› Keskustelut › Metsänhoito › Kivennäismaan vesitalous ja puulajin valinta

  • Tämä aihe sisältää 59 vastausta, 18 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten GlaGla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 59)
1 2 3 4 5 6

  • Kivennäismaan vesitalous ja puulajin valinta

    Lähetetty: 23.1.2026, 12:57

    Merkitty: 

    Oletuksena kuusen viljely. Missä teillä menee raja mihin uskallatte vielä kuusta istuttaa? Eli vain vesitalous rajoittavana tekijänä, oletetaan että ravinteita on riittävästi. Maaston muodot ja maaperän määrä ja laatu määrävänä tekijänä.

    Mäen laet ovat selkeitä, ne miellän männyn paikoiksi. Entäs ne mäen rinteet?

    esimerkki. 20m korkea symmetrinen mäki. Rinne nousee 150m matkalla 20m ylöspäin ympäröivän maan tasalta. Maalaji moreenia, tuoretta kangasta.

    Jos lähdetään mäen laelta tulemaan alas päin missä kohtaa uskaltaisit vaihtaa männystä kuuseen?

    Kuinka hyödyllisiä opaskasvit ovat tämän yhtälön ratkaisussa? Mustikkaa kasvaa runsaasti myös kuivahkoissa paikoissa.

    Kasvupaikka Päijät-Hämeessä.

    Tekijä
    Juniori Juniori
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 23.1.2026, 16:38

    Petkeles kiteytti asian täysin kohdalleen! Mäkien laet ovat hirville tunnetusti mieluisia paikkoja hyvän näkyvyyden ja lämmön takia, joten männyt tahtovat niillä paikoila mennä parempiin suihin.

    Metsuri motokuski 23.1.2026, 16:48

    Missä niitä hirviä on. Meillä ei ole tuollaista ongelmaa.

    jpjulku jpjulku 23.1.2026, 18:22

    Turvallisinta laittaa puolet kuusta ja puolet mäntyä. Jos toinen ei jostain syystä toimi, ensiharvennuksen poistumaa voi painottaa siihen lajiin.

    KuneKoski 23.1.2026, 19:12

    Moton kopista Päijät-Hämeessä havaittua:

    Pisimmän puun (kuusi) olen tehnyt pohjoisrinteen juuresta. 31m tukkia, pari kolmosen kuitua ja lyhyt latva päälle. Jos kuusikossa on lahoa, niin se todennäköisimmin löytyy muusta maastosta korkeammalla olevasta kohdasta. Jos kallion päällä on vain ohut maakerros, kuusi kasvaa taimena hienosti, mutta kasvu hiipuu veden puutteeseen ja jää yhden tukin rungoksi, jos sitäkään. Kuten jo edellä todettiin, hirvet suosivat mäen päällisiä. Paikkaa näkemättä vetäisin rajan ehkä rinteen puoleen väliin ja tarvittaessa männylle Trico käsittely. Etelärinteellä mäntyä vähän alemmas, pohjoirinteellä päinvastoin. Päijät-Häme on sen verran hyvää puun kasvatusaluetta, että kumpikin kasvaa varmasti, joten huoli pois, päädyt sitten millaiseen ratkaisuun tahansa.

    Jean S 23.1.2026, 20:08

    Voisin sanoa paljon metsissä kävelleenä, että enintään 2/3 alhaata lukien kuusta ja siitä ylöspäin mäntyä oli hirviä tai ei. Taimet voisi tilata noilla luvuilla ja sitten soveltaa käytännössä vähän mikropinnanmuotojen ym mukaan ja edellisen kirjoittajan mukaan ilmansuuntien mukaan ja toki sitten sen maalajin mukaan mitä mätästyksessä paljastuu.

    Päijät-Hämeessä ei tosiaan taida savimaata juuri enää olla.

    En kyllä ymmärrä mitä siellä mäen laella sitten pitäisi kasvattaa, jos männyn syö hirvi ja kuusi kuolee kuivuuteen ja kuusipora syö sen.

    Visakallo Visakallo 23.1.2026, 20:24

    Siellä mäen päällä kasvaa mäntyjä, mutta jos se on hirvien talvilaidunalueella, niin sitten siellä on moneen kertaan syötyjä hieskoivun ränkkänöäitä ja kuusia niiden seassa.

    Visakallo Visakallo 23.1.2026, 20:26

    Meikäläisen parhaat kuusikot kasvavat täällä Päijät-Hämeen pohjois-osassa 140-150 metriä merenpinnasta.

    PetriJokinen 23.1.2026, 20:30

     edes muiden riesaksi kuusikoita, jotka kuolevat 03/04-kehitysvaiheessa.

    Mikä ne tappaa – lahoonko viittaat. Tärkeintä on että harvennetaan ajoissa ja pidetään kuusi vihreänä. Jos on kuivaa ja männyt tai koivut syö hirvi niin olen raivannut pelkkäkuusikon jopa hyvin harvaksi,  kuusta 1200kpl/ha ja siitä kohti ensi harvennusta. Kuusella on PINTAJUURET. Voi saada kahdet metka tuet +boori lannoitukseen tukea. Hirviongelma on aika paha Pohjois Savossa jossa pari tilaa.

    Harvennusten / harvennus suositusten viivästyttäminen poliittisista syistä tulevat olemaan paha virhe

    PetriJokinen 23.1.2026, 20:36

    En kyllä ymmärrä mitä siellä mäen laella sitten pitäisi kasvattaa

    On idea: jos klusteri alkaa painostaa että pakkosuojeltava malli FSC metsätalous käytön ulkopuolelle 5% niin suojellaan sitten kallioiset hirvien kuusentaimikot joissa taimiväli 5m .

    Gla Gla 23.1.2026, 21:23

    Pete: ”Samat kokemuksen Glan kanssa, omt savimaalla mätästetyllä pohjalla nykyiset männyn pottitaimet tuottavat ainakin riittävään hyvää laatua. Ja kasvu on vauhdikasta alusta lähtien verrattuna kuuseen joka savella syväistutettunakin juroo kymmenenkin vuotta. Johtuu ilmeisesti siitä, että rouste katkoo hienojuuria vuodesta toiseen.”

    Rousteongelmaa ei minulla ole ollut, mutta kuusen juromiseen vaikuttaa etenkin alkukesän kosteus. Kuivaa istutuksen jälkeen, niin juromista tapahtuu. Minulla pari vuotta. Sateisena kesänä taimet lähti heti vauhdikkaaseen kasvuun. Savensekaisessa hiesumaassa taas on ongelmaa männylläkin, kun kuiva kesä sattuu kohdalle. Eihän betonissa mikään kasva. Myöhemmin juuristo on jo syvemmällä ja saa vettä, eikä kuivuus niin haittaa.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 59)
1 2 3 4 5 6