Keskustelut Metsänomistus Kiinteistövero metsämaalle – vaikutukset ja uhkan todennäköisyys?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 32)
  • Kiinteistövero metsämaalle – vaikutukset ja uhkan todennäköisyys?

    Olen viime aikoina seurannut huolestuneena julkista keskustelua kuntien ja valtion talouden kiristyvästä tilanteesta. Jatkuvasti etsitään uusia veropohjia ja tapoja kerätä tuloja yhteiskunnan palveluiden rahoittamiseksi. Tässä yhteydessä on noussut esiin riski, joka koskettaa meitä kaikkia metsänomistajia: kiinteistöveron mahdollinen laajentaminen koskemaan myös metsämaata nykyistä ankarammin. En ole korkean verotuksen ystävä sillä näen se näivettävän taloutta. Ei tästä kuitenkaan enempää, keskitytään ”pihviin”.

    Argumentoin tässä, miksi tämä riski on mielestäni todellinen ja merkittävä.

    1. Julkisen talouden krooninen alijäämä

    Valtion ja kuntien menot, erityisesti sote-palveluiden osalta, kasvavat väestön ikääntyessä. Samaan aikaan työn verotuksen kiristämiselle ei ole poliittista halua eikä taloudellisia perusteita – saattaisin jopa todeta, ettei oikein aidostikaan mitään mahdollisuutta. Tämä luo valtavan paineen löytää uusia, ”helppoja” veronlähteitä. Kiinteä omaisuus, kuten maa ja metsä, on tässä suhteessa houkutteleva kohde, sillä sitä ei voi siirtää ulkomaille verotusta pakoon.

    2. Metsäomaisuuden arvon nousu

    Metsätilojen ja puun hinta on kehittynyt suotuisasti viime vuosina. Päättäjien silmissä metsäomaisuus nähdään yhä enemmän merkittävänä varallisuuseränä, jonka verotus on tällä hetkellä kevyttä suhteessa sen käypään arvoon. On poliittisesti helppoa perustella veronkorotusta ”oikeudenmukaisuudella” ja sillä, että varallisuutta tulee verottaa työnteon sijaan.

    3. Nykyisen kiinteistöverotuksen ”aukko”

    Tällä hetkellä maatalous- ja metsämaa on vapautettu varsinaisesta kiinteistöverosta maapohjan osalta. Verotus perustuu pääasiassa puuston tuottoon pääomaverotuksen kautta. Tämä järjestelmä voidaan kuitenkin nähdä poliittisena valintana, joka on muutettavissa. Painetta voi syntyä esimerkiksi siitä, että taajamien liepeillä olevat rakentamattomat metsäalueet nauttivat veroetua tonttimaahan verrattuna. Raja on todennäköisesti helppo häivyttää ja laajentaa verotus koskemaan kaikkea maapohjaa sen sijainnista riippumatta.

    4. Verotusarvojen muuttaminen

    Suurin riski piilee siinä, miten metsämaan arvo määriteltäisiin kiinteistöverotuksessa. Jos nykyisestä, tuottoon perustuvasta arvostuksesta siirryttäisiin käypään arvoon eli markkina-arvoon, verorasitus moninkertaistuisi välittömästi. Tämä iskisi erityisen raskaasti niihin, jotka harjoittavat pitkäjänteistä metsätaloutta eivätkä ole myymässä omaisuuttaan. Veroa joutuisi maksamaan realisoitumattomasta arvonnoususta, mikä heikentäisi metsätalouden kannattavuutta ja investointikykyä.

    Yhteenvetona totean, että vaikka välitöntä lakimuutosta ei olisikaan näköpiirissä, paine kiinteistöveropohjan laajentamiselle kasvaa jatkuvasti kulissien takana. Se on poliittisesti houkutteleva ja näennäisen yksinkertainen ratkaisu julkisen talouden ongelmiin.

    Miten te koette tämän uhan? Onko pelkoni aiheeton, vai pitäisikö metsänomistajien jo aktiivisesti valmistautua tähän muutokseen? Oletteko huomioineet tätä riskiä esimerkiksi tilakaupassa?

    MT uutisoi kiinteistöveroon liittyen Kalevi Sorsa – säätiön raportista: (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/447aea96-2476-4452-afc9-d579acf79375?)

    ”Suojelurahoituksen lisäksi raportti vaatii uusia kannustimia maanomistajille ja kuluttajille.

    Raportissa ehdotetaan esimerkiksi ”kestävän kehityksen kiinteistöveroa”, jolloin ympäristölle kestävä maankäyttö tarkoittaisi maanomistajalle alempaa tai jopa negatiivista veroa.

    Ehdotuksessa maa-alueista perittävän kiinteistöveron taso sidottaisiin alueen ympäristövaikutuksiin.
    ”Vero voisi olla korkeampi esimerkiksi silloin, jos maa-alan luontoa raivataan tai pinta-aloja käytetään tehottomasti, ja matalampi esimerkiksi silloin, jos maanomistaja toteuttaa alueella luonnonhoito- tai ennallistamistoimia.”

    Tällä hetkellä maa- ja metsätalousmaa on kokonaan vapautettu kiinteistöverosta.”

  • Metsäkupsa Metsäkupsa

    Kun talo tai mökki jää autioksi, niin verottaja tulkitsee sen vaapaa-ajan asunnoksi. Kunnat taasen useimmiten puolet korkeamman veroprosentin näille langettaneet. Ilmeisesti siksi, että samalla saadaan mökkiläisiltä hyvät verorahat.

    Nostokoukku

    Kun metsä jäisi ”autioksi”,, verottaja tulkitsisi sen vapaa-ajan mesäksi. Kunta voisi laittaa puolet suuremman veron näille metsille. Kunta saisi vapaa-ajan metsistä hyvät verorahat. Mutta eipä tuolla erottelulla taida olla jatkossa merkitystä. Vasemmistolaiset sellunkeittäjät kun ajavat metsäteollisuuden Suomesta pois. Jäljelle jää vain vapaa-ajan metsiä, kun ei ole enää puunkäyttäjiä, muutamia sisukkaita polttopuunpolttajia lukuun ottamatta. Yhteiskunta kun lämmitetään jatkossa pelkästään sähkökeittimillä, jotka ottavat energiansa akkuvarastoista.

    Rahmametsuri Rahmametsuri

    Kosketit nyt puiden lisäksi toista mielenkiinnonkohdettani. Energiaomavaraisuus on iso ja tärkeä juttu nykyajan maailmassa.

    Olen kokeileva insinööriluonne, joten minulle on katolla 11kwp (kilowattipiikki, maksimituotanto siis) paneeleita ja 10kwh kiinteistöakku.

    Olen sillä saanut laskettua sähkön kulutusta n. 30%, mutta vieläkin suurempi akku saisi olla ja jos minulla olisi sähköauto (toistaiseksi vain diesel-biili), varmasti vielä enemmän voisi säästää, koska kesällä menee myyntiin aika pienellä korvauksella tuota sähköä,

    Miksi ajaudun vähän aiheesta sivuun on se, että epäilen että Nostokoukun ensiluokkainen sarkasmi menee n. 30% ohi maalista – tällä tarkoitan sitä että voi olla että nuo uusiutuvat meidät vielä yllättävät – kyllä niistä aidosti tulee energiaa, mutta juuri tuo sidonnaisuus aikaan tekee meidän elämästämme hankalaa – välillä kun on hinta 0 senttiä ja väliillä 100 senttiä.

    oksapuu

    Täällä yksi sijoittaja ostaa vanhoja siirtolais/rintamamies tiloja.

    Ensimmäinen toimenpide näyttää olevan että vanhat rakennukset puretaan heti pois ja pihatontille istutetaan puuta kasvamaan.

    Nostokoukku

    Lappeenrantaan valmistuvan Pohjoismaiden suurimpiin lukeutuvan akkuvaraston kapasiteetti on 113 MW, teho 50 MW. Se riittää tasaamaan kulutushuippua kahdeksi tunniksi. Minä muistan talven jolloin Keski-Suomessa pakkanen jökötti kolmisen viikkoa -40:ssä, Lapissa meni muistaakseni -50 reilusti rikki. Lisäksi Suomi on sitoutunut myymään sähkönsä Ruotsiin ja maksaa tätä siirtoa varten rakennettavasta Aurora-linjasta 90 %.

    Rane2

    ”Metsänhän kasvaa vuosittain ja kasvun arvo voidaan mitata.”

    Kasvun arvo käsittääkseni mitataan kun myy puuta ja verottaja on siinä jollain osalla jo mukana…

    Nostokoukku

    Lannoituksessa kasvun arvo mitataan heti, kun lannoitekauppa on tehty.

    Eikös metsätilakaupoissakin käytetä ns. odotusarvoa ja -kerrointa? Sekin lasketaan ennen puukauppaa ja kuvaa metsän tulevaa potentiaalia.

    Kiinteistövero ja puukaupan verotus ovat eri asioita.

     

    oksapuu

    Lannoitekaupassa verottaja on jo jollain osalla mukana. Paha kuitata pois jos ei ole mitä myydä.

    Metsävähennykseenkin kannattaa perehtyä…

    Kokenut kaiken tietää

    Kyllä siinä helposti käy niin, että veroa metsästäkin aletaan kantaa, sitä kun ei voi siirtää ulkomaille, kuten pääomia, työtä jms. Kyllä tähän täytyy varautua. Ne rakennukset on toinen, mistä helppo kantaa veroa, purkaminen määräysten mukaisesti on tosi kallista haitta-ainetutkimuksineen, ja monella tunnearvoa, jonka takia veroakin ollaan valmiita maksamaan. Kannattaa polttaa, kun katto on vielä pitänyt suht kuivana. Aika kauan kestää palokunnalta syrjäseuduille, ja moni palomestari ymmärtää keskittyä suojelemaan ympärillä olevaa.

    Nostokoukku

    Oksapuu. Eihän lannoituksen sijoitusta voi kuitata heti. Odotusarvo, kasvunlisäys, kohdistuu lannoitetulle kuviolle. On odotettava se kymmenen vuotta. Ompahan myytävää tai ei. Ei niin, että keväällä lannoittaa ja syksyllä hakkaa. Ja toivottava, että lannoituksen jälkeen ei tule viikkojen poutakautta, ettei typpi haihdu ilmaan. Metsän kiinteistöverossa käytettäisiin keskimääräisiä kasvuja. Lukehan niitä mittaa ja tilastoi. Kiinteistökaupassakin on veronsa. Jos ostan sijoitutalon maksan siitä kiinteistöveron niiltä vuosilta, kun se on omistuksessani. Jos myyn sen muutaman vuoden kuluttua, voitosta maksan veron.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 32)