› Keskustelut › Metsänhoito › Kivennäismaan vesitalous ja puulajin valinta

  • Tämä aihe sisältää 59 vastausta, 18 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten GlaGla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 59)
1 2 3 4 5 6

  • Kivennäismaan vesitalous ja puulajin valinta

    Lähetetty: 23.1.2026, 12:57

    Merkitty: 

    Oletuksena kuusen viljely. Missä teillä menee raja mihin uskallatte vielä kuusta istuttaa? Eli vain vesitalous rajoittavana tekijänä, oletetaan että ravinteita on riittävästi. Maaston muodot ja maaperän määrä ja laatu määrävänä tekijänä.

    Mäen laet ovat selkeitä, ne miellän männyn paikoiksi. Entäs ne mäen rinteet?

    esimerkki. 20m korkea symmetrinen mäki. Rinne nousee 150m matkalla 20m ylöspäin ympäröivän maan tasalta. Maalaji moreenia, tuoretta kangasta.

    Jos lähdetään mäen laelta tulemaan alas päin missä kohtaa uskaltaisit vaihtaa männystä kuuseen?

    Kuinka hyödyllisiä opaskasvit ovat tämän yhtälön ratkaisussa? Mustikkaa kasvaa runsaasti myös kuivahkoissa paikoissa.

    Kasvupaikka Päijät-Hämeessä.

    Tekijä
    Juniori Juniori
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla Gla 23.1.2026, 21:29

    Petri: ”Mikä ne tappaa – lahoonko viittaat. Tärkeintä on että harvennetaan ajoissa ja pidetään kuusi vihreänä. Jos on kuivaa ja männyt tai koivut syö hirvi niin olen raivannut pelkkäkuusikon jopa hyvin harvaksi,  kuusta 1200kpl/ha ja siitä kohti ensi harvennusta. Kuusella on PINTAJUURET. Voi saada kahdet metka tuet +boori lannoitukseen tukea.”

    Kuivuus stressaa kuusia ja joko ne kuolee kuivuuteen tai sitten kuivuudesta aiheutuvaan stressiin, jonka kuusiporat viimeistelee. Ilmiö luultavasti pahenee jatkossa, kun on tähänkin saakka pahentunut. Vaikka Visakallolla nyt onkin hyvä kuusikko mäen päällä, 30 vuoden kuluttua tilanne on todennäköisesti paljon huonompi. Ilmastonmuutos ei näytä hiipumisen merkkejä.

    Voi olla, että harva puusto auttaa, en tiedä. Itselläni on vain yksi kuvio, jossa kuusikko on myrskytuhojen takia harvaa. Mutta jos saa valita, miksi kasvattaa harva kuusikko, kun vaihtoehtona on normaali männikkö.

    Kuivuudesta kärsivän kuusikon lannoitus ei auta kuivuuteen.

    Nostokoukku 23.1.2026, 21:43

    Mitäpä sitä ihminen ei Metka-tuen eteen tekisi. Jopa lannoittaa kuivuvia kuusikoita..

    Juniori Juniori 23.1.2026, 22:00

    Jos ihan selvästi liian kuiva paikka kuuselle niin ei kannata ainekaan maanmuokkaukseen investoida jos ”pakko” tökkiä kuusen taimia tämmöiseen paikkaan.

    Kokenut kaiken tietää 23.1.2026, 23:13

    Jos kuusia on harvakseltaan, niin ei liian kuivia paikkoja kuuselle ole. Liian karuja kylläkin. Kuusi kärsii puistamme ensimmäisenä liiasta seisovasta vedestä. Jopa raudus kestää enemmän. Kuusi kuolee märässä eka. Majavat opetti. Ne mäet vaan lämpenee, jolloin kirjanpainajat viihtyy hyvin, tuulituhot lisää esiintymiä. Ja mäen päälliset ainakin täällä on lahoja, joka lisää alttiutta. Toki sopiva vesitalous ja liikkuva vesi jopa kolminkertaistaa kuusen kasvun, mutta ei ne kuivuvat kuuset yleensä kuivuuteen kuole. Kirjanpainaja ne tappaa.

    pihkatappi pihkatappi 24.1.2026, 08:14

    Kuusen juuret on pinnassa ja pärjäävät hyvin paikoissa missä rauduskoivun syvä juuristo kärsii vedestä. Majavan pato voi aiheuttaa kuusellekin liian märän olosuhteen.

    Ola_Pallonivel 24.1.2026, 10:10

    Kaiva monttu, niin selviää missä vesi tulee vastaan. Samoin maaperä.

    Riskiä kannattaa vähentää siten, ettei puhtaita kuusikoita ole suurin osa kuvioista. Ja ne kuivat kalliot kannattaa tosiaan hyödyntää sertissä. Siihenkin jotain pitää keksiä, jos puuta haluaa tulevaisuudessa myydä.

    Juniori Juniori 24.1.2026, 10:28

    ”Jos kuusia on harvakseltaan, niin ei liian kuivia paikkoja kuuselle ole”

    ”Toki sopiva vesitalous ja liikkuva vesi jopa kolminkertaistaa kuusen kasvun”

    Eikö tuo mene saivarteluksi kun tavoite on kuitenkin kannattava metsätalous? Jos puu kasvaa kolme kertaa hitaammin mitä ideaali olosuhteissa silloin ihan korrektia sanoa että liian kuiva paikka.

    Aiheeseen liittyen onko palstalaisilla kokemusta kuusi/mänty sekaistutuksesta?

    Metsuri motokuski 24.1.2026, 12:08

    Tuo sekaistutus on nykypäivää. Kyllä se hyvin toimii. Samoin toimii sekaistutus silloin kun luontaista mäntyä tulee kuusen taimikkoon.

    jpjulku jpjulku 24.1.2026, 12:18

    Jos on 20 metriä korkea nyppylä Päijät-Hämeessä ja kyseinen korkeusero 150 metrin matkalla, niin mielestäni tuollainen mäki sinällänsä ei juuri vaikuta puulajivalintaan. Kävin toissa kesänä Vesannolla katsomassa myynnissä ollutta tilaa, jossa mäen huippu oli selvästi yli 200 metrissä. 20 ha:n tilan sisällä oli korkeuseroa 70 metriä. Mäen laki ja rinteet joka ilmansuuntaan kasvoivat erinomaisesti kuusta, eikä ollut havaintoja kuivuusongelmasta missään kohtaa.

    ihmettelijä 24.1.2026, 12:31

    Päijät- Hämeessä harjujen päällystät on 150-200m korkeudella. Yhden harjun päällä missä paljon liikutaan on kaikkea istutettu, mäntyä , koivua ja kuusta. Männyn laatu on luokkaa räkä, vaikka on tiuhassa. Katsoin metsänkäyttöilmoituksista että ensiharvennushakkuu on nyt tulossa, ehkä siitä paranee, harjun reunoilla näkyy olevan metsälain 5b pykälän hakkuu. Ilmeisesti maisemahakkuu kyseessä. Onko joku tähän törmännyt? Tuossa sen näkee sitten miten toteutetaan kun on tien vieressä tuo rinne.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 59)
1 2 3 4 5 6