Keskustelut Metsänomistus Kantaverkon uhrit

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 28)
  • Kantaverkon uhrit

    Onkohan ryhmässä muita joiden tiluksille osuu jokin Fingridin sähkölinjan laajennus, erityisesti Järvilinjan? Eilen oli taas yksi tiedotustilaisuus netissä, syksyllä alkavat henkilökohtaiset yhteydenotot maanomistajiin. Tämä Vaala-Joroinen väli haukkaa metsää n. 840ha. Rakentaminen tapahtuu 2023-2026. Kaikkiaan kantaverkon vahvistamiseen on varattu 2-3 miljardia lähivuosina. Rakennustarpeen aiheuttaa Fingridin mukaan etelä-Suomen vähenevä tuotanto ja lämmityksen, teollisuuden ja liikenteen sähköistyminen sekä tuulivoiman keskittyminen pohjoiseen.

  • mehtäukko

    Mehtäukko ei onneksi ole satttunut tähtäimiin. Sitä on kyllä tullut aikain saatossa ihmeteltyä, kuinka tie-,rata-  tai sähkölinja on kuin kiimassa puhkottava uusien metsä- ja peltoalueiden läpi.

    Tolopainen

    Energia on paljon tärkeämpi asia kuin muutamat metsähehtaarit. Yhteiskunnan aseman pitää noissa olla vahva muuten tulee mutkia linjoihin jokaisen maanomistajan mielipiteen mukaan. Kuten aikoinaan Tampereen moottoritiehen Korsimon maiden kohdalle.

    Puuki

    Kaikki sähkön käyttäjät maksaa tuulivoiman tuomia lisäkuluja.  Sähkönsiirtokulujen lisääntyminen tuo lisähintaa sähkölaskuihin.

    Kerran tuli yllättäen viemärilinjan kaivuu juuri istutetun kuusitaimikon läpi. (pitkä kuvio tien varressa) .   Olisi kaivurimies voinut  säästää istutet taimet suht. helposti nostamalla taimet kauhalla sivuun mutta ei ollut ilm. sitä ohjeistettu tai opetettu kaivinkonekoulussa.

    Rane

    Katerma-Tihisenniemi linjan uusimiskokouksissa mainittiin että Fingrid tekee myös uudet sopimukset maanomistajien kanssa,edelliset kun oli tehty joskus 40-luvulla.Tämä oli n.7 vuotta sitten eikä sopimusten uusimisesta ole kuulunut mitään.Varmaan hoksasivat että on vaara myös uusista korvauksista joten mennään entisillä.

    Kun tehdään ihan uusi linja niin siinä on oltava tarkkana,suosittelisin ottamaan yhteyttä esim. MTK:n lakimiehiin.

    Nimetön

    Yksi 400kw ja pian on kolme 110kw linjaa minun maalla ja viimmes Mhy:n lakimies selvitteli asiaa maanomistajien puolesta.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    ”kuinka tie-,rata-  tai sähkölinja on kuin kiimassa puhkottava uusien metsä- ja peltoalueiden läpi.”

    Olen samaa mieltä. Suomessa kun olisi noiden metsien ja peltojen lisäksi järviä ja jokia, joiden yli ja läpi voisi suunnitellut rakenteet linjata. Pakkastalvien aikaan toimiva systeemi, kunhan suunnitellaan kunnolla. Säästyisimme yksityisen omaisuuden suojan törkeiltä loukkauksilta, kun jätetään vain vesialueiden omistajien itku omaan arvoonsa.

    ♥ Kerttu

    isaskar keturi

    Niin sehän ei ketään tässä sähköinnostuksessa huoleta, että metsiin hakataan tuhansia hehtaareja lisää aukkoa (pois hiilinielusta) tämän ”hiilineutraalin” energian tieltä. Ennestään taitaa olla luokkaa 70 000 ha (vastaa keskimääräisellä puumäärällä 7 milj. kuutiota (hiilivarasto) ja yli 200 000 kuutiota vuosikasvua (hiilen sidonta). Jos joku viitsii, niin voi tehdä faktan tarkastuksen – luvut repäisty vanhasta muistista.

    Eiköhän nuo aukot katsota metsätalouden synniksi puhumattakaan, etteivät taida liito-oravatkaan ihan voimalinja yli päästä liitelemään, elleivät käytä tolppia apuna…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuo on aivan totta mitä isaskar huomautti. Vaikka liito-orava voi lentää 50 metrin matkan, muodostaa voimalinja silti leviämisesteen joillekin lajeille ja eristää populaatioita toisistaan. Opin tänään kirjasta Monimuotoisuus, että esimerkiksi kuukkeli ei mielellään mene aukealle lainkaan.

    Petkeles Petkeles

    Jospa kuukkelit ja liiturit oppivat ylittämään linja-aukeat, onhan niitä jo koulutettu olemaan välittämättä hakkuuaukeista täydellisellä menestyksellä.

    Rane

    Liito-oravat vaikuttavat fiksummilta kuin useimmat luonnontutkijat ja biologit.Liituri nimittäin osaa kiertää isonkin hakkuuaukon reunoja myöten toiselle puolelle.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 28)