Aion tehdä ensiharvennusta hankintana.Kyseessä sekametsää,jossa havupuuna lähinnä mänty,vähän kuusta.Kantokäsittelyksi ajattelin ureaa.Mistähän kannattaa aine ostaa,onko kelläkään kokemusta tämmöisestä kantokäsittelystä?
Ei kannata alkaa urean kanssa välppäämään. Tee ihan kaikessa rauhassa. Se että männikköön tulee sienituhoja on niin minimaalista että sen vuoksi ei vettä kannata metsään alkaa kuljettamaan. Tuo männyn kantokäsittely on niin uusi juttu että sen järkevyydestä ollaan vielä montaa mieltä.
Jos männyllä jatketaan pääasiassa niin näen tuossa tapauksessa käsittelyn aika turhaksi. Jos taas on tarkoitus kuusta suosia tulevaisuudessa niin laittaisin ainetta, ainakin kuusten kannoille
Kokeilimme urean käyttöä moottorisahahakkuulla joku vuosi sitten. Teknisesti se onnistui kohtalaisesti. Levitimme ureaa kolmen litran käsikäyttöisellä ruiskulla. Toki hakkuu jonkin verran hidastuu.
Ureaa voi kysellä JL-tuotteesta, joka toimii Tampereella. ks http://www.jl-tuotteet.fi/. Ainakin kokeilumme aikaan, muistaakseni vuonna 2008 JL-tuotteelta sai ureaa 10 litran kanisterissa.
Männyn kantokäsittelyn järkevyys kesähakkuissa riippuu metsän sijainnista. Katso http://www.metla.fi Metinfo Metsätuho-oppaasta männyn tyvitervaksen riskialue (linkki alla). Kantokäsittelyä suositellaan Itä-Suomessa, mutta se lienee aiheellinen koko Etelä-Suomessa epidemian leviämisen hillitsemiseksi. Metla näköjään suosittelee nykyisin käsittelyä sekä kivennäis- että turvemaille (aiemmin suot eivät olleet mukana).
Jos lähellä on tehty vähän aikaa sitten hakkuita, männyn kannoista voisi yrittää päätellä, onko metsälössäsi epidemiaa. Tosin männyllä tauti on maallikon vaikea tunnistaa. Onko vanhoissa männiköissä nähtävissä pystyyn kuolevia ”pesäkkeitä”? Kuolevatko katajat männikössä?
Kannattaisiko aineita kysyä maatalouskaupasta? Mhy on toinen josta voi hintoja kysyä.
Jostain puutarha-agriureasta sekoittelin 4 litran pöntön. Siitä suoraan annostelin kannoille, niin männyille kuin kuusillekin. Oli sen verran pienimuotoinen hakkuu (nysväys oikeastaan) että menetteli näinkin. Maasto oli avointa eikä kannot olleet piiloutuneet.
Itse sekoitin puutarhan urealannoitteesta (rakeista) jokinlaisen liuoksen, kun en muuta äkkihätään saanut. Levitin sen hakkuun yhteydessä litran suihkupullolla havurunkojen kannoille. Suihkupullo oli asennosta riippumatta toimivaa mallia. Suihkutus välittömästi kaadon perään, minkä jälkeen nakkasin pullon seuraavaksi käsittelyyn tulevan rungon tyven lähistölle. Ei kulunut aikaa kantojen etsiskelyyn. Aikaa tosin tuhraantuu hiukan ylimääräistä, mutta ei kohtuuttomasti.
Löytyyköhän jostakin vielä vanhoja kantokäsittelylaitteita, jotka sopisivat uusiin raivaussahoihin? Olen miettinyt kantokäsittelyn laajentamista myös järeisiin kuusentaimikoihin ja ehkä männyntaimikoille.
Noin se varmaan kannattaa tehdä kuten Pokara sanoo. Itse olen käyttänyt kantokäsittelyä raivauksella ja siinä ei tosiaan joka puun jälkeen viitsi käsitellä ja kantojen etsiskely on sitten tuskaa.
Raivaussahaan asennettava kantokäsittelylaite ratkaisisi ongelman. Löysin niitä lähinnä joidenkin museoiden sivuilta. Luulis, että noita nyt olisi olemassa ja myynnissä, koska ei se laho-ongelma ainakaan häviämään päin ole!
Kuten yllä on kerrottu AgriMarketista yms. saa ureaa 25kg säkeissä mutta aina sitä ei ole tarjolla. Jos kaadettavaa on vähän niin myös tätä kalliimpaa puutarhatuotetta voi ostaa:
Liuos sekoitetaan 30% ureapitoisuuteen. Kuten Angel tuossa vihjaili niin itse näkisin kantokäsittelyn hankintahakkuuajan pidentäjänä. Eli voi aloittaa hommat hieman aiemmin ja ilmojen kylmetessä lopettaa käsittelyn.
Käsittely tosiaan lisää työmäärää aika paljon ihan senkin takia, että niitä kuitupuukantoja pitää etsiä ja kaivaa esiin risujen alta.
EDIT: Sitten on vielä harmaaorvakkaan perustuva Rotstop, joka ei säily kovin pitkään:
Toivottavasti Metsurimotokuski ei tule minun tai naapureiden metsään kesähakkuulle. Sen verran paha asenneongelma näyttää asian suhteen olevan. Asiaa on tutkittu varsin paljon ja yksiselitteinen tulos on, että kesähakkuussa tyvitervas tarttuu käsittelemätömälle kannolle kuin sika limppuun. Valitettavasti riukumänniköiden harvennukset (raivaussahatyönä) tulisi käsitellä myös. Itse teetän kyseiset hoidot talven kynnyksellä.
Männyn käsittelyä tulee tehdä ja Kainuusta alaspäin ja nimenomaan ”uusilla” alueilla se on tärkeää, jotta leviämistä voidaan ehkäistä. On kokonaan toinen kysymys saako urakoitsija työstä oikean suuruisen korvauksen, se ei huolellisen käsittelyn tarpeellisuuteen vaikuta ollenkaan.
Ykiselitteinen tutkimustulos on myös se, että kantokäsittely toimii varsin hyvin kun se tehdän huolellisesti ja se taas on tunnetusti asennekysymys. On totta, että kantoja murjoutuu hakkuulla varsin paljon, mutta silti kantokäsittely toimii. Urean vaikutusmekanismi perustuu pH:n nousuun leikkopinnalla. Korkea pH ei ole ole juurikääpäitiöille hyväksi ja kantoon tulee muita lahottajasieniä.
Pete kirjoitti:
”Urean vaikutusmekanismi perustuu pH:n nousuun leikkopinnalla. Korkea pH ei ole ole juurikääpäitiöille hyväksi ja kantoon tulee muita lahottajasieniä. ”
Tuota en heti hoksannutkaan, että pH pitäisi saada ylös. Jos pelkän pH:n nostaminen riittää, niin silloin kantokäsitelyyn voisi olla tehokkaampiakin konsteja.
Tulee myös heti mieleen, että onkohan juurikääpäriski sitten suurempi mailla, joissa pH on matala, vaikkei kantopuun pH:lla ja maaperän pH:lla ole välttämättä heti suoraa vaikutusta toisiinsa?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.