Kivennäismaan vesitalous ja puulajin valinta

Tämä aihe sisältää 59 vastausta, 18 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Gla toimesta.

Esillä 9 vastausta, 51 - 59 (kaikkiaan 59)

1 2 3 4 5 6

Kivennäismaan vesitalous ja puulajin valinta

Lähetetty: 23.1.2026, 12:57
Merkitty: Vesitalous

Oletuksena kuusen viljely. Missä teillä menee raja mihin uskallatte vielä kuusta istuttaa? Eli vain vesitalous rajoittavana tekijänä, oletetaan että ravinteita on riittävästi. Maaston muodot ja maaperän määrä ja laatu määrävänä tekijänä.

Mäen laet ovat selkeitä, ne miellän männyn paikoiksi. Entäs ne mäen rinteet?

esimerkki. 20m korkea symmetrinen mäki. Rinne nousee 150m matkalla 20m ylöspäin ympäröivän maan tasalta. Maalaji moreenia, tuoretta kangasta.

Jos lähdetään mäen laelta tulemaan alas päin missä kohtaa uskaltaisit vaihtaa männystä kuuseen?

Kuinka hyödyllisiä opaskasvit ovat tämän yhtälön ratkaisussa? Mustikkaa kasvaa runsaasti myös kuivahkoissa paikoissa.

Kasvupaikka Päijät-Hämeessä.

Tekijä
Juniori

Teema Metsänhoito

Metsäkupsa 24.1.2026, 12:34

Kuusen kasvun kannalta on ratkaisevaa minkä sortin maa-ainesta nyppylä on. Jos nopeasti vettä läpäisevää, niin silloin ei kuuselle sopiva. Vaikka kuuset kasvaisivat, ne ovat usein rinteen päällä lahovikaisia. Oma veikkaukseni on, että äkillinen kuivuus tähän osasyy. Hikevä nyppylä hyvää kuusen kasvatukseen ainakin tähän asti ollut.

jpjulku 24.1.2026, 12:47

Nyppylä ei tuo asiaan mitään lisäarvoa. Jos maa on hyvin vettä läpäisevää (hiekkaa, soraa) missä tahansa, paikka on väärä kuuselle.

Visakallo 26.1.2026, 09:54

Eipä ole enää mäntykään välttämättä patenttiratkaisu joka paikkaan, minne kuusi ei sovellu. Tutkimus tuo varmasti jatkossa lisätietoa siitä, mihin mäntyjä ei kannattaisi laittaa kasvamaan:

Metsäuutisten mukaan Luke on löytänyt ruskovyökaristetta aiheuttavan sienen ensimmäistä kertaa Suomessa. Lecanosticta acicola -sieni luokitellaan Euroopassa vieraslajiksi. Toistuvat infektiot voivat aiheuttaa runsasta neulaskatoa ja johtaa puun kuolemaan. Vaikka Suomen havainto koskee vierasperäistä vuorimäntyä, Suomen olosuhteet saattavat mahdollistaa taudin säilymisen ja leviämisen myös kotimaiseen mäntyyn, kuten on tapahtunut Virossa ja Latviassa.

Metsuri motokuski 26.1.2026, 12:03

Taisi löytyä yhdestä ulkomailta tuodusta männystä jostain kaupungin istutuksena. Johan siitä epidemian aihetta löytyy.

Gla 26.1.2026, 14:27

Riski siihen on olemassa, kun tuskin on ainoa tapaus/jää ainoaksi ja naapurimaissa ongelma jo on.

Visakallo 26.1.2026, 14:37

Lisäksi ovat vielä nämä pystynävertäjät, mäntypistiäiset, okakaarnakuoriaiset ja latvapikikärsäkäs, jotka etenkin kuumina ja kuivina kesinä tekevät tuhojaan.

Visakallo 26.1.2026, 14:55

Koivulla on puolestaan lehtiä syövät hyönteiset, eli lumimittari, kärsäkkäät, ja tuomenkehrääjäkoi, sekä puun sisään iskeytyvät koivunmantokuoriainen, lehtipuupiirtäjä, pronssijalosoukko, kirvat, punkit ja sienitaudit.

Juniori 26.1.2026, 15:17

Jeesaakohan lehtikarike ja niukka humuskerroksen lisäys yhtään kesän kuivuushuipuissa?

Voisihan sitä sekametsää yrittää pakottaa männyn kasvupaikoille, ei toki ihan niile karuimmille.

Gla 26.1.2026, 15:24

Itse hyväksyn vt:lle mäntymetsän + satunnaista sekapuustoa, jota ei kasvateta hakattavaksi. Sitä rehevämmät menee selkeästi sekametsäksi.

En osaa sanoa karikkeen laadun vaikutuksesta kuivuuteen. Vaikutusta karikkeen laadulla on maaperän muihin ominaisuuksiin, kuten ph-lukuun, mikrobitoimintaan ja ravinnekiertoon. Hyvälaatuinen karike parantaa kasvua ja stressinsietoa eli vähentää tuhoriskejä. Sekapuusto myös hajauttaa tuhoriskejä, yksi tuholainen ei tuhoa kokonaan kuvion puustoa.