› Keskustelut › Metsänhoito › Katastrofi kuusikossa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)
1 2

  • Katastrofi kuusikossa.

    Lähetetty: 13.12.2013, 18:07

    Teen parasta aikaa kasvatushakkuuta peltoon istutetussa kuusikossa. Maapohja on rehevää ja puut väriltään punaruskeita ja puuta on keskimääräistä enemmän hehtaarilla .

    Kuitenkaan ihan kaikki ei ole mennyt putkeen kasvatuksen osalla. Perustamistoimet , äestys ja istutus , on tehty huolella . Suorat istutusrivit kertovat tästä . Seuraavassa vaiheessa on kuitenkin tapahtunut paha uinahtaminen . Taimikon sekaan syntyneet koivut on laskettu etukasvuisiksi .

    Puurivien välissä töröttävien sammaloituneiden koivunkantojen(ylispuut poistettu / eh 90-luvulla) ympäristön puiden kehitys on häiriintynyt 3-4 metrin säteellä ja mekaanisia vaurioita esiintyy tätä lähempänä kasvaneissa rungoissa yleisesti. Puut ovat haaroittuneet tai kasvaneet mutkaisiksi 2,5 metristä 6:een metriin saakka . Tämä kertoo kuusikon ahdingosta taimikkovaiheessa. Boorin puutteellakin saattaa olla osansa kuusten laadullisesti heikkoon kehitykseen . Mekaaniset vammat ovat kuitenkin lähes varmuudella koivujen aikaansaannosta. Kuvio sijaitsee alle 160m MPY , joten lumi tuskin on aiheuttanut merkittäviä vaurioita.

    Tällä kuviolla tuli jälleen mieleen , että koivu ei läheskään aina ole siunaus istutetuille kuusille . Mainitsin avauksessa sanan katastrofi, tämän siksi , että vuoron hakkuun tuloksesta puolet oli kuitua , vain 25% tukkia ja sama määrä VAJAALAATUISTA kuitua.
    Katastrofikuusikko , etten sanoisi. (kuvia on ja lisää tulee )

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puun takaa 13.12.2013, 18:20

    Suorittavan huomiot ovat armottomia mutta oikeita.
    Kun työkseen hakkuita tekee ja näkee, muodostuu silloin vertailupohja vahvaksi.
    Olen tehnyt nuorempana paljonkin virheitä metsänhoidossa, koska en silloin uskonut ammattilaisia, mutta virheistähän ihminen oppii.

    jees h-valta 13.12.2013, 19:00

    Suorittava oikeassa, mutta se katastrofi on sattunut kun ne koivut on poistettu liian myöhään kun olisi pitänyt ottaa ne lähiraiskaantuneet ja todennäk. silloin olemattoman kokoiset kuusenrääpät pois. Silloin olisi nyt ollut puida joukkoon koivutukkia joka olisi tehnyt oikeaa lisää tiliin. Ja varmasti hyvälaatuistakin jos olivat silloinkin jo hyvin ylispuiksi nousseet. Jos koivut poistetaan se pitää tehdä jo kuten minä tein 15-20 vuoden väliin tarkkaan katsoen poiston oikea ajoitus.

    metsänvartija 13.12.2013, 19:28

    Lehtipuu ei kuulu todellakaan viljelykuusikkoon, vain aukko paikkoihin.

    Sopiva koivuviha on paikoillaan nykyäänkin. Varsinkin ylispuu koivut on pahimpia, tulee tosiaankin niitä teknisiä vikoja.

    Totaaliraivaus, se on konsti joka puree.

    Huippukuviot kannattaa erottaa metsätilalta omaksi kokonaisuudeksi ja niihin panostaa vain ja ainoastan puuntuotannollisessa mielessä.

    Monimuotoisuuta voi harjoittaa heikoimmilla kuviolla.

    Itäsuomen Antti 13.12.2013, 19:46

    Oikeassahan suorittava on. TAimikonhoidossa on vaan unohdettu poistaa ne vaurioituneet puut ensin ja katsottu sitten mitä jätetään kasvamaan.

    Helpostihan sitä tuolla keinoin myös vahinkoakin saa aikaan, varsinkin noilla koivuilla.

    suorittava porras 13.12.2013, 19:58

    Olihan siellä palstan sisällä muutama ihan kelpo koivukin . Kun niille on riittävä tila , on homma ihan ok.
    Kehotan Jesseä lukemaan vielä kerran avauksen . Siinä totesin , että kuusien mekaaniset vauriot alkavat n . 2,5 mertistä maanpinnasta lukien , toisaalta yli 6 metrissä ei vikoja enää ollut . Tätä taustaa vasten energiapuuharvennuksella ei enää pelasteta mitään. Vahingot taimikolle ovat ehtineet tapahtua jo tätä ennen (= ennen 6 metrin pituutta). Taimikonhoito riittävän aikaisin on oikea lääke esittämiini ongelmiin.

    Tarkennettakoon vielä , että koivut olivat kasvaneet jo pelkästään kuusen osalta riittävän tiheän taimikon seassa , ei aukkopaikoissa.
    Siellä missä koivun kantoja ei ollut havaittavissa , oli kuusten laatu parempi ja runkotilavuus satoja litroja suurempi .

    Lisätään vielä tuosta monimuotoisuudesta. Se on ihan hyvä juttu , kunhan se ei koske puiden runkomuotoa. Onhan se tietenkin monimuotoisuutta , kun runko on kiero , kun poran lastu ja täynnään k…oksia . . Näkyipä sellä jopa rungon kolme latvaversoa,
    `a 5 metriä , kietoutuneina toistensa ympärille niin , että ne muistuttavat enemmän pullapitkoa , kun puuta. 🙂

    korpikuusi 14.12.2013, 09:08

    ”Lehtipuu ei kuulu todellakaan viljelykuusikkoon, vain aukko paikkoihin.”

    Samaa mieltä. Etukasvuisena haittaa taimikon kehitystä ja jälkikasvuisena ei pärjää tungoksessa. Nuo jälkikasvuiset, kuusten väliin jätetyt koivut ovat jo ensiharvennusvaiheessa sellaisia lenkoja raippoja, jotka saa järjestäen poistaa ennakkoraivauksessa. Parempi siis poistaa jo taimivaiheessa.

    Oma keskustelunaiheensa on monimuotoisuus. Luontoihmisenä toki kannatan tiettyyn rajaan asti ja se raja menee viljelymetsiköissä. Eihän maanviljelijääkään ohjata jättämään rikkaruohoja viljellylle alalle. Päin vastoin näitä ”luomupeltoja” usein kauhistellaan ja soimataan huonosta hoidosta. Miltä näyttäisi peltohehtaari vaikkapa rypsiä, jossa kasvaisi vähän väliä metristä vattua monimuotoisuutta tuomassa…

    Petri 14.12.2013, 09:18

    Voiko olla niin, että toisaalta lehtipuusto kuusikossa voi vähentää juurikäävän enenemisriskiä?

    Toki lehtipuisto ei saa hakata viereisiä kuusia eikä varjostaa niiden kasvumahdollisuuksia.

    kuusessa ollaan 14.12.2013, 11:10

    Avainsana koko tässä ketjussa on TÄYSTIHEÄÄN viljelykuusikkoon jätetyt koivut. Ja tätä ”herkkua” piisaa kun katselee hoidettuja taimikoita ympäri Suomea…

    Niko 14.12.2013, 11:24

    Petri,

    ”Sekapuuston vaikutus kuusen lahoisuuteen. Aikaisempien selvitysten mukaan sekapuuston vaikutus on vähäinen, ellei sen osuus varttuneessa kuusikossa ole vähintään 20-30 %.”

    Lähde: Metlan hanke 3234

    Ja jatkokysymys kuuluu, että vaikka se olisi tuo 20-30%, niin onko se vaikutus sittenkään merkittävästi enemmän kuin ”vähäinen”.

    metsänvartija 14.12.2013, 13:17

    Laho tulee koneellisesta korjuusta/tai metsämaassa jo valmiit ainekset.

    Viljelykuusikon koneellinen harvennus on aika riskipeliä.

    Pintajuuristo, lumen vähyys, näkyväisyys lähes 0 (pimeys, oksaisuus) aiheuttaa tuhot. Oksia tosin tulee paljon maan suojaksi.

    Jos rungot pystyisi leimaamaan fluorisoivalla sprayllä ja kaatamaan ajourilta kauinpana olevat rungot tulos paranisi jo huomattavasti.

    Opiskeluaikana metsänvartija tutustui viljelykuusikkoon johon oli tehty seuraavat toimenpiteet; viljely, taimistonhoito, 1-harvennus vinssi+pikku traktori korjuukalustolla. R-luku 1100, ikä 55 v, ppa 55, m3 550 m3/ha. Näihin lukuihin kannattaa pyrkiä, ensiharvennus raivurilla. Täystiheitä, lahottomia hyvän tuloksen tuovia viljelykuusikoita.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)
1 2