Keskustelut Metsänomistus Kiinteistövero metsämaalle – vaikutukset ja uhkan todennäköisyys?

Esillä 7 vastausta, 41 - 47 (kaikkiaan 47)
  • Kiinteistövero metsämaalle – vaikutukset ja uhkan todennäköisyys?

    Olen viime aikoina seurannut huolestuneena julkista keskustelua kuntien ja valtion talouden kiristyvästä tilanteesta. Jatkuvasti etsitään uusia veropohjia ja tapoja kerätä tuloja yhteiskunnan palveluiden rahoittamiseksi. Tässä yhteydessä on noussut esiin riski, joka koskettaa meitä kaikkia metsänomistajia: kiinteistöveron mahdollinen laajentaminen koskemaan myös metsämaata nykyistä ankarammin. En ole korkean verotuksen ystävä sillä näen se näivettävän taloutta. Ei tästä kuitenkaan enempää, keskitytään ”pihviin”.

    Argumentoin tässä, miksi tämä riski on mielestäni todellinen ja merkittävä.

    1. Julkisen talouden krooninen alijäämä

    Valtion ja kuntien menot, erityisesti sote-palveluiden osalta, kasvavat väestön ikääntyessä. Samaan aikaan työn verotuksen kiristämiselle ei ole poliittista halua eikä taloudellisia perusteita – saattaisin jopa todeta, ettei oikein aidostikaan mitään mahdollisuutta. Tämä luo valtavan paineen löytää uusia, ”helppoja” veronlähteitä. Kiinteä omaisuus, kuten maa ja metsä, on tässä suhteessa houkutteleva kohde, sillä sitä ei voi siirtää ulkomaille verotusta pakoon.

    2. Metsäomaisuuden arvon nousu

    Metsätilojen ja puun hinta on kehittynyt suotuisasti viime vuosina. Päättäjien silmissä metsäomaisuus nähdään yhä enemmän merkittävänä varallisuuseränä, jonka verotus on tällä hetkellä kevyttä suhteessa sen käypään arvoon. On poliittisesti helppoa perustella veronkorotusta ”oikeudenmukaisuudella” ja sillä, että varallisuutta tulee verottaa työnteon sijaan.

    3. Nykyisen kiinteistöverotuksen ”aukko”

    Tällä hetkellä maatalous- ja metsämaa on vapautettu varsinaisesta kiinteistöverosta maapohjan osalta. Verotus perustuu pääasiassa puuston tuottoon pääomaverotuksen kautta. Tämä järjestelmä voidaan kuitenkin nähdä poliittisena valintana, joka on muutettavissa. Painetta voi syntyä esimerkiksi siitä, että taajamien liepeillä olevat rakentamattomat metsäalueet nauttivat veroetua tonttimaahan verrattuna. Raja on todennäköisesti helppo häivyttää ja laajentaa verotus koskemaan kaikkea maapohjaa sen sijainnista riippumatta.

    4. Verotusarvojen muuttaminen

    Suurin riski piilee siinä, miten metsämaan arvo määriteltäisiin kiinteistöverotuksessa. Jos nykyisestä, tuottoon perustuvasta arvostuksesta siirryttäisiin käypään arvoon eli markkina-arvoon, verorasitus moninkertaistuisi välittömästi. Tämä iskisi erityisen raskaasti niihin, jotka harjoittavat pitkäjänteistä metsätaloutta eivätkä ole myymässä omaisuuttaan. Veroa joutuisi maksamaan realisoitumattomasta arvonnoususta, mikä heikentäisi metsätalouden kannattavuutta ja investointikykyä.

    Yhteenvetona totean, että vaikka välitöntä lakimuutosta ei olisikaan näköpiirissä, paine kiinteistöveropohjan laajentamiselle kasvaa jatkuvasti kulissien takana. Se on poliittisesti houkutteleva ja näennäisen yksinkertainen ratkaisu julkisen talouden ongelmiin.

    Miten te koette tämän uhan? Onko pelkoni aiheeton, vai pitäisikö metsänomistajien jo aktiivisesti valmistautua tähän muutokseen? Oletteko huomioineet tätä riskiä esimerkiksi tilakaupassa?

    MT uutisoi kiinteistöveroon liittyen Kalevi Sorsa – säätiön raportista: (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/447aea96-2476-4452-afc9-d579acf79375?)

    ”Suojelurahoituksen lisäksi raportti vaatii uusia kannustimia maanomistajille ja kuluttajille.

    Raportissa ehdotetaan esimerkiksi ”kestävän kehityksen kiinteistöveroa”, jolloin ympäristölle kestävä maankäyttö tarkoittaisi maanomistajalle alempaa tai jopa negatiivista veroa.

    Ehdotuksessa maa-alueista perittävän kiinteistöveron taso sidottaisiin alueen ympäristövaikutuksiin.
    ”Vero voisi olla korkeampi esimerkiksi silloin, jos maa-alan luontoa raivataan tai pinta-aloja käytetään tehottomasti, ja matalampi esimerkiksi silloin, jos maanomistaja toteuttaa alueella luonnonhoito- tai ennallistamistoimia.”

    Tällä hetkellä maa- ja metsätalousmaa on kokonaan vapautettu kiinteistöverosta.”

  • Rane2

    No sellainen hallitus jossa Keskusta on mukana ei tule  esittämään kiinteistöveroa metsämaalle.Kokoomuksellekin asia olisi vaikea mutta ei kuitenkaan ylitsepääsemätön.Joku verodiili sossujen kanssa olisi mahdollinen.Mykkäsläisiä löytyy yhä vaikka itse pääpiru lähtikin…

    mehtäukko

    ”… Useat asiantuntija on tälläkin voorumilla kertonut supistusten johtuvan sellunkeittäjien palkoista…”

    N-koukun agitaattorin valelinja pullahtaa esiin ajoittain. Miksi?

    On kerrottu selluköpien suhteettomien vuosipalkojen alituisista nostoista kiristämällä niitä laajoilla lakoilla, akt ja ahtaajien myötätuntolakkoineen.   Pakonomainen vääristellyn tiedon pullauttelu ei ole oikein normaalia?

    Nostokoukku

    Samat sanat sinne, mehtäukko. Mehtäukon agitaattorin valelinja pullahtaa esiin aina, kun on kyse talousasioista. On vain yksi syyllinen metsäteollisuuden vaikeuksiin. Miksi?

    Pakonomainen vääristellyn tiedon pullauttelu ei ole normaalia. Moniko teollisuusjohtaja on lukuisissa tämän syksyn yhteenvedoissa maininnut palkat syyksi vaikeuksiin? Lue mehtäukko vaikkapa se MT:n yhteenveto Pohjoismaiden metsäteollisuuden vaikeuksista. Pullauttele sitten sen jälkeen jatkuvia pakonomaisia ”selluköpien” syytöksiä.

    Rane2

    Linkki on hieman vanha mutta todennäköisesti ei liian vanhentunut.Kuva 6 valaisee hyvin eri kustannustekijöiden osuutta.Eli etsikää kuvasta kantorahan osuus…

    Etunimi Sukunimi

    jupesa

    Kantorahat näyttää olleen alle puolet (3,8%) työntekijöiden palkoista (8,1%). Selluköpit on perinteisesti osanneet olla vaatimassa palkan korotuksia. Kantohinnan joustaessa alaspäin. Ja ne joustaa taas jälleen kerran.

    oksapuu

    Itämeren altaalla puunhinta lienee kaikille jokseenkin sama.

    Selluköpit vaan taisi vedättää hiukan liikaa, artisti maksaa. ”Merkittävästä työstä pitää saada merkittävä palkka” taisi joku sanoa ja potkut tuli.

    Rane2

    Kulurakenteessa on hyvä muistaa että tuo työntekijöiden palkat ja sosiaalikulut ovat vain osa palkkakuluista.

    Esim. korjuu ja kuljetus 3,6%,toimihenkilöiden palkat 3,7%,korjaus/kunnossapito/asennus 4,5%,mainos/myynti/markkinointi 1,1% ja kuljetus/varastointi 9% sisältävät suuren määrän palkkakuluja.Jokainen työmarkkinakierros kasvattaa siis kaikkia näitä kuluja.

    On helppo ymmärtää miksi Sipilän Kilpailukyky-sopimuksen jälkeen talous ja työllisyys lähti nousuun…

Esillä 7 vastausta, 41 - 47 (kaikkiaan 47)