. tuottamattomalta puolelta koko ajan ja se on aiheuttanut korjuupuolel rationalisointia.
    Ei ole aikaa käydä mittailemassa pikkukasoja metsäteiden varrella ja mikä paperityö siitä vielä lisäksi tulee.

    Raaka-aine on saatava mahdollisimman yksinkertaisesti, toimitusvarmasti, ilman ylimääräisiä kustannuksia ja silloin, kun se yhtiölle on sopivaan aikaan.

    savo'ttamies savo’ttamies 18.7.2016, 10:40

    Minä kirjoitan talvella suoritettavista ensiharvennuksista.
    Routaa ja lunta maassa ….molempia 20+20 cm silloin ei ole merkitystä onko koneessa 600.set vai 700.set renkaat…..mieluummin ne 600.set, kone silloin kapeampi….ei tarvitse 4,5-5,0m ajouraa.

    Olisi mukava kuulla myös metsänomistajien mielipide asiasta…..eikä vaan kesähakkuita itsestään selvänä asiana pitävien urakoitsijoiden.

    Jovain 20.7.2016, 06:26

    Ei oikein innosta konemiesten tarjoama harvennuspörssi, sillä sen tuotto menee korjuun kustannuksiin. Kemera hieman auttaa tilanteessa, mutta niinhän se on, metsien alkuvaiheen kasvatus on kemeran varassa.
    On puututtava rakenteisiin. Kustannusrakenne on muutettavissa rakenteita muuttamalla. Metsänomistajien ei auta haikailla hankintakauppojen perään, sillä ongelma on pystykaupoissa. Niillä teollisuus hallitsee puukauppaa ja puuhuoltoa suvereeniasemassa ja ei anna tilaa metsänomistajille, ei myöskään hankintakaupoissa. Mhy:n korjuupalvelu on hankintakauppoja.
    Niin hyvä ja välttämätön kuin harvennuspörssi onkin. Väittäisin sen ja puuhuollon yleensä, lähtevän toimimaan vasta sen jälkeen, kun kaikille avoin kilpailu on avattu. Se edellyttää pystykauppamuodon lakkauttamista ja yhtäläistä porttihintaa kaikille, niin kuin Lauri Vaara on esittänyt.

    Poloho 20.7.2016, 11:47

    /Palvelut/Profiili/?userId=4617
    RE: Kaikki mulle ja mieluummin heti.
    Ei oikein innosta konemiesten tarjoama harvennuspörssi, sillä sen tuotto menee korjuun kustannuksiin. Kemera hieman auttaa tilanteessa, mutta niinhän se on, metsien alkuvaiheen kasvatus on kemeran varassa.
    On puututtava rakenteisiin. Kustannusrakenne on muutettavissa rakenteita muuttamalla. Metsänomistajien ei auta haikailla hankintakauppojen perään, sillä ongelma on pystykaupoissa. Niillä teollisuus hallitsee puukauppaa ja puuhuoltoa suvereeniasemassa ja ei anna tilaa metsänomistajille, ei myöskään hankintakaupoissa. Mhy:n korjuupalvelu on hankintakauppoja.
    Niin hyvä ja välttämätön kuin harvennuspörssi onkin. Väittäisin sen ja puuhuollon yleensä, lähtevän toimimaan vasta sen jälkeen, kun kaikille avoin kilpailu on avattu. Se edellyttää pystykauppamuodon lakkauttamista ja yhtäläistä porttihintaa kaikille, niin kuin Lauri Vaara on esittänyt.
    Lähetetty: 5 h, 15 min sitten
    Lähettäjä: Jovain

    Mahtaa teollisuus tapella Mehtähallituksen toimitusmyynnin puista sen jälkeen, kun lähetään Vaarin mallin mukaan toimimaan.
    Ensin tietenkin parturoidaan omat mehtät, sitten Valtion puut ja lopuksi venäjän puuta jopa Uralin takaa.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 123)
1 2 3 … 10 11 12 13