Keskustelut Metsänhoito Kivennäismaan vesitalous ja puulajin valinta

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 32)
  • Kivennäismaan vesitalous ja puulajin valinta

    Merkitty: 

    Oletuksena kuusen viljely. Missä teillä menee raja mihin uskallatte vielä kuusta istuttaa? Eli vain vesitalous rajoittavana tekijänä, oletetaan että ravinteita on riittävästi. Maaston muodot ja maaperän määrä ja laatu määrävänä tekijänä.

    Mäen laet ovat selkeitä, ne miellän männyn paikoiksi. Entäs ne mäen rinteet?

    esimerkki. 20m korkea symmetrinen mäki. Rinne nousee 150m matkalla 20m ylöspäin ympäröivän maan tasalta. Maalaji moreenia, tuoretta kangasta.

    Jos lähdetään mäen laelta tulemaan alas päin missä kohtaa uskaltaisit vaihtaa männystä kuuseen?

    Kuinka hyödyllisiä opaskasvit ovat tämän yhtälön ratkaisussa? Mustikkaa kasvaa runsaasti myös kuivahkoissa paikoissa.

    Kasvupaikka Päijät-Hämeessä.

  • Juniori Juniori

    Hyviä näkökulmia, itse en painota juurikaan muuttuvaa ilmastoa valinnoissa mutta se on kieltämättä riksi.

    Onko GLA:lla ensi käden kokemusta männyn kasvattamisesta rehevillä paikoillla? Julman oksikkaita mäntyjä tullut vastaan rehevillä paikoilla mutta alkuperä on ollut luontainen, olisi hieno nähdä miten A-luokan jalostettu mänty käyttytyy ääri-rehevällä paikalla normi istutustiehydessä.

    Gla Gla

    Jos muuttuvasta ilmastosta ei tarvitse välittää eli luovut metsästä sen ollessa vielä nuorta, voit laittaa kuusta. Silloin ei tarvitse välittää hirvieläintuhoistakaan. Ainakaan vielä markkinat ei tunnu hyljeksivän kuusitaimikoita. Itse lasken täällä etelässä niille reilun juurikääpäprosentin.

    En ole kovin vanhaksi ehtinyt rehevien maiden männiköitä kasvattaa, mutta oksikkuus on mahdollista pitää kurissa. Pitää vain tiedostaa asia ja huolehtia siitä. Etukasvuiset harvennetaan taimikkovaiheessa tai viimeistään ensiharvennuksessa, sen jälkeen ongelma pitäisi olla ohi. T2/02-vaiheessa voi silti olla tarvetta pystykarsinnalle. Ainakaan oksikkuudelle ei enää ensiharvennusvaiheen jälkeen mitään voi tehdä.

    Männiköissä kulkemalla näkee, miten puun kehitykseen voi vaikuttaa. Kuusen kasvattajana pääsee toki helpommalla. Itse vaan en pidä ajatuksesta tuottaa edes muiden riesaksi kuusikoita, jotka kuolevat 03/04-kehitysvaiheessa.

    Juniori Juniori

    Olen luultavasti palstan nuorin tai nuorimpia kommentoija. Onhan mänty muuttuvaan ilmastoon turvallisempi valinta kun on vähän joka suuntaan resilienssiä, mutta en itse ihan suorilta lähde ottamaan ilmastoennusteita metsänhoidon suosituksina, ilmastoon vaikuttaa niin monia asia. Onhan golf-virran hyytyminenkin yksi skenaario.

    Gla Gla

    Totta, jokainen tekee omat ennusteensa. Golf-virran vaikutus sadantaan on oma lukunsa.

    Jalmari Kolu

    Kysymys on haastava. Itselläni on kaksi kuviota joissa ilmeisesti rinnemaastolla ja merenpinnan korkeudella perusteltu puulajivalintaa. Molemmissa pohjaveteen matkaa varmuudella paljon. Kuusikko merenpintakorkeus 180m, kasvupaikka Mt-. Ikää nyt 20v ja selkeästi heikkokasvuinen. Maalaji karkea Htmr. Kuvio saa kolmesta suunnasta valoa.

    Männikkö samalla merenpintakorkeudella, rinteessä. Ikää 4ov, oksikas ja selkeästi liian rehevä kasvupaikka, luokiteltu Mt, mutta jostain syystä valittu mäntyä. Maalajina hieno Htmr. Kuvio saa reilusti valoa.

     

    Gla Gla

    Jostain syystä kuusi kasvaa savessa ja moreenissa hyvin mutta hieta/hiesu on sille usein vaikea. Syytä en tiedä.

     

    Nostokoukku

    Pohjois- ja itärinteillä kuusi menestyy yleensä paremmin.

    Tämä seutu on paksulumista ja hallaista vedenjakaja-aluetta. Muutamina hallakevään jälkeisinä kesinä/syksyinä olen löytänyt metsämarjojen katovuosinakin talven marjat pohjoisrinteiltä. Lumikinokset ovat viipyneet siellä pitkään, eivätkä marjat ole erehtyneet kukkimaan liian aikaisin.

    Kivijärven, Kinnulan, Kannonkosken seuduilla on todella karuja, kivisiä ja kalliokkoisia metsämaita. Mutta siellä saattaa hyvin kivisen jäkäläkankaan tai pirunpellon läheltä löytyä pieniä länttejä OMT tai jopa lehtolaikkuja. Ilmeisesti sulamis- ja sadevedet eivät ole päässeet kallionkolosta tai -painanteesta valumaan mihinkään. Lisäksi kivinen ja louhikkoinen maaperä on varastoinut ”pattereihinsa” lämpöä ja vaikuttanut edullisesti maan lämpötalouteen.

    Pete

    Jos on oikein pitkä rinne samaa kuviota, niin katsokaa latvusmallista (laserkeilaus) onko edellisen puuston pituus alkanut jossain kohtaa lyhenemään. Muokkauksessa tietysti selviää maalaji ja lopullinen päätös puulajista tulisi voida tehdä sen jälkeen. Kuumassa ketjussa tämä tietysti vaikeampaa.

    Samat kokemuksen Glan kanssa, omt savimaalla mätästetyllä pohjalla nykyiset männyn pottitaimet tuottavat ainakin riittävään hyvää laatua. Ja kasvu on vauhdikasta alusta lähtien verrattuna kuuseen joka savella syväistutettunakin juroo kymmenenkin vuotta. Johtuu ilmeisesti siitä, että rouste katkoo hienojuuria vuodesta toiseen. Minulla on kyllä mänty kasvanyt hyvin myös hienolla hiesulla joilla rauduskoivu ei taas viihdy ja kuivana kesänä jopa kuivattaa latvansa, joka on tietysti lopun alku.

    Muokkauksen yhteydessä kannattaa aina välillä tarkastaa tuleeko peruskallio missä syvyysdessä vastaan. Täällä itäisellä Uusimaalla on ihan tavalllista, että syvä savi vaihettuu rinteessä lopuksi avokallioksi tai töppyräksi jolla silläkin on ohut kerros savea. Ei nouse moreenia siinä välissä välttämättä ollenkaan.

    Kyllä minä painottaisin ja painotan voimakkaasti männylle viljelyä ja sinne sekaan kuusta, mutta vain 300-500kpl/ha ja erilleen toisistaan. En siis istuta kuusiryhmiä  vaan kuusten tulee kasvaa erillään toisistaan.

    Petkeles Petkeles

    Kannattaa myös varmistaa onko se rinteen huippu hirvien talvilaidun aluetta! Silloin ei mikään onnistu!

    Oisko vaikka niin, että katsot sen nykypuuston tilaa ja sen perusteella teet puulajivalinnat? Käytännössä kuusi pärjää jos kasvupaikka on se mt ja moreenia löytyy 30cm ennen kalliota.

    Juniori Juniori

    Millä istutustiheydellä olet saanut riittävän hyvän laadun omt pohjalla? Paljon on ikää taimikolla?

    Ja laatu luonnolisesti tullut ilman pystykarsintaa?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 32)