› Keskustelut › Metsänhoito › Kivennäismaan vesitalous ja puulajin valinta

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 32)
1 2 3 4

  • Kivennäismaan vesitalous ja puulajin valinta

    Lähetetty: 23.1.2026, 12:57

    Merkitty: 

    Oletuksena kuusen viljely. Missä teillä menee raja mihin uskallatte vielä kuusta istuttaa? Eli vain vesitalous rajoittavana tekijänä, oletetaan että ravinteita on riittävästi. Maaston muodot ja maaperän määrä ja laatu määrävänä tekijänä.

    Mäen laet ovat selkeitä, ne miellän männyn paikoiksi. Entäs ne mäen rinteet?

    esimerkki. 20m korkea symmetrinen mäki. Rinne nousee 150m matkalla 20m ylöspäin ympäröivän maan tasalta. Maalaji moreenia, tuoretta kangasta.

    Jos lähdetään mäen laelta tulemaan alas päin missä kohtaa uskaltaisit vaihtaa männystä kuuseen?

    Kuinka hyödyllisiä opaskasvit ovat tämän yhtälön ratkaisussa? Mustikkaa kasvaa runsaasti myös kuivahkoissa paikoissa.

    Kasvupaikka Päijät-Hämeessä.

    Tekijä
    Juniori Juniori
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • PetriJokinen 23.1.2026, 14:36

    Kasvupaikastahan se riippuu; en minä lähde mukaan muotivirtauksiin – on kuvioita joissa tulen suosimaan pelkkää kuusta niin kauan kunnes pakottavat jättämään sekaan koivua.

    Uudet suositukset; jätetään koivua taimikkoon sekaan. Koivua myös ensiharvennuksessa. Sitten sertit muuttuu ja koivuja ei saa poistaa yhtään viimeisessä harvennuksessa — puhumattakaan päätehakkuussa. Varaudun tulevaan.

    Alkaako olla epäluottamusta. Sekaisin mänty, sekaisin kuusi tuntuis turvallisemmalta.

    Juniori Juniori 23.1.2026, 14:40

    Päijät-Hämeen ja koko Etelä-Suomen korkein kohta 223 mpy.

    Niin tässä nyt haetaankin että missä menee ”liian kuivan” raja ja mistä sen tunnistaa.

    Itseä askaruttaa miten vesi käyttäytyy ja kumuloituu eri maaston muodoissa.

    Mäen päälle ei valu vettä muualta, mutta itse mäen laelta löytyy aina jonkin kokoinen kohtalaisen tasainen kohta, eli vesi viipyy pidempään vs rinne. Rinteessä vesi valuu nopeammin pois mutta rinteeseen valuu vettä myös mäen laelta, rinteen keksipisteellä ja alareunalla on jo kohtalainen valuma-ale. Olisi kiinnostavaa tutkia missä kohtaa rinnettä saavutetaan tasa-arvoinen tai parempi kosteusolosuhde mitä mäen laella. Ehkä pitää investoida jonkinlaiseen kosteusmittariin ja mennä kaivelemaan kuoppia ympräi mäkeä.

    Juniori Juniori 23.1.2026, 14:44

    Kasvupaikastahan se riippuu mutta kasvupaikkatyypin tarkka määrittäminen on vaikeaa. Omalta palastalta löytyy esim. yksi laaja kallio alue jossa maata kallion päällä 0-20cm, tämän kasvupaikka tyyppi on kaikissa kuviotiedoissa OMT.

    PetriJokinen 23.1.2026, 14:51

    Aiemman puuston perusteella voi yrittää arvioida. Jakaisin riskiä mänty + kuusi sekoituksella; jos hirvet ei tuhoa – kuuset pois raivurilla kun mänty turvallisessa mitassa jos eivät kasva.

    kmo kmo 23.1.2026, 14:56

    Kait sitä voi käydä niitä mäennyppylöitä katsomassa myös naapurien puolelta josko vastaavia löytyy että minkälaista metsää niissä kasvaa.

    Juniori Juniori 23.1.2026, 14:57

    Nojuu tuo on hyvä käytännön ratkaisu rajatapaukseen. Kuusi/Mänty sekaistutusta olen miettinyt muutamaan paikkaan.

    Visakallo Visakallo 23.1.2026, 15:03

    Pohjois- ja itärinteillä kuusi menestyy yleensä paremmin, kun aurinko ei niin kuivata maapohjia. Lisäksi keväisin lumi pysyy siellä kauemmin ehkäisten kevätkuivuutta.

    Gla Gla 23.1.2026, 15:12

    Jos pakko on kuusta laittaa, itse laittaisin sitä vain alavimpiin osiin. Ainakin tällä kulmalla Suomea siellä on todennäköisesti maalajina savi. Kun lähdetään rinteeseen, maalajiksi vaihtuu moreeni. Se on männyn paikka. Jos rehevyys pelottaa, täytyy runkoluku saada tavalla tai toisella riittävän suureksi, jotta puun laatu säilyy hyvänä. Menneiden aikojen räkämännikoitä ei pidä pelätä, vaan oppia niiden virheistä. Männyn kasvatuksen keskittäminen vain VT:lle ja sitä karummille kasvupaikoille ei ole ainoa ratkaisu. Toki 20 m 150 m matkalla on melkoinen rinne, siinä voi varjon puolella hiukan soveltaa.

    Metsätaloudessa pitää katsoa 50-100 vuotta eteenpäin. Edellisen polven puulajit ei hirveästi kiinnosta, kun ilmasto muuttuu. Pienetkin kumpareet kuivattaa kuusia sellaista vauhtia, että hirvittää. Seuraavan puusukupolven aikana meillä voi olla Saksan tilanne käsissä. Jo 10-15 vuodessa muutos puuston stressaantumisessa on ollut valtava. Matti Kärkkäinenkin laskeskeli vielä silloin, että kuusi on kannattavin puulajivalinta. Nyt hänkin jo ymmärtää arvioida asiaa muullakin tavalla kuin ennusteellaan teollisuuden ja markkinoiden puutarpeesta.

    Itselläni meni omt-kuusikko päätehakkuuseen, kun kuivia runkoja alkoi olla useita. Jos olisin katsonut puulajivalinnan kannoista, olisin jatkanut epäonnistuneeksi osoittautunutta linjaa. Uudistusvaiheessa pääsin tutkimaan maalajeja ja näin, miten savimaan ympäröivät moreenikumpareet kuivuu alkukesän paahteessa. Pintajuurinen kuusi ei sitä kestä.

     

    jpjulku jpjulku 23.1.2026, 15:16

    Vesitalouteen vaikuttaa myös pohjavedet.

    Gla Gla 23.1.2026, 15:18

    Ja koska hienojakoisen maaperän kapillaarisuus on suurempi kuin karkeamman ja koska hienojakoinen maalaji on alhaalla, siellä ehkä uskaltaa kuusta kasvattaa. Mäellä pohjavesi on aina syvemmällä kuin mäen alla.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 32)
1 2 3 4