› Keskustelut › Metsänhoito › Koivun laatutyvet / ruskotäplä

  • Tämä aihe sisältää 22 vastausta, 10 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta, sitten Burl toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 22)
1 2 3

  • Koivun laatutyvet / ruskotäplä

    Lähetetty: 23.9.2016, 20:53

    Koivun kasvatusta kuusikon jälkeen suositellaan erityisesti juurikäävän saastuttamilla alueilla. Hirvet ovat iso riski istutusaloilla, mutta koivikoita kuitenkin nousee tuonne ja tänne.

    Koivutukin hinta ylitti havutukin hinnan kolmekymmentä vuotta sitten, mutta on enää 2/3 pihkapuusta. Koivun kasvatusta on kuitenkin perusteltu niin sanottujen laatutyvien hyvällä hinnalla (yli 100 euroa/kuutiometri). Laatutyven pitää olla suora, järeä, oksaton ja pilkuton. Miten tällaisia koivuntyviä tuotetaan?

    Itselläni on juuri työn alla kylvökoivikon toinen harvennus. Järeys on keskimäärin 17 cm rinnantasalla, ja kaikki kaadettu menee kuiduksi. Valtapuusto on pituudeltaan 17 metriä, ja alla on nelimetrinen tiheä luontaisesti kylväytynyt kuusentaimikko. JOKAINEN kaadettu koivu on ollut ruskotäpläkärpäsen pilkuttama, joten metsiköstä ei tulla koskaan korjaamaan yhtäkään ns. laatutyveä. Miten muilla?

    Tekijä
    hikoileva torso
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 24.9.2016, 06:51

    Ruskotäpläkärpänen esiintyy nuorissa koivikoissa.
    Kun nämä koivikot harvennetaan riittävän tehokkaasti tukkipuuasentoon, kärpäset häviävät ja sen jälkeen kasvava puuaines on puhdasta.
    Ruskotäpläkärpänen ei ole koivunkasvattajalle niin suuri ongelma kuin sitä on monesti pidetty.
    Osa laatutyvien ostajista ei pidä täplää edes vikana, vaan koivuun kuuluvana luonnollisena ominaisuutena.

    Jätkä 24.9.2016, 06:57

    Rauduskoivun päätehakkuuasento on melko harva, se kannattaa mitata tarkkaan, jos aikoo niillä tehdä tilin. Relaskooppi mukaan – ja oikea harvennusmalli.

    hikoileva torso 24.9.2016, 15:42

    Perusteluja viestiisi, Puun takaa?

    LUKE:n artikkelin mukaan ruskotäpläkärpästä esiintyy niin nuorissa kuin vanhoissa puissa. Artikkelissa mainitaan kärpäsen suosivan harvassa asennossa kasvavia puita. Sinulla on parempaa/uudempaa tietoa?

    Visakallo 24.9.2016, 15:52

    On omakohtaista kokemusta sekä tietoa useammilta muilta päätehakkuukohteilta joita on istutettu 60-70luvulla ja sen jälkeen.
    Suomesta löytyy nyt erinomaista koivutukkia, vaikka tutkimukset saattavat antaa hieman toisen käsityksen.

    Jätkä 24.9.2016, 15:54

    Minulla on peltoon iskettyä raudusta vähän ja kasvattelen sitä polttopuun tarpeisiin. Ylitiheyttä pakkaa vaan olemaan, kun en ole vielä alkanut myymään edes kuituna. kyllä kaikissa on ruskotäpläkärpäsen paskoja ihan kiitettävästi.
    Kun nuo varttuvat tuosta, niin on pakko alkaa tukkeja yrittämään, siinä vaiheessa onkin luontaisesti hakkuuaukkoon syntyneiden vuoro, saas nähdä, miten siellä on täplää – raudusta on sinnekin pukannut.

    vänkäri 24.9.2016, 16:51

    Eipä nuo täplät vanerintekoa haittaa, voin sanoa kokemuksesta. Ainoastaan tiukimmissa laatuluokissa on rajoituksia mutta niitten osuus on pieni. Tavallisimpiin laatuluokkiin kelpaa hyvin kärpästen merkkaama viilu.

    Metsuri motokuski 24.9.2016, 17:09

    Ei varmaan vanerintekoon haittakaan mutta erikoiskoivu menee huonekaluteollisuuden käyttöön. Tästä se 100 ekee motti voidaankin maksaa. Siihen tuotteeseen se ruskokärpänen vaikuttaa.

    A.Jalkanen 24.9.2016, 17:42

    http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/phbetu-n.htm

    vänkäri 24.9.2016, 21:23

    Mahogany.fi. Tuolta löytyy selkeästi viilun ja erikoisvanerin laatuvaatimukset. Jos pintaviilussa ei sallita värivirheitä, voidaan tällainen viilu ”piilottaa” väliviiluksi. Sitten kun mennään laatuasteikon huipulle eli ns. lentokonevaneriin ei missään viilussa sallita mitään virhettä. Tähän tarkoitukseen kelpaavista tukeista on tullut 120 €/motti käteen. Jäätelötikkupuilla on sitten vielä omat vaatimuksensa mutta voi olla, että niitä ei Suomesta enää hankita.

    Burl 25.9.2016, 19:09

    Hikoileva torso kysyy: ”Laatutyven pitää olla suora, järeä, oksaton ja pilkuton. Miten tällaisia koivuntyviä tuotetaan?”

    Niitä tuotetaan kuusikon seassa niin, että taimikonhoitovaiheessa pihkapuiden sekaan jätetään tekniseltä laadultaan erinomaisia ja lupaavia, terveitä ja elinvoimaisia, kuta kuinkin kuusikon kasvutahdissa olevia yleensä siemensyntyisiä rauduskoivuja. Ei siis etukasvuisia, allejääviä, lenkoja tms. runkoja. Harvennushakkuissa suorittavalle portaalle teroitetaan, että tyvikoivuaihiot jätetään pystyyn ja voihan ne viitseliäisyyden riittäessä merkitä. Ensiharvennusvaiheessa näiden runkojen alaoksat ovat jo kuivuneet tyvitukin osalta ja tiheydellä ei enää laatua nosteta, päin vastoin (nopeamman järeytymisen myötä). Näissä olosuhteissa koivut yleensä karsiutuvat luontaisestikin hyvin, mutta karsiutumista voidaan edesauttaa karsinnalla. Kakkoshavennuksella kasvutilaa annetaan taas lisää, jolloin koivun ympärillä kasvat kuuset usein antavat tukin, vaikka lupaava koivu menisi kuitukasaan vielä tässä vaiheessa korkeamman minimilatvaläpimitan takia.

    Ruskotäpläkärpärpäsen toukat eivät viihdy näreikön katveessa, missä kasvavat koivut ovat tältä osin yleensä virheettömiä. Puhtaissa koivikoissa toukkien jälkiä on enemmän tai vähemmän, mutta vaikuttaisi siltä, että toukka etenee kuta kuinkin vakiomatkan puussa kunnes kasvaa riittävän isoksi ja häipyy paikalta. Toukat porautuvat puuhun latvan pehmeiden oksien kautta. Näin ollen isojen puiden tyvien pinnassa syöntijälkiä ei ole, sikäli kun em. teoria pitää paikkansa. Ts. vaikka nuoressa peltokoivikossa tilanne näyttää pahalta, peli ei välttämättä ole menetetty! Pitääkin katsoa savotoilla, onko asianlaita myös käytännössä näin.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 22)
1 2 3