Keskustelut Metsänhoito Kasvun vaihtelut vuosittain

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)
  • Kasvun vaihtelut vuosittain

    Merkitty: 

    Minkähän verran vuosien välistä kasvuvaihtelua on puustolla?

    Kasvupaikka ja puuston ikä ajatellaan vakioksi ja kasvun vaihtelu syntyy siis pelkästään säätekijöistä. Säätekijät ovat siis pääosin lämpösumma ja sadesumma. Kaiketi on muitakin.

    Esimerkiksi Lapissahan voi olla hyvän vuoden lämpösumma 50 % enemmän kuin huonon vuoden ja etelässäkin kymmeniä prosentteja. Ehkä joku tietää ”pantakokeiden” tuloksia ja niihen liitettyjä säätietoja vuositasolla?

    Ymmärtääkseni Motti esimerkiksi laskee kasvun ns. keskivuoden mukaan tietyssä koordinaattipisteessä.

  • mehtäukko

    Hyvä käpyvuosi ainakin kuusella kutistaa kasvua. ”Kasvupaikka ja puuston ikä ajatellaan vakioksi ”… Tuntuisi,että esim. lannoitusvaikutuksen tai karikkeiden väheneminen ovat vuosi vuodelta miinusta,kuten ikäkin tietyn kynnyksen ylitettyään. Kun taimikko jää kasvavan isomman metsän varjoon tai veden virtaus ojissa lakkaa kuivatuksen toimimiseksi, kyllä nekin hivuttavat kasvua.

    Puuki

    Kasvuajankohtainen puuston  tiheyskin vaikuttaa lisäksi   kok. kasvuun. Eli myös harvennusvoimakkuus -tapa eri puulajeilla, ja harvennuksesta kulunut aika samoin.  Lievät usein toistuvat harvennukset lisäisi käyttöpuun ha-kasvua,  jos ne muuten olisi mahdollisia. Jos myy leimikon ,niin kannattaa motokorjuu tehdä lämpimällä syyssateella , jos haluaa maximida puukuutiot. (ellei keli ole esteenä).

    TTL

    Pitää pitää mielessä, kun moto metsässä ja sadetta luvassa, mutta ei vielä taivaalta tule, niin mennä jututtamaan motokuskia!

    mehtäukko

    ”..Jos myy leimikon ,niin kannattaa motokorjuu tehdä lämpimällä syyssateella , jos haluaa maximida puukuutiot. (ellei keli ole esteenä)..”

    En panostaisi noin epävarman varaan. Mutta kesäkorjuun hivutus mahdollisuuksien mukaan kun puun kasvu on päättynyt, tuo vielä sen kesän kasvun pinoon.

    Tomperi

    Muistan aikoinaan erään metsänhoitajan valituksen kun satoi alijäähtynyttä vettä ja se jäätyi pitkäksi aikaa puunrunkoihin niin se ero näkyi jalostuslaitoksella joka oli ero metsämittauksen ja tehdas mitan välillä, systemaattinen ero jolle eivät kuulema muuta syytä keksineet, löytäneet.

     

    Tomperi

    <div class=”comment__text js-discussion-text”>

    Muistan aikoinaan erään metsänhoitajan valituksen kun satoi alijäähtynyttä vettä ja se jäätyi pitkäksi aikaa puunrunkoihin niin se ero näkyi jalostuslaitoksella joka oli ero metsämittauksen ja tehdas mitan välillä, systemaattinen ero jolle eivät kuulema muuta syytä keksineet, löytäneet.

     

    </div>

    mehtäukko

    Lehdettömässä koivussa voisi olla tuo, mutta tuskin ainakaan kuusella.Oksiinhan vesi jää ja oksat metsään.

    A.Jalkanen

    Kari Mielikäinen, Mauri Timonen, Pekka Nöjd. 1996. Männyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa 1964–1993. Metsätieteen aikakauskirja 4/1996: 309-320.

    Kari Mielikäinen. 1997. Miksi puiden kasvun vaihtelua täytyy tutkia ja ymmärtää? Metsätieteen aikakauskirja 3/1997: 412-415.

    Tomperi

    tuo mitä aikaisemmin ei ollut kasvunvaihtelua vaan systemaattinen mittausvirhe. Olen nähnyt useinkin kuusen runkoja joissa on ollut jäätä ja soli sitä aikaa kun puut mitattiin välivarastolla ensimmäisen kerran.

    A.Jalkanen

    Vielä perinpohjainen esitys aiheesta, sisältäen mm. kasvupannan käytön, puiden turpoamisen sateiden myötä ja vuosilustoindeksien määrittämisen. Yksiselitteisin tapa kasvun määrittäminen on kuitenkin kahtena ajankohtana mitattujen läpimittojen tai puuston kokonaismäärien vertaaminen.

    http://lustialab.com/Lustia/Puun%20Muisti.pdf

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)