Olen ehdottomasti sen kannalla, että kirjanpainajan leviämisen ehkäisemiseksi on jokaisen osaltaan tehtävä voitavansa. Asiaa tietysti mutkistaa metsänomistajien asuminen kaukana metsistään, vähäinen taloudellinen riippuvuus metsätuloista ja vihersokeus aikaisemmin aivan itsestään selviile asioille.

Toisaalta, kun on ehtinyt nähdä Erkki Lähteen aikaiset kauhukuvamaalaukset metsien tuhoutumisesta happosateisiin, sen jälkeiset 80-90-luvun vaihteen laajat mäntypistiäistuhot ja siitä johtuneen männyn syrjinnän metsien uudistamisessa, sekä kaikki muut mahdolliset muotikotkotukset, en lähtisi kovin hysteerisesti kuusiakaan syrjimään metsänkasvatuksessa. Niilläkin on omat paikkansa monimuotoisessa, kestävässä metsätaloudessa. Aktiivinen, ja ajallaan tehty metsänhoito ja hakkuu ovat olleet, ja ovat jatkossakin metsänomistan paras turva.