› Keskustelut › Metsänhoito › Kannon pituuden vaikutus vesomiseen

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 17)
1 2

  • Kannon pituuden vaikutus vesomiseen

    Lähetetty: 26.7.2012, 15:11

    Miten se olikaan.

    Ruotsalaiset tutkineet, että pitkä kanto vesoo vähemmän kuin lyhyt. Onkohan noin?

    Kyllähän vähän pitemmällä kannolla olisi hyvätkin puolensa. Ei tökkää maatiaisraktorin renkaaseen reikää. Toisaalta pitäisi saada kunnolla lahoa ennen ensiharvennusta ettei haittaa motomiestä.

    Onko palstalaisilla kokemuksia tästä kannon pituuden vaikutuksesta taimikonhoidossa?

    Tekijä
    Portimo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • tamperelainen 26.7.2012, 16:40

    nosto

    Puun takaa 26.7.2012, 19:05

    Yleensä jätän raivatessa lehtipuille 30-40 senttisen kannon. Jos tarvitsee tehdä uusi raivaus, on huomattavasti nopeampaa sahata vanhat kannot poikki vesoineen, kuin ruveta erikseen poistamaan moninkertaista runkomäärää.

    Portimo 26.7.2012, 20:45

    Asiantuntevia vastauksia.

    Eli vesurikannot vahvistanevat, että svenssonien tutkimustulokset ovat järkeviä.

    Mutta olipa hyvin hoksattu, että kun sahaa pitkään kantoon, uusintaraivauksessa ei tarvitse sahata poikki kymmentä vesaa vaan ainoastaan sen vanhan kannon vähän alempaa.

    Niin sitä vanhakin oppii.

    Terv aloittaja

    Leevi Sytky 26.7.2012, 21:10

    Onko nimimerkki Portimo vanhan palstan ”Kärppämetsuri”?

    Aukusti 27.7.2012, 20:45

    Kun heti sotien jälkeen pikkupoikana olin naapurille kaatamassa tulevalta pellonraivausalueelta runsasta lehtipuuvesakkoa, piti hakkuu tehdä nimenomaan pitkään kantoon.

    Maatalousneuvoja kertoi pitkien kantojen lahoavan nopeammin ja myöskin vesomisen olevan vähäisempää.

    Kyllä se ainakin sillä paikalla piti paikkansakin. Vertailukohteena oli omalla kotitilalamme tehdyt raivaukset samanlaisella maaperällä.

    Pinsiön vaari 30.7.2012, 11:39

    Kannattaa jättää pitkät kannot raivatessa. Ei kuitenkaan niin että kantoon jää lehtipuissa oksia. Vesominen kun saa siten liikaa mahdollisuutta kasvuun. Jos on oksatonta runkoa sellaiset hirven mahaankin ulottuvat voi saada sarvipäät kaihtamaan aluetta. Ennen suunnistajat piti näitä ”eunukintekijä” kohtina. Mutta ei raivausta kannata tehdä satunnaisia kulkijoita ajatellen vaan niin kuin hyvä tulee.

    Karuilla mailla kuusia raivatessa kannattaa jättää alaoksaisia kantoja kanalintujen piilopaikoiksi. Puiden tyvet tietysti raivataan näkyvyydeltään selviksi.

    Korpituvan Taneli 30.7.2012, 19:01

    Pitkät kannot juontavat juurensa talviaikaan tehtyihin vesuriraivauksiin. Silloin kun ne työttömyystöinä tehtiin talvella hangenpäältä, niin lyhyttä kantoa ei ollut mahdollista saada. Piti sitten keksiä jos mitä verukkeita puolustamaan kannon pituutta.
    Jos kohta traktorin renkaan alla pitkä kanto on parempi kun se reilusti kaatuu, niin hevosaikana oli toisin. Hevosen mahaan tuli reikiä ja naarmuja kun tuolla tavalla raivatussa metsässä ajoi.

    Kerran on tullut hyödynnettyä pitkää kantoa. Ajettiin tienvierut murskalla ja toinen osakas nimenomaan ohjeisti että pitää jäädä pitkat kannot. Syksyyn mennessä pajun kannot olivat sitten täynnä pientä vesaa. Minä vedin ne maanrajasta poikki ja sain naapurilta nuhteet, että nyt se vasta sitten vesookin. Eipä kuitenkaan vesonut juuri ollenkaan.
    Muuten jos jättää tiheässä vesakossa pitkät kannot, niin seuraava raivuu pitäisi tehdä niiden yläpuolelta. Jos vetää toisella kertaa niin että vanhat kannotkin katkeavat, se syö raivurin terän terävyyttä kuin olisi hiekkaa vesakon tyvillä.

    Metsänraivauksissa olen monesti ihmetellyt miten 15…20 vuotta aiemmin raivattuihin kantoihin on kasvanut melkein puita. Erityisesti kuusi on sellainen, että jos yksikin neulanen jää kannon puolelle, niin siitä lähtee kuusipensas.
    Jos kuusen tarkoituksella katkaisee Pinsiön Vaarin keinoin, niin raivauksesta hyötyvät vain ne kanalinnut. Kuusi jää nilkomaan maasta ravinteita niinkuin ennenkin.

    Itse raivaan niin että 10 sentin kanto on jo pitkä. Erityisesti kuusen ja pajun pyrin katkaisemaa nimenomaan maata myöten.
    Senverran vähän sitä raivaussahaa kuitenkin tulee käytettyä, että ei tarvitse erikseen jättää linnuille piiloja, niitä on muutenkin riittävästi.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Suden jälki 31.7.2012, 20:40

    Itse jätän leppään 40 cm kannon ja 3 vuoden päästä potkasemalla saa nurin. Pihkapuu taas kuolee kunhan vaan jostain katkoo.
    Paju on minusta paras. Sitä ei saa tapettua millään.
    Olen yrittänyt raivata VAIN pajun ja jättää horsmat ja vatut vierelle kasvamaan. Silti paju sieltä tunkee.

    Korpituvan Taneli 31.7.2012, 20:58

    Suden jälki:
    ”Pihkapuu taas kuolee kunhan vaan jostain katkoo.”

    Kyllähän mänty kuolee noin. Kuusi pitää vetää aivan maata myöten, muuten sieltä nousee oksa. Joskus oikein ihmetytttää, että tekeekö kuusi, lehtipuiden tapaan, runkosilmujakin.

    Terveisin Korpituvan Taneli

    kisi 31.7.2012, 21:05

    Paju pitää mieluiten kiskoa pois maasta juurineen mikäli kärsivällisyys riittää (jotkut myrkyttää), eikä sekään lopeta pajun elämää, mutta vähän hidastaa. Jos jätät vaikka kahdeksan sentin tyngän, saat seuraavaksi kesäksi siihen kahdeksan raippaa riesoiksi.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 17)
1 2