Keskustelut Metsänomistus Kiinteistövero metsämaalle – vaikutukset ja uhkan todennäköisyys?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 32)
  • Kiinteistövero metsämaalle – vaikutukset ja uhkan todennäköisyys?

    Olen viime aikoina seurannut huolestuneena julkista keskustelua kuntien ja valtion talouden kiristyvästä tilanteesta. Jatkuvasti etsitään uusia veropohjia ja tapoja kerätä tuloja yhteiskunnan palveluiden rahoittamiseksi. Tässä yhteydessä on noussut esiin riski, joka koskettaa meitä kaikkia metsänomistajia: kiinteistöveron mahdollinen laajentaminen koskemaan myös metsämaata nykyistä ankarammin. En ole korkean verotuksen ystävä sillä näen se näivettävän taloutta. Ei tästä kuitenkaan enempää, keskitytään ”pihviin”.

    Argumentoin tässä, miksi tämä riski on mielestäni todellinen ja merkittävä.

    1. Julkisen talouden krooninen alijäämä

    Valtion ja kuntien menot, erityisesti sote-palveluiden osalta, kasvavat väestön ikääntyessä. Samaan aikaan työn verotuksen kiristämiselle ei ole poliittista halua eikä taloudellisia perusteita – saattaisin jopa todeta, ettei oikein aidostikaan mitään mahdollisuutta. Tämä luo valtavan paineen löytää uusia, ”helppoja” veronlähteitä. Kiinteä omaisuus, kuten maa ja metsä, on tässä suhteessa houkutteleva kohde, sillä sitä ei voi siirtää ulkomaille verotusta pakoon.

    2. Metsäomaisuuden arvon nousu

    Metsätilojen ja puun hinta on kehittynyt suotuisasti viime vuosina. Päättäjien silmissä metsäomaisuus nähdään yhä enemmän merkittävänä varallisuuseränä, jonka verotus on tällä hetkellä kevyttä suhteessa sen käypään arvoon. On poliittisesti helppoa perustella veronkorotusta ”oikeudenmukaisuudella” ja sillä, että varallisuutta tulee verottaa työnteon sijaan.

    3. Nykyisen kiinteistöverotuksen ”aukko”

    Tällä hetkellä maatalous- ja metsämaa on vapautettu varsinaisesta kiinteistöverosta maapohjan osalta. Verotus perustuu pääasiassa puuston tuottoon pääomaverotuksen kautta. Tämä järjestelmä voidaan kuitenkin nähdä poliittisena valintana, joka on muutettavissa. Painetta voi syntyä esimerkiksi siitä, että taajamien liepeillä olevat rakentamattomat metsäalueet nauttivat veroetua tonttimaahan verrattuna. Raja on todennäköisesti helppo häivyttää ja laajentaa verotus koskemaan kaikkea maapohjaa sen sijainnista riippumatta.

    4. Verotusarvojen muuttaminen

    Suurin riski piilee siinä, miten metsämaan arvo määriteltäisiin kiinteistöverotuksessa. Jos nykyisestä, tuottoon perustuvasta arvostuksesta siirryttäisiin käypään arvoon eli markkina-arvoon, verorasitus moninkertaistuisi välittömästi. Tämä iskisi erityisen raskaasti niihin, jotka harjoittavat pitkäjänteistä metsätaloutta eivätkä ole myymässä omaisuuttaan. Veroa joutuisi maksamaan realisoitumattomasta arvonnoususta, mikä heikentäisi metsätalouden kannattavuutta ja investointikykyä.

    Yhteenvetona totean, että vaikka välitöntä lakimuutosta ei olisikaan näköpiirissä, paine kiinteistöveropohjan laajentamiselle kasvaa jatkuvasti kulissien takana. Se on poliittisesti houkutteleva ja näennäisen yksinkertainen ratkaisu julkisen talouden ongelmiin.

    Miten te koette tämän uhan? Onko pelkoni aiheeton, vai pitäisikö metsänomistajien jo aktiivisesti valmistautua tähän muutokseen? Oletteko huomioineet tätä riskiä esimerkiksi tilakaupassa?

    MT uutisoi kiinteistöveroon liittyen Kalevi Sorsa – säätiön raportista: (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/447aea96-2476-4452-afc9-d579acf79375?)

    ”Suojelurahoituksen lisäksi raportti vaatii uusia kannustimia maanomistajille ja kuluttajille.

    Raportissa ehdotetaan esimerkiksi ”kestävän kehityksen kiinteistöveroa”, jolloin ympäristölle kestävä maankäyttö tarkoittaisi maanomistajalle alempaa tai jopa negatiivista veroa.

    Ehdotuksessa maa-alueista perittävän kiinteistöveron taso sidottaisiin alueen ympäristövaikutuksiin.
    ”Vero voisi olla korkeampi esimerkiksi silloin, jos maa-alan luontoa raivataan tai pinta-aloja käytetään tehottomasti, ja matalampi esimerkiksi silloin, jos maanomistaja toteuttaa alueella luonnonhoito- tai ennallistamistoimia.”

    Tällä hetkellä maa- ja metsätalousmaa on kokonaan vapautettu kiinteistöverosta.”

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Keskikasvuun perustuva kiinteistövero metsiin olisi perusteiltaan jo aika lähellä muinaista veroluokkiin pohjaavaa pinta-alaverojärjestelmää.

    oksapuu

    Investointi varaukseen ja sen purkuun kannattaa perehtyä…

    Metsävähennykseen myös…

    MaalaisSeppo

    Tämä metsien kiinteistövero pulpahtaa ajottain esiin vaalien lähestyessä. Ei sitä kannata ottaa vakavasti. Kuuluu sarjaan: tarkoitettu omille kannattajille. Ehkä on mukana demareiden 200 toimenpiteen listassa, jolla julkisen puolen talous saataisiin kuntoon.

    Nykyhallituksen ohjelmaan se ei kuulu eikä seuraavankaan (dem, kok, kepu). Metsänomistajia on paljon (600000) ja kun otetaan huomioon heidän taustajoukkonsa, ei heitä kannata ärsyttää vaalien alla.

    Vaalilupauksiin kannattaa tietysti suhtautua kriittisesti. Kokemus osoittaa, että jos joku nykyisen hallituksen puolue kovalla äänellä lupaa, että se estää metsien kiinteistöveron, niin on melko varmaa, että se hallitukseen päästessään edistää metsien kiinteistöveroa.

    Visakallo Visakallo

    Nykykäytäntö on ollut verottaa metsiä niin, ettei raha liiku eteen eikä taakse, ja puut jäävät pystyyn. Tuoreimmassa muistissa ovat nyt Mykkäsen kaistaleet.

    MaalaisSeppo

    Ei se ole metsistä eikä veroista kiinni, että puut jäävät nyt pysyyn. Puun ostajien asiakkaistahan nykytilanne johtuu.

    Mykkäsen kaistaleilla on paikallisesti suurikin vaikutus, mutta ko kaistaleiden puumäärä saadaan kyllä ostettua muualta.

    Visakallo Visakallo

    Niinpä, mutta mietipä MaalaisSeppo sitä, kuinka paljon näitä erilaisia ”Mykkäsen kaistaleita” meillä alkaa jo olla eri aikakausien peruina, kun lähdetään vaikkapa 80-luvulta liikkeelle!

    MaalaisSeppo

    Kaistaleita tietysti on, mutta puiden ostomääriin ne eivät ole todennäköisesti vaikuttaneet. Nyt tehtaat ovat supistaneen tuotantoaan, koska niiden tuotteille ei ole tarpeeksi kysyntää. Puupulaa ei ole, eikä ainakaan lähivuosina tule. Puuta jää pystyyn siis ”kaistaleista” riippumatta sama määrä. Paikka voi tietysti olla eri.

    Petkeles Petkeles

    Jotkut lähtee päivittäin 80-luvulta liikkeelle ja pääsevät aina iltapäiväksi 70-luvulle! Se nyt vaan taitaa olla niin, ettei millään elämän alalla saa elää kuin sika pellossa! Suukkosia!

    Rane2

    Petkesleksen metsät on niin tehokkaasti hoidettuja (ja tulopuoli maksimissa) että kaikki mahdolliset verot on ihan perusteltuja…

    Visakallo Visakallo

    Juuri näin! -Ja mieli on siitä niin hyvä Petkeleksellä, että jakaa nyt meille märkiä suukkosiaan Leenan puolesta tämän ollessa sillä piiitkällä matkallaan!

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 32)