Kalasääksi

Saimme saaressa sijaitsevan metsämme ympärille uusia naapureita. Lähisaaressa n 30 vuotta pesinyt sääksipari sai meidän saareemme kaksi uutta pesivää paria. Hieno luontoilmiö sinänsä ovat nuo sääkset pesiessään saaresta ulos kallistuneiden vanhojen mäntyjen maisemakonttoreissaan.

Metsänhoidollisessa toiminnassa ne kuitenkin aiheuttivat huhtikuun alun ja syyskuun puolivälin välisen ajan kiellon 500 metrin suojavyöhykkeillään. Tarkoituksena oli tänä kesänä ensiharventaa suuri osa saaren metsistä, niin meidän kuin naapurinkin. ELY-keskus olikin tulossa hieman vastaan syyskuun osalta, koska aiemman pesän poikaset ovat olleet perinteisesti jo  elokuun alkupuolella lentokykyisiä.

Mutta asia, joka onkin sitten näin maallikon vaikea ymmärtää, on puiden poiskuljettaminen saaresta. Lautta, joka vie puut tien varteen ei kuulemma hakkuun suorittavan yhtiön mukaan saa turvallisuussyistä ajaa järvellä pimeään aikaan. Reitti on valoreimareilla merkattua väylää rekan lastauspaikalle asti pl. muutama sata metriä saaresta väylälle. Eli siis koko savotan peliaika loppuu kesken.

Kuinka tämän lehden laajaa osaamista omaava lukijakunta ratkaisisi, miten toteutan ensiharvennuksen (vajaa 20 ha) ja naapuri +50 ha ensiharvennus/päätehakkuun näillä rajoituksilla. Onko syksy liian vaarallista vesikuljetuksille?

Onko talvi mitenkään mahdollinen, jos nykykalusto tarvitsee jäätä 120 cm eli kalliin jäätien?

Jääkö ainoaksi mahdollisuudeksi pilkkoa puunkorjuu useamman vuoden syyskuun alkuihin kalliine koneiden uittamisineen moneen kertaan saaren?

Vai vuokrata villiintyvä metsä hiilensidontaan ja suojelukohteeksi?