Se on kesäntulo jopa kuukauden myöhässä, kun katselee muistiinpanoja miten mökkijärvestä on jäät lähteneet, tulee metsänkasvulle huono vuosi. Näytti siltä, että kuusentaimet olisivat jo kärsineet hallaöistä, ruskeaa oli viimekesän vuosikasvu, eli oikein huono kesänalku. Hirvikin oli mennyt kohti taimikkoa, en viitsinyt edes lähteä katsomaan jälkiä, niitä katkottuja mannynlatvoja. Eli oikein huonolta näyttää seuraavan  kymmenen vuorokauden sää on sateista ja viileää, nytkin alkoi sataa, vaatteetkin kastui.

Mollivoittoiselta näyttää metsämiesten ajatukset olevan! Koiranhäkit puhdistin ensin lapiolla paskat kukkamaalle lannaksi ja sitten painepesurilla pohjaviira puhtaaksi. Onpa siitä nyt hyvä napata isompi tarve lapiolla pois ruokaa viedessä.

Joulukuussa tehty päätehakkuuleimikko on aivan tien varressa. MG oli varannut sen kelirikkoajaksi ja tukista tuntui olevan kova pula. Toissapäivänä tuli urakoitsijalta viesti, että moto tulee 5.20. Käytiin morjestamassa ja sovittiin muutamista yksityiskohdista; – koivut itselle ja vähänkään huonot tuulenkaadot koivupinoon! Onpahan ensi kevääksi taas kuntoilua. Tukit nostetaan rekkaan 5.6. alkaen ja alue siemennetään myöhemmin männylle.

Niin, n. 50 m halkaisijaltaan oleva alue raivattiin liittymään helikopteritoimintaa varten. Osalle harvennetulle alueella pudotetaan booritettua raestettua tuhkaa. Näillä puun hinnoilla ja korkeilla hoitomenoilla tuntuu välillä vähän turhauttavalta, mutta kyllä toiminnasta saa aina hyvän mielen!

Kuukausi sitten tein pienet päätehakkuu kaupat. Koneet tuli pari viikkoa sitten korjaaman satoa. Hyvää jälkeä korjuussa. Tiekin kuivui sopivasti, ei tullut painaumia. Samoin hyvää jälkeä kaivinkone mieheltä. Ja nyt on jo uudet männyn alut maassa odottamassa sadetta. Välillä asiat luistaa sujuvasti. Tästä on hyvä jatkaa kesää kohti. Ja odotella koivun taimia

Mitä siellä Kainuussa voi kylvää, seuraavat kymmenen vrk keskilämpötila siellä vähän nollan yläpuolella. Kasvukausi on jäämässä todella lyhyeksi pohjois-Suomessa.

Olen ollut noin seitsemän viikkoa metsänhoitotöissä tänä vuonna. Muutaman päivänä tuli lunta, rakeita, oli yöpakkasia, lisäksi parina työpäivänä koko ajasta on ollut pilvistä.

Auringonpaistetta ja kuivaa tuulta, välillä lämmintä, välillä kylmää tuulta, on riittänyt. Maa on pölissyt raivaamassaollessani ja istutuksilla, joita itselläni takana pari viikkoa. Auringonsuojakertoimena kasvoille ja niskalle käytän 50+ herkän ihon aurinkovoidetta, koska palan muutoin ja liika aurinko ei ole terveellistä kellekään.  Kertoimista ja hatun ynnä pitkähihaisten vaatteiden käytöstä huolimatta, on poskipäät, nenänvarsi ja käsivarret meinanneet palaa. Voidetta lisäilen päivän mittaan usein. Hain apteekista uuden aurinkovoiteen, jossa sekä kemiallinen, että fyysinen suoja, jospa loppuisi naamanpunoitus.

Helatorstaina kuurotteli hiukan, samoin lauantaina illalla. Se oli ihanaa! Vettä saisi sataa enemmän ja useampana päivänä, rauhalliseen tahtiin. Tuo on yhtä tuskaa vaikka aamulla joutaa töihin 5-6 aikaan, niin on kuivaa ja pölyä riittää. Taimia kastelen hyvin hakiessa ja isutettaessa mutta soisin niille vielä vettä taivaalta juurtumisen onnistumiseksi. Savikoissa mättähät ovat kivikovia, niihin ei sitten saa mitään laitettua. Perjantaina aamupäivällä ne olivat jopa hieman pehmenneitä, niin jotta sai pottiputken läpi. Savikkojen aukkopaikkoihin tulee sitten sitä luontaista monimuotoa jatkossa.  Mutta muutoin, ihan hirveän raskas kevät ilmojen puolesta!

Ei sovi suomalaiselle naiselle kuiva tuuli ja aurinkoiset työkelit. En ole edes koskaan pitänyt auringonpaisteesta. Minä olen se, joka toivon kahdelle kesälomaviikollenikin sadetta ja kylmää; jotta saa nukkua ja levätä kunnolla! =D